Arsenalissa pelaava Jen Beattie koki elämänsä järkytyksen, kun hänen rinnassaan todettiin syöpäkasvain lokakuussa 2020. Beattien onneksi syöpä ei ollut levinnyt pitkälle, ja se saatiin sädehoitojen avulla aisoihin. Skottipelaaja pystyi jopa jatkamaan pelaamista hoitojen aikana.

Beattie kertoi kansainvälisenä naistenpäivänä kokemuksistaan Player’s Tribunen julkaisemassa omaelämäkerrallisessa tarinassa. Hän kuvaili vakuuttavasti, millainen täräys syöpädiagnoosi oli ollut.

– Kaikki kävi niin nopeasti. Menin maanantaina tarkastuttamaan kyhmyä. Tiistaina minulta otettiin koepala. Keskiviikkona pelasimme Chelseaa vastaan. Torstaina sain diagnoosin. Syöpä.

– Olette kai kuulleet kokemuksista, kun ei ole läsnä kehossaan. Tämä oli sellainen. En ollut siellä. Kun kuulin sanat ”kyhmy rinnassasi on syöpäkasvain”, en rehellisesti sanottuna muista mitään muuta, mitä lääkäri sanoi minulle. Sain täydellisen black-outin.

– Oudointa oli se hallinnan puute. Jalkapallovammat eivät ole ikinä kivoja, mutta aina tietää, mikä on tilanne. Nyt en kuitenkaan ollut enää pelaaja. Olin potilas, Beattie kuvaili tuntojaan.

135 A-maaottelua Skotlannin paidassa pelanneen Beattien tapauksessa sairaus ei onneksi ollut levinnyt pitkälle. Pelit jatkuivat saman tien ja tälläkin kaudella Beattie on lukeutunut Arsenalin luottopelaajiin. Hän toteaa jutussa, että jalkapallo piti hänet elämässä kiinni syöpähoitojen aikana. Saihan hän 30-vuotiaana elää unelmaansa, joka ei hänen lapsuudessaan vielä tuntunut mahdolliselta.

– Lapsena en olisi ikinä ajatellut, että minusta tulisi ammattijalkapalloilija. Sitä työtä ei ollut olemassa.

– Kun aloitin jalkapalloilun, naisten pelejä ei näytetty juuri missään. Ainoa televisioitu ottelu oli FA Cupin finaali. Yksi peli vuodessa. Näkyvyyttä ei yksinkertaisesti ollut.

Jokainen urheilija tarvitsee esikuvia, ja koska naisten sarjaotteluita ei juuri näytetty, oli Beattien esikuva näyttelijä, joka esitti jalkapalloilijaa.

– ”Jalkapalloilija”, jota ihailin oli Keira Knightley – enkä häpeä myöntää sitä.

– Elokuva ”Parempi kuin Beckham” tuli, kun olin 11. Se oli ensimmäinen kerta, kun näin naisjalkapalloilijan kankaalla. Oli syntymäpäiväni, äitini teki kunnon eväät ja vei minut ja joukon kavereita elokuvateatteriin katsomaan sitä elokuvaa. Se oli yksi parhaista syntymäpäivistä, jonka muistan.

– Pelkkä sen näkeminen, kuinka ne hahmot seurasivat unelmaansa jalkapallon pelaamisesta ja saivat yliopistosopimuksen Yhdysvaltoihin, oli mahtavaa. Se sytytti minussa jotain, jota en ollut tuntenut aiemmin. Teki siitä aidompaa.

Beattie aloitti pelaamisen pihapeleissä Skotlannissa, johon hänet haettiin tyttönä siinä, missä naapuruston poikiakin. Unelma ammattilaisuudesta alkoi konkretisoitua vuonna 2013, kun hän siirtyi Montpellieriin. Sitä ennen hän oli pelannut Arsenalissa puoliammattilaisena.

Aika Ranskassa oli kuitenkin vaikeaa, sillä rajallisen kielitaidon vuoksi yksinäisyys valtasi usein. Henkiset vaikeudet alkoivat kasaantua, ja paluu takaisin Englantiin kaksi vuotta myöhemmin auttoi Beattien taas jaloilleen. Manchester Cityssä Beattie tutustui useisiin huippupelaajiin ja lajilegendoihin. Vuonna 2019 hän kuitenkin palasi takaisin Arsenaliin. Nyt elämä hymyilee taas.

– Minulla todella on maailman paras ammatti, Beattie toteaa.

SuomiFutis toivottaa hyvää naistenpäivää.