Brexitin vaikutus iski karusti suomalaispelaajiinkin – kaksi siirtoa jumissa työlupaprosesseissa

© Kuva: Getty Images

Ison-Britannian EU-eron eli tuttavallisemmin ”Brexitin” tiedettiin vaikuttavan merkittävästi myös jalkapalloilun pelaajamarkkinoihin. EU-kansalaisten oleskelu- ja työlupa-asiat eivät toimikaan enää kuten Ison-Britannian ollessa EU-jäsen, sillä saarivaltiossa päätettiin äänestää työvoiman vapaata liikkuvuutta vastaan. Eivätkä jalkapalloilijat ole työlupa-asioissa automaattisesti muiden alojen työntekijöistä poikkeavassa asemassa, vaan viisumin saadakseen pitää hoitaa paperiasiat ensin.

Nyt Brexitin vaikutus on iskenyt selvästi myös suomalaiseen jalkapalloiluun, sillä peräti kahden suomalaishyökkääjän siirto vaikuttaa olevan jumissa hidastuneessa ja mutkistuneessa työlupaprosessissa.

22-vuotias Eetu Vertainen lähti jo heinäkuun lopussa Tampereelta Skotlantiin, mutta siirtoa St. Johnstoneen ei ole vieläkään saatu maaliin. St. Johnstonen seura- ja valmennusjohto on kommentoinut Vertaisen tilannetta hyvin avoimesti. Pelaajan itsensä – ja kaiketi myös Vertaisen pelaajaoikeudet omistavan Ilveksen – kanssa on kaikesta päästy sopuun, mutta siirto junnaa kiinni työlupa-asioista.

Aluksi Vertaisen toivottiin ehtivän mukaan Konferenssiliigan kolmannen karsintakierroksen ottelupariin Galatasarayta vastaan, mutta tuo pari oli ja meni. Tuorein tieto kertoo, että UEFA:n sääntöjen puitteissa skottiseuran olisi edelleen mahdollista lisätä Vertainen pelaajalistoilleen playoff-kierroksen ottelupariin LASK Linziä vastaan, mutta se edellyttää työluvan ratkeamista sitä ennen. Eikä siitä taida uskaltaa kukaan vielä takeita antaa.

Samassa limbossa on myös 23-vuotias Ilmari Niskanen. Brittilehti The Courier kirjoitti maanantaina, että Skotlannin pääsarjaseura Dundee United on päässyt Niskasen seuran Ingolstadtin kanssa sopimukseen siirtokorvauksesta. Siirtoa ei ole kuitenkaan voitu virallistaa, koska Niskasellekaan ei ole vielä myönnetty työlupaa.

Dundee United havitteli Niskasta joukkueeseensa jo kesällä 2020, mutta tuolloin suomalainen päätyi siis saksalaiseen Ingolstadtiin. Viime vuodenvaihteessa Ison-Britannian työlainsäädäntö sitten mutkistui, ja nyt sekä St. Johnstone että Dundee United ovat saaneet havaita, ettei EU-pelaajien värvääminen onnistukaan yhtä kivuttomasti kuin ennen.

Toisin kuin Vertainen, Niskanen on nähty jo Suomen A-maajoukkueessa, jossa hän on pelannut kaikkiaan kuusi ottelua. Suomen viimeisen vuoden sisällä pelaamista 16 maaottelusta Niskanen on kuitenkin ollut mukana alle puolissa (kaikki ottelut tällä ajalla), joten hänen ei tulkita pelaavan säännöllisesti A-maajoukkueessa. Koska Suomen FIFA-ranking-sijoitus on yli 50:nen (tällä hetkellä 56), olisi Niskasen pitänyt pelata vähintään 13-14:ssa näistä 16 pelistä, jotta hän saisi pisteitä työlupaprosessiaan varten.

