Enää tarvitsee odottaa alle kaksi viikkoa, ennen kuin marraskuun päätteeksi arvotaan ensi kesän EM-kisojen alkulohkot. Tällä kertaa vain arvontoihin liittyy kommervenkkejä ja mutkia paljon enemmän kuin tavallisesti. Syynä tähän on ensisijaisesti poikkeuksellinen 12 isäntämaan järjestely, mutta lisäksi poliittisiakin rajoitteita on. Sekin aiheuttaa säätöä, että neljä viimeistä kisamaata ratkeaa vasta maaliskuun jatkokarsinnoissa.

Edellämainittujen rajoitteiden mukaan mediassa nousi esille jo vahva näkemys siitä, että Huuhkajien EM-alkulohko saattaisi olla jo lähestulkoon selvä. Yksi kuudesta isäntämaaparista on Tanska ja Venäjä. Molemmat menisivät rankinginsa puolesta arvontojen kakkoskoriin, mutta Venäjä on tällä hetkellä joutumassa kolmoskoriin heikomman saldonsa vuoksi.

Koska ykköskoriin tällä hetkellä menossa olevista maista Italia, Englanti, Saksa ja Espanja ovat kisaisäntiä, eikä Venäjä voi poliittisten rajoitteiden takia olla samassa lohkossa Ukrainan kanssa, ovat Tanska ja Venäjä saamassa ykköskorista automaattisesti vastustajakseen ainoan jäljelle jäävän vaihtoehdon Belgian.

Tämänhetkisessä rankingissa Suomi on jäämässä neloskoriin. Koska tämänhetkisen tilanteen mukaan kolmessa maaliskuun playoff-karsinnasta tullaan näkemään tuleva kisaisäntä eikä D-liigan playoffiin osallistuvaa Kosovoa voida Venäjän lohkoon sijoittaa – jälleen poliittisista syistä – on ainakin ESPN:n spekulaation mukaan Suomi menossa automaattisesti samaan lohkoon Belgian, Tanskan ja Venäjän kanssa.

Tällainen skenaario merkitsisi sitä, että Huuhkajat pelaisi Tanskaa vastaan Kööpenhaminassa, Venäjää vastaan Pietarissa ja Belgiaa vastaan jommassakummassa näistä. Maantieteellisesti isäntäkaupungit olisivat lähimpänä Suomea sijaitsevat kohteet, mutta samalla Kööpenhaminan Parken-Stadion on kisojen ylivoimaisesti pienin areena (kapasiteetti 38 065). Tällöin Huuhkaja-faneille olisi varattu vain varsin rajallinen määrä lippuja.

Voitolla kolmoskoriin

Spekulaatioissa on edelleen erittäin paljon muuttuvia tekijöitä. Tämänhetkisillä lohkotilanteilla arvontojen neloskori olisi joka tapauksessa muotoa Suomi, Unkari, Islanti, Bosnia-Hertsegovina, Skotlanti ja Georgia. Kolmoskori taas on taipumassa muotoon Venäjä, Sveitsi, Turkki, Itävalta, Ruotsi ja Tshekki. Neloskorin neljä viimeistä maata on otettu sen mukaan, mikä maa missäkin jatkokarsinnassa on niin sanotusti ”ykkössijoitettu”.

Ollaan makuasioiden äärellä, mutta kaipa kolmoskori useimpien mielestä vaikuttaa nelosta houkuttelevammalta? Lisäksi kombo Belgia-Tanska-Venäjä olisi erittäin haastava yhdistelmä (niin kuin toki arvokisoissa monet ovat). Viime vuoden MM-pronssimitalisti Belgia on yhdessä Italian kanssa koko karsintojen ainoa puhtaan pelin joukkue, Venäjän ainoat kaksi pistemenetystä tulivat juuri Belgiaa vastaan (saldo 7-0-2) ja Tanskan edellinen tappio kilpailullisessa ottelussa on lokakuulta 2016 (MM-kisojen rankkaritappio hopeamitalisti Kroatiaa vastaan lasketaan tilastoissa tasapeliksi).

