Haastattelu: Toni Korkeakunnas kohtasi positiivisen yllätyksen Liettuassa – ”En olisi ikinä kuvitellut olevani täällä, mutta…”

Toni Korkeakunnas, 58, valmentaa liettualaista FK Panevėžysiä. 

Panevėžys palkkasi Korkeakunnaksen päävalmentajakseen huhtikuun alussa. Korkeakunnas allekirjoitti tuolloin loppukauden mittaisen sopimuksen seuran kanssa. 

Panevėžysin alkukausi on sujunut toistaiseksi varsin kaksijakoisesti. 

Korkeakunnas saapui joukkueen päävalmentajaksi kuuden pelatun sarjakierroksen jälkeen, kun Panevėžys oli napannut kahdeksan pistettä ja oli viidentenä Liettuan pääsarjassa. 

Korkeakunnaksen alaisuudessa 11 ottelusta tuloksena on kuusi voittoa, tasapeli ja neljä tappiota.

Korkeakunnaksen vuoden ensimmäinen puolikas on ollut varsin vaiherikas.

Luotsi sai potkut norjalaisseura Haugesundin peräsimestä maaliskuun alussa. Korkeakunnas ehti olla vain kolmisen viikkoa ilman seuraa ennen kuin Panevėžys julkaisi suomalaisvalmentajan sopimuksen.

SuomiFutis-sivusto haastatteli Korkeakunnasta viime viikolla.

Korkeakunnas kertoi laajassa haastattelussa muun muassa Panevėžys-pestistään ja ajastaan niin Haugesundissa kuin HJK:ssakin.

Korkeakunnas sai yhden työtarjouksen ennen kuin tuttu agentti ilmoitti Panevėžysin kiinnostuksesta.

– Pakkasin auton ja ajelin Haugesundista Tukholmaan. En ehtinyt laivaankaan ennen kuin sain ensimmäisen tarjouksen Aasiasta. Jäin sitä miettimään. 

– Ehdin olla muutaman päivän himassa, kun tuttu agentti soitti. Hänellä oli connection tänne. En ensiksi ajatellut, että jes, nyt lähdetään, mutta kun olin toista viikkoa kotona, niin koin, ettei oloneuvoksena oleminen vielä sovi mulle. Vielä on virtaa. Mietin, etten jää kotiin ja mökille istumaan.

Korkeakunnas sanoi suoraan, ettei olisi osannut odottaa siirtyvänsä Panevėžysin peräsimeen. 

– Oli mielenkiintoinen Teams-haastattelu. Täällä kaikki muut puhuvat hyvää englantia, mutta omistajamme eivät. Lontoonlatvialainen agentti puhui [omistajille] venäjää ja mun vastaukset käännettiin heille. Se oli kokemus. Ilmeisen hyvin se meni, koska täällä ollaan. 

– En olisi ikinä kuvitellut olevani täällä, mutta näin maailma heittelee. Oma motivaatio on isoin asia. En jaksanut jäädä himaan istumaan ja miettimään menneitä. Aasia-keissi siirtyi hamaan tulevaisuuteen, mutta olen sitoutunut tänne kauden loppuun asti. Katsotaan, mitä sen jälkeen seuraa, Korkeakunnas summasi.

Panevėžys ei ollut täysin vieras seura Korkeakunnakselle. Korkeakunnaksen HJK hävisi kaksi vuotta sitten Panevėžysille Mestarien liigan karsinnoissa yhteismaalein 1-4.

– Ennen sitä en tiennyt [liettualaisesta jalkapallosta] juuri mitään. Silloin Panevėžys oli mestaruuskrapulassa sarjajumbona. Emme osanneet valmistautua riittävän hyvin ja otimme täällä kunnolla kuokkaan, Korkeakunnas viittasi 0-3-tappioon.

– Ei pystytty himassakaan kääntämään sitä, mutta pääsimme kuitenkin Konferenssiliigan lohkovaiheeseen. Pidän sitä edelleen kovana saavutuksena. Sen jälkeen en ole väheksynyt tätä liigaa.

