Haastattelu: Kiinnostaako paluu Veikkausliigaan, Saku Eriksson?

Carljohan ”Saku” Eriksson, 31, palasi hiljattain Nordsjællandiin. 

Eriksson allekirjoitti yksivuotisen sopimuksen tanskalaisseuran kanssa. 

Kyseessä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun Eriksson edustaa Nordsjællandia. 

Eriksson nähtiin ensimmäistä kertaa Nordsjællandin paidassa jo tammikuussa 2023. Maalivahti pelasi tuolloin lainalla Nordsjællandissa, joka lunasti hänet pysyvästi itselleen samana kesänä. 

Eriksson siirtyi vuotta myöhemmin norjalaiseen Sarpsborgiin ja palasi lopulta elokuussa Kööpenhaminan kupeeseen.

SuomiFutis-sivusto haastatteli Erikssonia maanantaina. 

Eriksson kertoi haastattelussaan muun muassa viimeaikaisista haasteistaan, nykyisestä roolistaan Nordsjællandin kakkosvahtina ja siitä, onko hän kiinnostunut palaamaan Veikkausliigaan.

Eriksson menetti ykkösvahdin paikkansa Sarpsborgissa kauden 2024 jälkeen. Eriksson istui seuraavalla kaudella viikosta toiseen penkillä ja lähti lopulta lainalle Sandefjordiin. 

Helsinkiläislähtoinen maalivahti pelasi viime syksyn Sandefjordin tolppien välissä ja nautti lainajaksostaan.

– Viime syksy meni oikein kivasti. Oli todella kivaa päästä pelaamaan. Siellä oli tosi mukava ympäristö ja jengi. Pelityyli sopi mulle. Se oli juuri sitä, mitä tarvitsin Sarpsborgissa viettämäni alkuvuoden jälkeen. Se teki tosi hyvää.

– Loppukautta kohti polvi alkoi vähän kiukuttelemaan, mutta se saatiin ajoissa kuriin, eikä siitä tullut mitään sen kummempaa. Polvessa ei ole ollut ongelmia talven jälkeen.

– Teki tosi hyvää saada pelejä alle. Tietenkin toiveena oli päästä jatkamaan pelaamista sen [lainan] jälkeen, mutta se oli tosi hyvää aikaa.

Jos Erikssonille jäi positiiviset fiilikset Sandefjordista, ei samaa voi sanoa Sarpsborgissa vietetystä ajasta. Eriksson ehti olla Sarpsborgin kirjoilla noin kahden vuoden ajan.

– Miten sitä kuvailisi… Se meni aika raskaasti. Helppoahan se on sanoa, että aikani siellä meni päin metsää. Turha sitä on kaunistella. Mulla ei ole vastauksia siihen, miksi se meni niin. Ekan syksyn polvivamma vaikutti omaan pelaamiseen, enkä tiedä, lähtikö siitä joku lumipalloefekti rullaamaan.

– Kun katsoo viimeistä puolitoistavuotista seurassa, niin ei mulla ole siihen mitään selitystä. Mulle ei koskaan annettu siihen selitystä. Onneksi se aika on takanapäin. Nyt mennään kohti uusia haasteita, Eriksson iloitsi.

Eriksson teki palveluksen Nordsjællandille

Vastuu Sarpsborgissa jäi olemattomaksi, ja Eriksson haki peliminuutteja seuran kakkosjoukkueesta, joka pelaa Norjan nelostasolla.

Eriksson halusi vaihtaa maisemaa kesän siirtoikkunassa ja päätyi tuttuun paikkaan, kun Nordsjælland halusi hänet takaisin riveihinsä. 

Nordsjælland kärsi loukkaantumisongelmistaan maalivahtiosastollaan ja pestasi Erikssonin kakkosvahdikseen. 

Eriksson teki Nordsjællandille palveluksen suostuttuaan palaamaan joukkueen penkille, ja samalla Nordsjælland ilmoitti auttavansa Erikssonia tulevaisuudessa, jos maalivahti haluaa vaihtaa maisemaa suuremman vastuun perässä.

– Tulin tänne takaisin, koska kyse on tutusta ympäristöstä ja tiesin sen, mitä tulen saamaan. Se oli yksi iso tekijä. Toinen iso tekijä oli se, että Nordsjælland ymmärsi tilanteeni. He ymmärsivät sen, että mulla oli huono väli urallani.

– Jakob Busk oli loukkaantuneena, ja joukkueella oli tulossa paljon pelejä niin sarjassa kuin eurokentilläkin, joten Nordsjælland halusi tähän jonkun siltä varalta, että Andreas Hansenille [joukkueen ykkösvahdille] käy jotain. Tunsimme seuran kanssa toisemme ja he ajattelivat, että tämä on paras mahdollinen match, kun pitää saada joku maalivahti joukkueeseen.

– Sanoin suoraan Nordsjællandille etsiväni peliaikaa ja haluavani olla pelaava maalivahti. Tässä on ihan tarpeeksi kulutettu penkkiä ja katsomoa. Nordsjælland sanoi ymmärtävänsä sen, mutta samalla seuralla oli tällainen tilanne.

