Näkökulma: Tässä ovat Huuhkajien ratkaisun avaimet - jos nämä asiat toimivat, juhlitaan illalla rajusti!

Huuhkajat kohtaa tänään illalla Liechtensteinin Suomen jalkapallohistorian tärkeimmässä ottelussa. Voitto veisi Suomen ensi kesän EM-kisoihin. Kisapaikan edellä on enää Liechtenstein, jonka Suomi hoitaa tieltään onnistuneella perussuorituksella. Pelin virta tulee olemaan hyvin selvä. Se tulee olemaan samanlainen, kuin Suomen vierasottelussa kesällä, eli Suomi tulee hallitsemaan palloa ja Liechtenstein tulee puolustamaan matalalla blokilla omaa maaliaan. Liechtensteinin suurin uhka ovat sen nopeat ja puolinopeat vastaiskut, jotka Suomen on hoidettava tehottomiksi. Isoin kysymys, kuten päävalmentaja Markku Kanerva ottelua edeltäneessä lehdistötilaisuudessa sanoi, on Suomen tehokkuus. Suomen on oltava maltillinen, mutta tehokas. Suomen pelissä on kolme avainasiaa, jotka ratkaisevat sen, pystyykö Suomi olemaan Liechtensteinia vastaan tehokas. Ensimmäinen on tilan muodostaminen ja sen löytäminen. Suomen on turha puhua Liechtensteinia vastaan ”muodon sisälle pääsemisestä”. Kysymys on siitä, missä tilat ovat. Jos tilat ovat Liechtensteinin muodon selustassa, pallo pitää pelata sinne. Jos tilat ovat Liechtensteinin muodon sisällä, pelintekoalueella, taskuissa tai kymppialueella, pallo pitää pelata sinne laadukkaaseen peliasentoon. Jos tilat taas ovat muodon ulkopuolella, eli esimerkiksi leveydessä, pallo pitää pelata sinne ja muodostaa ylivoimatilanteita vastustajan laitimmaisia pelaajia vastaan. Liechtenstein puolusti viimeksi Suomea vastaan 4-5-1-muodossa. Se on muoto, joka kattaa onnistuessaan koko kentän leveyden. Jos joukkue tulee Helsinkiin samassa muodossa, on Suomen pystyttävä muodostamaan tilaa. Esimerkiksi topparin rauhallinen rytmikuljetus kohti vastustajan muodossa olevia välejä on oiva keino houkuttaa vastustaja kohti keskustaa, minkä jälkeen tilaa avautuu leveyteen. Tai jos Suomi etenee laitakaistalta ja Liechtenstein tukkii tien, on tiloja todennäköisesti keskellä tai toisella puolella. Toinen tärkeä asia on Suomen negatiivinen tilanteenvaihto. Suomi rokotti kesällä Liechtensteinia nopeasti riiston jälkeen 36. peliminuutilla. Tässä on Suomen mahdollisuus nytkin. Liechtensteinin pieni uhka kesän ottelussa muodostui vastaiskuista. Liechtenstein sai jokusen vapaapotkun ja jokusen maalintekoyrityksen Suomen rangaistusalueelta, kun joukkue pääsi iskemään isoihin tiloihin. Näiden tyrehdyttämiseksi Suomen on painettava maltillisella pallonsiirtelyllä Liechtenstein alas ja reagoitava menetyksen jälkeen nopeasti. Isossa roolissa neljän ylimmän pelaajan takana on Suomen keskikentän kaksikko Tim Sparv sekä Glen Kamara. Heidän on tehtävä hyviä päätöksiä sekunnin milliosissa: iskeäkö eteenpäin kohti palloa vai peruuttaako puolustamaan vastaiskua ja suojelemaan omaa puolustuslinjaa. Eli, puolustaako tilaa vai ottaako vastustajalta aikaa pois. Jos he eivät tee mitään päätöstä ja jäävät näiden kahden vaihtoehdon väliin, on Liehctensteinilla mahdollisuuksia iskeä vastaan. Esimerkiksi juuri kesän ottelussa Liechtenstein sai yhden vaarallisen vastaiskun Glen Kamaran oltua päätöksenteossaan myöhässä. Sparv otti onneksi vastaiskun kiinni ja pääsi häiritsemään vastustajan maalintekoa. Paitsi, että nopea reagointi pallonmenetyksen jälkeen auttaa tyrehdyttämään vastustajan vastaiskuja, on se hyvä keino saada myös maalipaikkoja. Jos vastustaja riistonsa jälkeen avaa vähänkin pakkaansa voittaakseen tilaa, on se Suomen vastaprässin jälkeisen riiston jälkeen hippusen levällään. On myös niin, että satsaamalla negatiiviseen tilanteenvaihtoon, Suomen pelaajat löytävät sopivaa rentoutta ja pääsevät peliin sisälle. Henkisen puolen juju on siinä, että jos korostetaan sitä, ettei palloa saa menettää, voi tuloksena olla pelokasta pelaamista. Jos korostetaan sitä, että meillä on suunnitelma pallonmenetysten varalta, voi tuloksena olla sopivan rento ja aggressiivinen henki – mikä taas ruokkii sekä hyökkäämistä että negatiivista tilanteenvaihtoa. Tässä vaiheessa ei tarvita henkisen valmennuksen poppakonsteja, vaan oikeanlaista suhtautumista peliin ja pelin taktiseen puoleen. Kolmas tärkeä asia Suomelle ovat kulmapotkut ja viimeisen kenttäkolmanneksen rajaheitot sekä vapaapotkut. Suomi tulee saamaan paljon kuolleita tilanteita, jotka ovat joka kerta iso mahdollisuus. Suomi houkutti kesän ottelussa Liechtensteinin epätasapainoon kulmapotkuissa asettamalla muutaman pelaajan lyhyttä kulmaa varten. Näin muodostettiin tilaa Paulus Arajuurelle ja muille hyville pääpelaajille voittaa oma pelaaja ja puskea palloa maalin edessä. Suomi meinasikin tehdä tällaisesta pitkästä kulmapotkusta maalin ottelun ensimmäisellä jaksolla. Suomella on valtava laadullinen ylivoima erikoistilanteissa, kun kaavat ovat oikein valittuja ja sopivia Suomen vahvuuksiin. Näitä tilanteita on haastavaa ennakoida ennen peliä, koska Suomi on varmasti luonut yllätyksiä ja uusia kikkoja ratkaisuottelun varalle. Pelin henki on selvä. Suomen on lähestyttävä ottelua näiden kolmen asian kautta laadukkaalla tavalla. Jos näihin asioihin ei ole laadittu pitävää suunnitelmaa tai Suomi toteuttaa sitä jostain syystä huonosti, voi ottelusta tulla vaikea. Jos taas asiat on käyty läpi ja toteutus on laadukasta, juhlii Suomi illalla historiallista EM-kisapaikkaa.