Korkeakunnas kotiutui nopeasti Liettuaan

Korkeakunnas kehuu Liettuan pääsarjaa ja sarjassa pelattavaa jalkapalloa, mutta muistutti samalla, ettei peleissä käy juurikaan katsojia.

Vain kolmen liettualaisseuran kotiotteluissa käy keskimäärin yli tuhat katsojaa. Panevėžys pelaa kotiottelunsa muutaman sadan katsojan edessä.

Tosin viime sunnuntaina tehtiin sarjan yleisöennätys, kun Kauno Žalgirisin ja Žalgiris Vilniuksen välistä ottelua seurasi yli 8000 katsojaa.

– Tämä on hyvin kilpailullinen sarja. 48 prosenttia sarjan pelaajista on ulkomaalaisia. Se on aika hurja määrä. Esimerkiksi meillä on 16 ulkkaria. Osa organisaatioista on jo ammattimaisia ja sarja on kehittymään päin.

– Pelin tasoa ei voi vähätellä, mutta täällä suurta yleisöä jalkapallo ei juurikaan kiinnosta. Koripallo on ainoa isompi laji. Telkkarista tulee viikottain suorana useampi ottelu, mutta yleisöä ei oikein ole, eikä kadulla tulla nykäisemään hihasta. 

– Tämä on kilpailullinen ja aika fyysinen liiga. Täältä tuntuu löytyvän maksukykyä varakkaiden seuraomistajien ansiosta, vaikkei peleissä olekaan yleisöryntäystä.

– Meillä on hyvin sekalainen seurakunta, enkä ole tietenkään vielä päässyt vaikuttamaan siihen. Ikkuna aukeaa pian ja meillä on suunnitelmia sitä varten. 

– Meidän liettualaisilla pelaajilla on hyvin paljon samaa luotettavuutta ja luonteenpiirteitä kuin meillä suomalaisilla. Muuten tämä on aikamoinen orkesteri, mitä yritetään saada samaan nuottiin.

Korkeakunnas on asunut Panevėžysissä kahden kuukauden ajan. Korkeakunnas on viihtynyt Liettuassa ja on positiivisesti yllättynyt uudesta kotikaupungistaan.

– En oikein tiennyt, mihin olen tulossa. Me suomalaiset tunnemme Tallinnan ja Riiankin, mutta jostain syystä tänne ei ole juurikaan eksytty. 

– En tiennyt mitä odottaa, mutta pitää sanoa, että tämä on ollut sataprosenttisesti positiivinen yllätys. Se, miten länsimaista täällä on, ja miten kaikki toimii. Olen ollut Suomen Chicagossa ja tämä on kuulemma ollut Liettuan Chicago, Korkeakunnas vitsaili.

– Kaupungin keskusta on uusittu, on hienot ulkoilumahdollisuudet ja paljon kahviloita ja terasseja. Omaan silmään hyvin idyllinen kaupunki. Täällä on kuitenkin 90 000 asukasta ja Panevėžys on ikään kuin Pohjois-Liettuan pääkaupunki. Ihmiset puhuvat todella hyvää englantia. Ei ole mitään valittamista, Korkeakunnas iloitsi.

Korkeakunnas on löytänyt itselleen tekemistä jalkapallon ulkopuolellakin.

– Ehdin olla Norjassa 11 kuukautta ja tuntui, että sieltä jäi frendejä, joiden kanssa yhteys säilyy jatkossakin. Yksi 5-6 kaverin poppoo on jo ilmoittanut tulevansa tänne moikkaamaan myöhemmin kesällä.

– Pelasin siellä tiiviisti padelia ja olen päässyt täälläkin padel-piireihin. On vähän muutakin tekemistä kuin vain jalkapalloa. Muuten tulee seinät vastaan, jos pelkkää futista miettii 24/7. Se on välillä tämän ammatin vitsaus, Korkeakunnas myönsi.