– Sitten kun aika on kypsä joko kauden jälkeen tai tammikuussa, niin Nordsjælland ei halua jättää minua roikkumaan, vaan kiitokseksi he jeesaavat myös toiseen suuntaan. Tietenkin on ajan kysymys, miten hyvin se toteutuu.

– Tässä oli myös paljon sitä, että pääsin siitä ympäristöstä [Sarpsborgista] hyvään ympäristöön. Se oli iso tekijä, Eriksson muistutti.

Kun katsoo Erikssonin viime vuosien urapolkua, on helppoa sanoa, että jatkuvuus on loistanut poissaolollaan. Työnantaja on vaihtunut varsin tiheään tahtiin. Eriksson kaipaa jatkuvuutta.

– Se olisi todella tärkeää. Huvittavaa kyllä, niin sehän on ollut tavoitteenani jo pitkään. Kun siirryin Skotlantiin, niin puhuimme puolison kanssa, että siellä voisi hyvin olla sen 3-5 vuotta. Olimme siellä vuoden ja sitten tulimme Tanskaan.

– Täällä hommat sujuivat hyvin, tehtiin jatkosopimuskin ja ajattelimme, että täällä voisi olla sen kolme tai neljä vuotta. Viihdyimme täällä tosi hyvin. Puolitoista vuotta myöhemmin olimmekin Norjassa, Eriksson naureskeli.

– Siellä kävi miten kävi. Kummatkin olimme sitä mieltä, että siellä emme tulisi viihtymään hirveän pitkään.

Eriksson kokee, että astetta iäkkäämmillä pelaajilla voi olla tätä nykyä haasteita siirtomarkkinoilla.

– En halua sanoa, että ikää alkaa tulemaan, koska olen vasta 31-vuotias, mutta markkina on millainen se on. Jalkapallokin on muuttunut. Musta tuntuu, että kaikki pelaajat nuorenevat siitä huolimatta, että pelaajat pelaavat pidempään. Tuntuu siltä, että halutaan nuorempia ja nuorempia pelaajia.

– Tämä on aika jännä tilanne. Olen ollut avoin kaikille vaihtoehdoille. Mitä tässä keksiikään ja mikä tuntuu kokonaisuudessaan parhaalta, Eriksson viittasi tulevaisuuteensa.

Jens Olsenin, 51, valmentama Nordsjælland sijoittui viime kaudella kolmanneksi Tanskan pääsarjassa. 

Myös tämä kausi on lähtenyt käyntiin vahvasti, sillä Nordsjælland on yhdeksän pelatun kierroksen jälkeen neljäntenä sarjataulukossa. Se on jäänyt vain kahden pisteen päähän toisena olevasta Midtjyllandista.

Erikssonin mielestä Nordsjælland pyrkii pelaamaan hyökkäävää jalkapalloa ja kontrolloimaan pelitapahtumia pallonhallinnan kautta. Eriksson kuvailee pelitapaa fyysisesti todella vaativaksi.

– Pelaamme tosi makeeta futista. Olemme muuttaneet pieniä asioita verrattuna siihen, kun olin täällä viimeksi. Perusperiaatteet ovat kuitenkin todella samanlaisia.

– Pelaamme pallonhallinnan kautta teknisesti vaativaa futista. Taitotasovaatimus on korkea kaikilla pelipaikoilla. Sanoisin, että fyysinen vaatimus on vähintään yhtä kova.

– Meillä on keskimäärin eniten juostuja metrejä ja kovavauhtisia juoksuja. Midtjyllandilla taitaa olla eniten spurtteja. Pelaamme fyysisesti tosi vaativaa futista. Yksilötasolla vaatimukset ovat kollektiivisessa ymmärtämisessä ja teknisessä suorituskyvyssä. Meillä on paljon taitavia ja fiksuja pelaajia, Eriksson kehui.

Nordsjælland on tullut tunnetuksi etenkin siitä, miten paljon se panostaa junioriakatemiaansa ja nuoriin pelaajiin. 

Nordsjælland rahoittaa toimintaansa pelaajamyynneillä, ja sen myötä jalkeilla on vuodesta toiseen yksi sarjan nuorimmista joukkueista. Eriksson käytti Huuhkajista tuttua Juho Lähteenmäkeä esimerkkinä.

– Kun olin täällä viimeksi, niin juuri silloin oli ensimmäinen kerta kymmeneen vuoteen, kun meillä ei ollut sarjan nuorinta joukkuetta. Nytkin meiltä löytyy poikkeuksetta noin viisi alle 21-vuotiasta pelaajaa avauskokoonpanostamme. Juho ei ole iällä pilattu ja hän pelaa isoja minuutteja, Eriksson viittasi Nordsjællandin luottopuolustajaan.

Maalivahdin pelipaikka on haastava, sillä joukkueet käyttävät vain harvoin rotaatiota tolppien välissä. Joko maalivahti pelaa viikosta toiseen tai ei pelaa ollenkaan. 

