Real Madridin ja Espanjan maajoukkueen kapteeni Sergio Ramos on aina tunnettu poikkeuksellisen maaliahneena puolustajana. Vahvan pääpelaajan maalilukemat ovat viime vuosina vain kasvaneet, kun hän on saanut nauttia rankkarivastuusta niin seurajoukkueessa kuin maajoukkueessakin.

Transfermarktin tilastojen mukaan Ramos on upottanut kaikki 16 viimeistä rankkariaan, näistä 15 viimeksi kuluneen puolentoista kauden aikana. Valtaosan pilkuistaan toppari on ampunut niin sanotulla ”panenkalla”, eli ampunut pallon löysänä roikkuna keskelle maalia maalivahdin aavistaessa jompaankumpaan nurkkaan.

Panenkasta on tullut jalkapallomaailmassa jota kuinkin kaikkien tuntema käsite. Maailmanhistorian merkittävimmän ”panenkan” ampui verkkoon kuitenkin Antonin Panenka itse. Tuolloin elettiin kylmän sodan aikaa. Vaikka Panenka ratkaisikin maalillaan Tshekkoslovakialle historiallisen euroopanmestaruuden, oli kansallissankarilla pelissä vielä pokaalia ja mitaliakin enemmän.

– Vitsailen aina, että jos olisin mokannut sen rankkarin, olisin työskennellyt oppipoikana tehtaalla seuraavien 30-40 vuoden ajan, nyt 71-vuotias Panenka totesi AS:n haastattelussa.

– Se rankkari oli poliittinen kysymys. Jos en olisi onnistunut tekemään maalia sillä pilkulla, olisin vahingoittanut kommunismia.

– Olen myös aina ajatellut, että vaikka olisinkin epäonnistunut siinä rankkarissa, olisin upottanut jonkun toisen myöhemmin. Ehkä minut olisi vapautettu silloin ja olisin saanut taas pelata jalkapalloa, Panenka naurahti.

Kun Panenka teki klassisen maalinsa, pelattiin vuoden 1976 EM-loppuottelua. Vastassa Tshekkoslovakialla oli Länsi-Saksa, ja finaalissa mentiin turnaushistorian ensimmäistä kertaa rangaistuspotkukisaan taululla ollessa jatkoajan jälkeenkin lukemat 2-2. Ensimmäiset seitsemän laukojaa onnistuivat, mutta sitten Uli Hoeneß, Bayern Münchenin tuleva legendaarinen seurapomo kiskaisi pallon yli maalin.

Antonin Panenkalle oli sankarin viitta tarjolla, ja sen hän ylleen ottikin. Maalivahti Sepp Maier heittäytyi vasemmalle, Panenka chippasi pallon keskelle maalia ja ennennäkemättömän luovuutensa myötä häntä tituleerattiin selostuksissa muun muassa ”runoilijaksi”.

– Minun työtäni jalkapalloilijana oli viihdyttää ihmisiä. Luulen, että ryhdyinkin pelaajaksi, jotta kannattajat saisivat nauttia, Panenka kuvailee luonteenlaatuaan.

Nykyisin kasvattajaseuransa Bohemians Prahan puheenjohtajana toimiva Panenka pelasi Tshekkoslovakian maajoukkueessa kaikkiaan 59 ottelua, mutta hänet muistetaan aina ennen muuta klassisesta rankkaristaan. Se ei miestä suuremmin häiritse.

– Rakastan sitä, että minut yhdistetään siihen rankkariin. Se teki minusta kuuluisan eikä minua haittaa, vaikka rankkaristani puhuttaisiin kymmenen miljoonaa kertaa, Panenka tunnustaa.

– Olen toki myös rankkarini vanki. Joskus olen hieman surullinen, että ainoastaan rankkaristani puhutaan. Minä pelasin jalkapalloa, enkä vain ampunut urallani yhtä pilkkua.

AS:n toimittajan mukaan Lionel Messi on epäonnistunut urallaan noin joka neljännessä rankkarissa. Panenkan mielestä saldo ei ole kehno, mutta siihen, että maailman parhaatkin joskus epäonnistuvat, on hänen mukaansa monta syytä.

– Voin sanoa kaksi asiaa. Ensinnäkin psykologia. Pelaajan mielentilan täytyy olla optimistinen. Täytyy olla varma siitä, että upottaa rankkarin. Jos ei ole varma, ei ole syytä ampuakaan, Panenka vinkkaa.

– Toisena asiana voin nostaa esiin stadionin tuomat paineet ja olosuhteet. Niilläkin on painoa. Rankkareissa onnistuminen on näiden kahden aspektin yhdistelmä.