Korkeakunnas pitää Liettuan pääsarjaa Veikkausliigaa suoraviivaisempana sarjana.

– Täällä pelataan aika paljon viiden alakerralla. Possession-joukkueita on aika paljon vähemmän kuin Suomessa. Peli on aika suoraviivaista ja monet satsaavat tilanteenvaihtoihin ja erikoistilanteisiin. 

– Peli on dynaamisempaa. Norjassakin peli oli dynaamisempaa kuin Suomessa. Mielestäni Suomessakin jossain välissä vähän irtauduttiin pallonhallintapelistä. 

– Täällä satsataan tosi paljon erikoistilanteisiin. Joukkueet ovat fyysisiä. Ei ole montaa joukkuetta, joissa ei ole kolmea tai neljää yli 190-senttistä pelaajaa. Me ollaan varmaan yksi snadeimmista jengeistä sarjassa. 

– Se on ollut yllättävää, että kuka tahansa voi voittaa kenet tahansa. Yllätyksellinen, fyysinen ja suoraviivainen sarja, Korkeakunnas tiivisti.

Panevėžys on varsin nuori jalkapalloseura. Se perustettiin vuonna 2015, kun kaupungin edellinen seura Ekranas ajautui konkurssiin. 

Panevėžys nousi Liettuan pääsarjaan kaudeksi 2019 ja on sittemmin niittänyt menestystä, vaikkei suoranaisesti lukeudu maan suurimpiin seuroihin. Panevėžys on voittanut edellisen kuuden vuoden aikana kertaalleen Liettuan mestaruuden ja kahdesti cupin.

Korkeakunnaksen mukaan Panevėžysin seurajohdolla on tälle kaudelle selvä tavoite.

– Seuran tavoite on päästä europeleihin. Odotuksena on se, että klaaraamme europaikan. Viime aikaisten tulosten myötä olemme siinä holleilla. 

– Cupissa olemme kahdeksan joukossa ja kohtaamme puolivälierissä divarissa pelaavan, mutta siellä voittamattoman joukkueen. Olemme pystyneet kääntämään [kurssin] ja olemme ainakin lähellä seuran asettamaa tavoitetta, Korkeakunnas muistutti.

Panevėžys voitti viime kaudella Liettuan cupin ja pelaa siten kesällä Konferenssiliigan toisella karsintakierroksella. 

Korkeakunnaksen mukaan Panevėžysin on määrä vahvistaa joukkuettaan europelejä varten.

– Kuten Suomessakin, niin täälläkin on iso hype europelien ympärillä. Kuten Klubissakin, niin tännekin on saatu sellaisia pelaajia, joita et saisi ilman europelejä. 

– Viime aikaisten kokemusteni perusteella mulla on täällä se onni, ettei meillä ole varsinaista urheilutoimenjohtajaa, joka olisi esimieheni, eikä sellaista ole tulossa, joten saatan pysyäkin täällä jonkun aikaa.

– Olen saanut sen myötä katsella pelaajia ja on tarkoitus hankkia 2-3 pelaajaa siirtoikkunan alussa europelejä varten. Haemme kovan profiilin pelaajia ja ehkäpä joitain meidän nykyisiä pelaajia siirtyy eteenpäin.

Kesän europeleissä vastaan voi asettua tuttu seura.

– Olemme paras sijoittamaton joukkue. Katsoin, että sijoitettujen joukossa on muun muassa sellainen seura kuin HJK. Vesi kielellä odottaa, mitä sieltä tulee, Korkeakunnas viittasi arvontoihin.

Korkeakunnas on valmentanut noin vuoden ajan ulkomailla. Sitä ennen Korkeakunnas valmensi vuosikausia Veikkausliigassa. 

Korkeakunnas on päässyt kansainväliseen ympäristöön, sillä Panevėžysin joukkueesta löytyy lukuisia eri kansallisuuksia.