Eriksson valittiin Allsvenskanin parhaaksi maalivahdiksi kaudella 2021. Sen jälkeen Eriksson on pelannut vain yhdellä kaudella yli kymmenen sarjaottelua. 

Eriksson myöntää, ettei kakkosvahtina oleminen ole henkisesti helppoa.

– Se on ihan törkeän vaikeaa. Täällä se on vähän helpompaa, koska tilanne oli tiedossa tänne tullessa. Viimeiset puolitoista vuotta on ollut ihan helvetin raskasta. Etenkin ammatin näkökulmasta. Ei se helppoa ole. Varsinkin kun mulle ei ole selitetty syitä, Eriksson viittasi aikaansa Sarpsborgissa.

– Täällä se toimii, kun tiedät roolisi ja se oli selitetty jo etukäteen. Siihen on helpompaa varautua ja valmistautua. Asiaa pystyy käsittelemään paljon kevyemmin.

– Jos olisi ihan puhdas kilpailutilanne, niin se olisi raskaampaa. Silloin panostat siihen, että pelaat, ja petyt joka viikko, kun ei tulekaan mahdollisuutta. Nytkin pettymys on olemassa, mutta se ei puske koko ajan päälle.

Eriksson kokee, ettei suhtautuminen pieneen rooliin ole muuttunut vanhemmallakaan iällä.

– Ei siinä mielessä, miten paljon se ärsyttää ja millainen pettymys siitä tulee. Sitä oppii näkemään vähän isommasta vinkkelistä. Tietenkin siihen vaikuttaa se, missä vaiheessa uraa on. Jos kaksikymppisenä joku seura olisi pyytänyt minua kakkosvahdiksi, niin olisin kieltäytynyt siitä.

– Olen nähnyt ja kokenut aika paljon viimeisen vuoden aikana. Nyt oli sellainen hetki, että tarvitsen pientä stabiliteettia ainakin kuuden kuukauden ajaksi. Sitten katsotaan, mitä tapahtuu.

– Se, mitä voi saada irti siitä ajasta kun ei pelaa, voi muuttua. Suhtautuminen tai miltä se [pelaamattomuus] tuntuu, ei muutu mihinkään. Intohimo pelata on edelleen ihan yhtä vahva kuin aiemmin, Eriksson vakuutti.

Eriksson ei poissulje paluuta Veikkausliigaan

HJK:n kasvatin sopimus Nordsjællandin kanssa päättyy ensi kesänä. 

Voi olla, että Eriksson nähdään viimeistään silloin pitkän tauon jälkeen Veikkausliigassa. Eriksson pelasi edellisen kerran Veikkausliigassa kaudella 2017, jolloin hän torjui HIFK:n ykkösvahtina. 

Eriksson ei pidä Veikkausliigaa ykkösvaihtoehtonaan ja haluaisi jatkaa uraansa ulkomailla, muttei suinkaan poissulje paluuta kotimaahan.

– Se ei ole poissuljettua. Itse asiassa se ei ole ollut poissuljettua puoleentoista vuoteen. Olemme pyöritelleet sitä ajatusta kotona ja miettineet, mitä mieltä olemme siitä.

– Haluan kuulla ja nähdä, mitä muita vaihtoehtoja on. Mulla on vielä sellainen fiilis, että urani on keskeneräinen. Haluaisin vielä päästä takaisin Huuhkajien rinkiin ja kokea sen ilmapiirin uudelleen.

– Haluan päästä pelaamaan kovia pelejä. Tietenkin Suomessakin voi pelata europelejä. Oli se sitten Tanskan, Norjan, Ruotsin tai esimerkiksi Hollannin liigaa… Yhtään Veikkausliigaa vähättelemättä, mutta pikkupojan unelmat elävät edelleen.

– Ei se missään nimessä poissuljettua ole, mutta ei myöskään ensisijainen suunnitelma. Pitää katsoa, mikä kokonaispaketti on paras.

– Järkevästi ajateltuna siinä on todella paljon plussapuolia. Meidän kummankin perheet ovat siellä ja se jeesaisi paljon. On käytännön asioita, jotka tulevat jossain vaiheessa vaikuttamaan enemmän ja enemmän, Eriksson summasi.

Eriksson kertoi herättäneensä viime vuosina kiinnostusta Veikkausliigassa. 

– Jotain keskusteluja on käyty, mutta ne ovat aina vähän jääneet jossain vaiheessa. Rehellisesti sanottuna en tiedä, mihin ne ovat tyssänneet. Ne eivät ole kaatuneet mun aloitteesta missään vaiheessa.

– Voi olla, että nämä seurat ovat löytäneet jonkun eri profiilin maalivahdin, jonka he ovat sillä kertaa halunneet. Mulla ei ole antipatioita mihinkään suuntaan. Joskus jalkapallo on tällaista.

Tuukka Ikkeläjärvi

LISÄÄ HAASTATTELUITA