Tästä päästäänkin siihen, että voittamalla Kreikka maanantai-iltana Suomi nousee suurella todennäköisyydellä arvontojen kolmoskoriin. Tasapelillä tai tappiolla kohtalona on neloskori, ja hyvin mahdollisesti edellämainittu Belgian, Tanskan ja Venäjän lohko.

Kolmoskoriin nousun mahdollisuudesta saadaan kiittää pitkälti Bulgariaa, joka yllätti sunnuntai-iltana Tshekin maalein 1-0. Tshekillä on lohkokakkosten vertailussa nyt saldona 15 pistettä ja maaliero +2. Vertailussa ei oteta mukaan kuuden maan lohkojen otteluita lohkojumboja (Suomen tapauksessa Liechtensteinia) vastaan, joten Huuhkajien saldo on nyt 12 pistettä maalierolla +2. Voitto Kreikasta nostaisi siis Suomen Tshekin edelle vertailussa.

Taakse jäisi Kreikka-voiton myötä myös suurella todennäköisyydellä lohkon E kakkonen. Jos kakkosena kisoihin menee Wales, olisi sen saldo vertailussa 14 pistettä, ja jos Slovakia, olisi sillä vertailussa 13 pinnaa. Vain Unkari voisi nousta lohkokakkosena 15 pisteeseen, ja senkin maaliero on nyt yhden maalin miinuksella. Jos sekä Suomi että Unkari voittavat viimeisen pelinsä, pitäisi Unkarin siis voittaa neljällä maalilla enemmän kuin Suomi kaataa Kreikan. Jos Suomi voittaisi Kreikan 1-0, pitäisi Unkarin siis voittaa tiistaina vieraissa Wales vähintään 5-0. Helpommin sanottu kuin tehty.

Kisapaikkaa on jo juhlittu, mutta olisi itsepetosta väittää Kreikka-peliä panoksettomaksi otteluksi. Voitolla Suomi nousee lähes varmasti kolmoskoriin ja parantaa mahdollisuuksiaan saada ”helpompi” alkulohko itse EM-kisoissa. Tällöin Suomelle olisivatkin sitten lähes kaikki kisamaat mahdollisia vastustajia, ja arvonnassa huolella jännittävää. Vain jo mainittu Belgia-Tanska-Venäjä -kombinaatio poistuisi Venäjän ollessa samassa arvontakorissa ja Tshekin ottaessa Suomen paikan tässä lohkossa.

Toki kuten sanottua, on moni muukin skenaario yhä ainakin teoriassa mahdollinen. Teoriassa Ruotsi voi kärsiä kotonaan Färsaarille todella tylyn murskatappion ja pudota vertailussa Suomen taakse. Teoriassa Sveitsi voi hävitä kaikki pelinsä hävinneelle Gibraltarille ja jäädä vertailussa Huuhkajille kakkoseksi – tai pudota jopa kisoista. Todennäköisiä nämä mahdollisuudet eivät kuitenkaan ole.

Se sen sijaan on realistisestikin ajateltuna mahdollista, että Irlanti voittaa kotonaan Tanskan ja pudottaa juutit europlayoffeihin. Tällöin Venäjä olisikin kakkoskorin maa ja Tanska neloskorissa. Ja taas voisi Huuhkajatkin päätyä tähän lohkoon, vaikka yltäisikin kolmoskoriin…

Vaan ehkäpä tähän on hyvä tämä pyörittely lopettaa. Päivän tai kahden sisällä ollaan jo paljon viisaampia arvontakorien suhteen.

Selkeällä suomella voidaan joka tapauksessa sanoa se, että maanantaisessa Kreikka-Suomi -ottelussa on kuin onkin selkeä panos. Voitolla Huuhkajat noussee arvontojen kolmoskoriin, kun tasapelillä tai tappiolla arvontakori on neloskori. Ja neloskorin maana lohko olisi luultavimmin Belgia-Tanska-Venäjä-Suomi, ellei sitten Tanska taivu maanantaina Dublinissa tappioon.

Juttua on päivitetty 18.11. kello 0.43. Belgian lisäksi myös Italia on voittanut kaikki näiden EM-karsintojen ottelunsa.

Aiheet EM-karsinnat EM-kisat EM2021 Huuhkajat Suomi