– Samasta jalkapallosta puhutaan, valmennat sitten suomalaista, norjalaista tai liettualaista joukkuetta. Kuten sanoin, meillä on 16 ulkomaalaista ja sen myötä pieniä kieliblokkeja. Serbian, ranskan ja flaamin kielet ovat aika vahvoja. Olemme tehneet aika paljon töitä joukkueen yhtenäistämisen eteen ja nyt alkaa näyttää jo paremmalta.

Suomalaisluotsilla on Panevėžysissä selvästi pienempi valmennustiimi kuin HJK:ssa. Sen myötä Korkeakunnas on päässyt takaisin todellisen kenttätyön pariin, kun pitkälti kaikki harjoitukset ovat enemmän ja vähemmän hänen vetovastuullaan.

– Totuin HJK:ssa isoon staffiin, mutta täällä meillä on tosi pieni ja pippurinen, mutta sitäkin intohimoisempi staffi. Se on mulle isoin [ero]. 

– Tämä on ikään kuin paluu juurille. Olen vetovastuussa alkuverryttelyä lukuun ottamatta kaikissa treeniosioissa. Mulla on yksi paikallinen maajoukkuelegenda [Dainius Gleveckas] kakkoskoutsina ja maalivahtivalmentaja [Marius Suvaizdis], joka hoitaa erikoistilanteet. Lisäksi meillä on päivittäisessä toiminnassa fysio.

– Olen nauttinut todella paljon siitä, että olen enemmän mukana kentällä, enkä delegoimassa. Yhteistyö valmennustiimin kanssa toimii erinomaisesti niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin. Kaverit ovat auttaneet paljon sopeutumisessa tänne.

– Kun sulla on iso staffi, niin valmentajan toimenkuva ehkä muuttuu. Ei siinä ole mitään järkeä, että muut siirtelevät tötsiä. Pyrin aina löytämään järkevää tekemistä kaikille. 

– Olen nauttinut tästä todella paljon. On niin sanotusti kädet savessa, eikä vain patsastella ja paukutella henkseleitä managerina, Korkeakunnas vitsaili.

– Mulle positiivisin juttu on ollut se, että liettualaisilla on hyvin samanlainen mentaliteetti kuin suomalaisilla ja norjalaisilla. Nämä ovat joukkuepelaajia. Jos meillä on prinsiippejä ja tapoja toimia ja pelata, niin sieltä ei tule ohivetoja.

Kun Korkeakunnas siirtyi vuosi sitten Haugesundin peräsimeen, oli hän hankkimassa Pyry Hannolan, Miika Koskelan ja Niko Hämäläisen seuraan. 

Korkeakunnaksen mukaan Panevėžys ei parhaillaan käy neuvotteluja suomalaispelaajien kanssa, mutta luotsi ei sulje ovia suomalaisilta.

– Ei se poissuljettua ole. Kansalaisuudella ei ole mulle väliä, mutta totta kai se helpottaa, kun tunnet pelaajat ja siten tiedät, mitä saat heiltä. 

– Kyllä mulla on suomalaiset pelaajat aika hyvin näpeissä, kun olen 14 vuotta työskennellyt Veikkausliigassa, ja siihen päälle divarit, Kakkoset ja maajoukkueet. 

– Ei se mahdotonta ole, mutta tällä hetkellä ei ole sellaisia neuvotteluja menossa. Jos joku tämän haastattelun perusteella innostuu, niin tervetuloa. Täällä on länsimainen meininki, hyvät liksat ja hyvä valmennus, Korkeakunnas nauroi.

Norjalainen jalkapallokulttuuri teki vaikutuksen Korkeakunnakseen

Korkeakunnas lähti ensimmäistä kertaa ulkomaille valmentamaan toukokuussa 2025. 

Tuolloin Norjan pääsarjassa pelannut Haugesund palkkasi Korkeakunnaksen päävalmentajakseen. Osapuolet allekirjoittivat puolentoista vuoden mittaisen sopimuksen.