Brexitin jälkeisellä ajalla pelaajien työlupia varten on kehitetty mutkikas pisteytyssysteemi, johon voi tutustua World Football Indexin sivuilla täällä. Käytännössä kaikkien TOP 5 -liigojen pelaajien – jollaisia Veikkausliiga tai 2. Bundesliiga eivät siis suinkaan ole – rekrytointi on edelleen lähes entisellään. Lisäksi pelaajan on sitä helpompaa saada Isoon-Britanniaan työlupa, mitä korkeammalla hänen maajoukkueensa FIFA-rankingissa on, ja mitä säännöllisemmin pelaaja maajoukkueessaan pelaa.

Merkittävä raja työlupa-asioissa on juuri sija 50 FIFA-rankingissa. Se helpottaisi maajoukkuepelaajien pelaajasiirtoja Isoon-Britanniaan selvästi, mutta Suomen sijaluku on tällä hetkellä 56. Myös ”Etelä-Amerikan Mestarien liigan” Copa Libertadoresin sekä Copa Sudamericanan peliminuutteja arvostetaan, joten eteläamerikkalaispelaajat saavat työluvan Isoon-Britanniaan yhä helposti – jopa helpommin kuin ennen Brexitiä.

Pelaajien työlupia varten on kehitetty kuuden eri taulukon pisteytysjärjestelmä, josta pitäisi saada 15 pistettä, jotta työlupa heltiäisi. Yksi näistä taulukoista käsittelee siis maajoukkue-edustuksia ja muut esimerkiksi seurajoukkueessa pelattuja minuutteja, seuran menestystä kotimaan sarjassa ja eurokentillä sekä pelaajan saamia minuutteja näissä.

Jokaisessa seurajoukkuetaulukossa eri liigoille annetaan erilaisia painotuksia. Veikkausliiga on tässä järjestelmässä alimmalla portaalla, aivan kuten Niskasen viime kauden sarjataso 3. Bundesliigakin. Niskasen pisteet jäävät käytännössä nollaan, ja Vertaisenkin lähelle sitä.

Kokeneen Juhani Ojalan siirto Motherwelliin onnistuikin luultavasti helpommin lähinnä tanskalaisessa Vejlessä kerättyjen pisteiden avulla. Pisteytyssääntöjen puitteissa veikkausliigapelaajan olisi lähes mahdotonta saada siirtoa Britteinsaarilla, vaikka hän pelaisi mestariseurassa, europeleissä ja säännöllisesti Suomen A-maajoukkueessa.

Olennainen muutos vanhaan on myös se, että enää Ison-Britannian jalkapalloseurat eivät voi tehdä sopimuksia alle 18-vuotiaiden muiden maiden kansalaisten kanssa. Jos joku siis ihmettelee, miksei brittiseurojen akatemioihin ole enää tänä vuonna siirtynyt lupaavia suomalaisjunioreita, niin selitys on tämä.

Skotlannin siirtoikkuna on auki enää alle kaksi viikkoa ja sulkeutuu 31. elokuuta. Seurat ja työlupatoimistot tekevät epäilemättä töitä hiki hatussa, mutta sitäkään mahdollisuutta ei voitane missään tapauksessa sulkea pois, että Ilmari Niskanen, Eetu Vertainen ja heitä havittelevat skottiseurat joutuvat vielä karvaasti pettymään työlupakäytäntöjen kiristyttyä merkittävästi – ja siirtojen mahdollisesti tästä syystä kaatuessa.

Kuten edellä osoitettua, Niskasen ja Vertaisen ”työlupapisteiden” ei pitäisi sinänsä riittää siirtoon Britteinsaarille. Sekä St. Johnstone että Dundee United ovat kuitenkin lehtitietojen mukaan luottavaisia siirtojen toteutumisten suhteen, joten lienee mahdollista, että työlupaprosesseissa myös joustetaan ja myönnetään poikkeuslupia. Se on sitten eri tarina, millaisiin muihin sekasotkuihin joustot yhden alan työntekijöiden kohdalla Isossa-Britanniassa mahdollisesti vielä johtavat.

Ilmari Niskanen on ollut Ingolstadtin vaihtopenkillä Kakkosbundesliigan tähänastisissa kolmessa sarjaottelussa. Cup-ottelussa Erzgebirge Auea vastaan hän pelasi reilun minuutin.