Haugesund oli pelannut huonon alkukauden ja reagoi siihen antamalla potkut silloiselle valmentajalleen Sancheev Manoharanille. 

Korkeakunnas muistuttaa, ettei hypännyt helppoon paikkaan.

– Tilanne oli käytännössä toivoton, kun menin sinne. Meillä oli silloin yksi piste kymmenestä pelistä. Siellä oli ollut joukkue kasassa aika pitkään, ja seuran johto on ollut käytännössä alusta asti sama. Kokeneimmilla pelaajilla oli nähtävissä aikamoista kilpailuväsymystä. 

– Pelasimme alussa tosi hyvin ja sain jostain syystä seutukunnan ihmisten tuen taakseni. Ihmiset olivat innoissaan siitä, mitä yritimme tehdä. Muutettiin joukkueen pelaamista, mutta meillä jäi tuloksellisesti vähän vajaaksi, Korkeakunnas myönsi.

Viime kauden puolivälissä näytti selvältä, että Haugesund tulisi lopulta putoamaan Norjan pääsarjasta. Haugesund oli kerännyt elokuun alkuun mennessä vain kaksi pistettä ja putoamisviivan parempi puoli oli karannut 15 pisteen päähän.

Korkeakunnaksen mukaan valmennus- ja seurajohto reagoi asiaan yhdessä.

– Sillä porukalla [joukkueella] alkoi vähän usko hiipua. Teimme silloin ison päätöksen silloisen urheilutoimenjohtajan ja toimitusjohtajan kanssa, kun laitoimme pois ne, jotka voivat pahoin ja päätettiin peluuttaa tosi hyvän akatemiamme pelaajia. 

– Samalla yritimme löytää pelaajia, joilla olisi uutta virtaa. Silloin hankimme ne suomalaispelaajat ja samalla kairasin alasarjoista pari pelaajaa. Yritimme korostaa paikallisuutta. Se oli yhteinen tavoitteemme. 

– Kamppailimme sinnikkäästi, mutta ei se [säilyminen] ollut missään vaiheessa lähellä. Ymmärsimme, että joudumme ottamaan vauhtia. Downhill oli ollut jo monta vuotta käynnissä. Homma oli vähän väsynyttä. Talousvaikeuksia oli ollut jo pidempään ja siten oli epätietoisuutta siitä, pystytäänkö panostamaan seuraavaan vuoteen. 

Haugesund palkkasi viime lokakuussa Kristoffer Haraldseidin, 32, uudeksi urheilutoimenjohtajakseen. 

Haraldseid on lähtöisin Haugesundista ja pelasi urallaan yhdeksän vuotta seuran edustusjoukkueessa. 

Haugesund antoi Korkeakunnakselle potkut lopulta maaliskuussa vain muutama viikko ennen kauden käynnistymistä.

– Hänellä [Haraldseidillä] oli omat vahvat näkemyksensä seuran kehittämisestä. Molemmin puolin yritettiin tehdä yhteistyötä. Minut hankkinut urheilutoimenjohtaja väsähti ja jäi taustalle. Minun kanssa tätä kautta juoninut toimitusjohtaja erosi. Hänellä ei ollut samanlaisia näkemyksiä seurajohdon kanssa. 

– Pikku hiljaa kävi ilmi, että uusi urheilutoimenjohtaja haluaa oman kaverinsa siihen [päävalmentajan paikalle]. Hommat jäivät vähän kesken. Mulla oli virtaa ja olin valmistautunut siihen, että nostamme seuran takaisin pääsarjaan. 

– Urheilutoimenjohtaja teki omat ratkaisunsa, eikä siinä mitään. Ei ollut ensimmäinen kerta, kun uusi urheilutoimenjohtaja tulee ja minä lähden, Korkeakunnas nauroi.

Korkeakunnas antoi ymmärtää osanneensa odottaa, että hänen tilanteensa Haugesundin peräsimessä saattaisi muuttua, kun seuran toimitusjohtaja erosi.

– Meillä oli ihan selkeä näkemys siitä, miten tämä tulisi menemään, mutta sitten tuli tieto siitä, että toimitusjohtaja irtisanoutuu. Hän ei kertonut siitä minulle etukäteen. 

– Se vähän lässähti. Mulle tuli sellainen tunne, että ei hemmetti, mitenhän tässä käy. Kävi nopeasti ilmi, ettei tämä varmaan pitkään jatku. 

– Uusi urheilujohtaja teki ratkaisunsa ja halusi oman kaverinsa uuteen projektiinsa, eikä siinä mitään. En ota näitä henkilökohtaisesti. Toivottavasti he saavat tämän toimimaan ja alkuhan on ollut ihan lupaava, Korkeakunnas muistutti.

Korkeakunnaksen puolitoistavuotinen sopimus oli voimassa lopulta vajaan vuoden ajan. Korkeakunnas ehti tykästyä norjalaiseen jalkapallokulttuuriin ja paikallisiin ihmisiin.

– Tykkäsin ihmisistä siellä. Oli sellainen tunne, että mulla oli yhteisön luottamus. Norjalainen jalkapallokulttuuri teki minuun vaikutuksen. Se, miten merkityksellistä se on siellä. Monikaan ei sitä ajattele. 

– Me pidetään sitä hiihtokansana, mutta kaikki, mitä mä siellä koin… Futis on siellä tosi iso juttu. Se teki minuun syvän vaikutuksen. Kyllä mä siellä tykkäsin olla.

Korkeakunnas arvostaa aikaansa HJK:ssa turbulenssista huolimatta

Veikkausliigassa mittavan uran valmentajana tehnyt Korkeakunnas muistetaan viime vuosilta parhaiten HJK:sta. 

Korkeakunnas siirtyi ensimmäistä kertaa HJK:n valmennustiimiin alkuvuodesta 2022. Korkeakunnas työskenteli vuoden ajan Toni Koskelan apuvalmentajana. 

Korkeakunnas jätti HJK:n kauden jälkeen, mutta palasi seuraan vain puolta vuotta myöhemmin, kun Koskela sai potkut kesällä 2023. 

Korkeakunnas valmensi HJK:ta loppukauden ajan ja johdatti joukkueen niin Veikkausliigan mestaruuteen kuin Konferenssiliigan lohkovaiheeseenkin. 

Monet odottivat Korkeakunnaksen jäävän HJK:n peräsimeen menestyksekkään loppukauden jälkeen, mutta seura tiedotti tuolloin palkanneensa Ferran Sibilan uudeksi päävalmentajakseen. Hetkeä aiemmin taloon oli saapunut uusi urheilujohtaja Vesa Mäki.

– Hän halusi omat tuttunsa sinne valmentamaan. Se oli aikamoinen shokki. Olisin voinut sanoa ja lausua kaikenlaista, mutta en katso taaksepäin, vaan aina eteenpäin. 

– Ehkä oli hyvä, että olin hiljaa, koska ei siinä kauaa mennyt, kun mut kutsuttiin taas hätiin, Korkeakunnas viittasi toiseen pestiinsä HJK:n peräsimessä.

Sibila ja Mäki saivat potkut toukokuussa 2024. HJK palkkasi tuolloin Korkeakunnaksen toistamiseen päävalmentajakseen. 

Korkeakunnas kokee, että hänen olisi pitänyt silloin vaatia seuralta kokonaan uutta valmennustiimiä.

– Jälkeenpäin miettien tein ison virheen, koska mun olisi pitänyt putsata koko staffi, joka siellä [HJK:ssa] oli. Se, mitä oli tapahtunut, kun olin poissa… Siellä oli niin paljon ristiriitoja, että mun olisi pitänyt vaatia, että staffi olisi uusittu. 

– Saatiin aluksi jälleen suunta käännettyä ja kaikki näytti ihan ok:lta, kunnes ihan lopussa se vähän katkesi, kun emme saaneet loppusarjassa tasaisia pelejä käännettyä meille. Jäimme kolmanneksi, mutta pääsimme lohkovaiheeseen, eikä niitäkään nyt ihan liikaa ole ollut.

HJK palkkasi Petri Vuorisen urheilujohtajakseen loppuvuodesta 2024.

Korkeakunnas sai potkut HJK:n peräsimestä toukokuun alussa 2025, kun joukkue oli pelannut heikon alkukauden.

– Mä en ainakaan saanut ihan kiinni siitä, mihin suuntaan seuraa haluttiin viedä. Hankinnat eivät oikein onnistuneet, emmekä pystyneet vahvistamaan joukkuetta. Oli koko ajan sellainen tunne, ettei ollut yhdessä tekemisen meininkiä ja tuloksellisesti huonon alkukauden jälkeen osasin odottaa jälleen lähtöä Klubista.

– Jos jälkeenpäin luonnehdin [aikaa HJK:ssa], niin olen todella ylpeä ja iloinen saavutuksistani siellä. Kaksi mestaruutta, yksi pronssi ja kolme eurolohkovaihepaikkaa. 

– Ei mulle ainakaan jäänyt mitään jossiteltavaa. Toiset ihmiset tekevät päätöksiä ja tekivätkin mun puolesta, ettei tarvitse jatkaa. Mennään eteenpäin. Jalkapallo on tällaista, Korkeakunnas muistutti.

Korkeakunnaksen edelliset pestit ovat jääneet varsin lyhyiksi. Korkeakunnas palkattiin kahdesti HJK:hon sammuttelemaan tulipaloja.

– On hassua, että ennen HJK:ta olin vähintään kolme tai viisi vuotta seuroissa ja aina pyydettiin jatkamaan. Sen jälkeen on alkanut ihmeellinen ”palomiesura”. Olen ollut kyllä parikymppisenä kesätöissä palomiehenä palolaitoksella, mutta en tiennyt joutuvani vielä vanhoilla päivillä palomieshommiin futiksen parissakin, Korkeakunnas naureskeli.

HJK on Suomen suurin seura, mutta sen viime vuodet ovat olleet pitkälti pelkkää alamäkeä. 

Edellisestä mestaruudesta on kulunut kaksi ja puoli vuotta, ja HJK on parhaillaan yhdeksän pisteen päässä sarjan kärkipaikasta.

Kun Korkeakunnakselta kysyy mahdollisia syitä pitkään jatkuneiden vaikeuksien taustalla, ei hän kaada kaikkea vastuuta valmentajien niskaan.

– Sanotaan nyt vaikka niin, ettei syy voi olla vain valmentajissa. Voi siinä olla jotain muutakin.

– Valmentajan työ voi olla aika yksinäistä, jos ei ole selvää yhteistä suuntaa tai tukea.

Korkeakunnas on valmentanut Veikkausliigassa HJK:n lisäksi FC Hämeenlinnaa, MyPaa ja FC Lahtea. 

Korkeakunnas saatetaan nähdä vielä jonain päivänä Veikkausliigassa, mutta nyt fokus on ulkomailla.

– Olen kokenut ja nähnyt aika paljon Veikkausliigassa, mutta never say never. Rakastan tätä työtä. Ihmiset ovat ihmisiä – ovat he sitten Veikkausliigassa, Liettuassa tai vaikka Togossa. 

– Niin pitkään, kun mulla on poltetta, kipinää ja tunne, että voin auttaa nuoria ihmisiä rakkaassa työssään ja urallaan eteenpäin… Ei mulle ole niin väliä, missä mä valmennan. En sano ei, mutta nyt se ei ole päällimmäisenä mielessä, Korkeakunnas viittasi Veikkausliigaan.

Tuukka Ikkeläjärvi

LISÄÄ HAASTATTELUITA