Suomen päävalmentaja Anna Signeul on käyttänyt viime vuosina hyvin vakiintunutta pelaajarunkoa sekä joukkue- että avauskokoonpanovalinnoissaan. Yllätyksiä ei nähty myöskään kesäkuun alun kisajoukkueen julkistuksessa, vaan Helmarit lähtee EM-kisoihin hyvin odotetunlaisella pelaajaryhmällä. Esittelemme tässä jutussa Suomen joukkueen pelaajiston.

1 Katriina Talaslahti, 21 (mv)

Jo 13-vuotiaana Suomesta Saksaan jalkapallouransa takia muuttanut Talaslahti on Helmarien kuopus ja joukkueen ainoa 2000-luvulla syntynyt pelaaja. Talaslahti debytoi A-maajoukkueessa huhtikuussa pelatussa ottelussa Georgiaa vastaan, jossa torjuntatöitä ei juuri kertynyt.

Talaslahti on jalostunut Bayern Münchenin ja Lyonin huippuorganisaatioissa, mutta teki läpimurtonsa aikuisten tasolla tällä kaudella Ranskan pääsarjan FC Fleury 91:ssä. Näissä kisoissa alustavasti arvokisakokemusta haistelemassa, mutta suuri potentiaali tulevaksi ykkösvahdiksi.

2 Elli Pikkujämsä, 22 (p)

Isokokoinen puolustaja on ollut Suomen suurimpia pelaajalupauksia jo pitkään. Pikkujämsä pelasi jo 15 vuoden ikäisenä täyden pääsarjakauden TPS:ssä ja sai Hongassa kaudella 2019 valinnan Naisten Liigan parhaaksi puolustajaksi. Pelaa kolmatta kauttaan ruotsalaisen Örebron luottopelaajana, ja oli huhtikuussa ehdolla Damallsvenskanin kuukauden pelaajaksi tehtyään kolmessa pelissä neljä maalia.

Pikkujämsä lukeutuu pelaajiin, joita kisojen siirtäminen vuodella saattoi hyödyttää, sillä rooli maajoukkueessa on kasvanut koko ajan. Ei ehkä vielä avauksen toppari, mutta saa todennäköisesti minuutteja EM-kisoissa. Teki teini-ikäisenä vaikean lajivalinnan, sillä oli huipulla kahdessa lajissa. Jalkapallo voitti, sillä viisinkertainen lumilautailun nuorten arvokisamitalisti päätti satsata futikseen.

3 Tuija Hyyrynen, 34 (p)

Suomen joukkueen kokeneinta kaartia edustava Hyyrynen on saanut viime vuodet nauttia melkoisesta pokaalisateesta. Viisi Serie A -kautta Juventuksessa toi viisi kansallista mestaruutta ja yhteensä kymmenen pokaalia. Oma rooli alkoi kuitenkin kutistua etenkin viimeisellä kaudella, ja pelikokemus etenkin Mestarien liigassa jäi aika vähäiseksi. Hyyrynen vaihtaa ensi kaudeksi uuteen seuraan.

A-maajoukkueessa Hyyrynen on ollut Suomen suuria vastuunkantajia jo 15 vuoden ajan. Hyyrynen debytoi arvokisoissa 21-vuotiaana ja on yksi kolmesta Suomen pelaajasta, joka osallistuu jo kolmanteen EM-lopputurnaukseensa. Vakioavaaja Helmarien oikeana laitapuolustajana.

Tuija Hyyrysellä on edessään jo kolmas EM-turnaus. Kuva: Juha Tamminen

4 Ria Öling, 27 (kk)

Vaasalaislähtöinen Öling on ehtinyt voittaa urallaan jo sekä Tanskan että Ruotsin liigamestaruudet. Öling pelaa toista kauttaan Damallsvenskanin huippuseura FC Rosengårdissa. Viime vuonna Mestarien liigan pelit jäivät vielä uupumaan uusien pelaajien rekisteröintikiintiön vuoksi, mutta tänä vuonna Öling nähtäneen myös ”champpareissa”.

Öling pelaa Rosengårdissa pitkällä sopimuksella ja on säännöllisesti avauskokoonpanossa. On erittäin tärkeä pelaaja myös Helmareille maalintekoonkin pystyvänä peliä eteenpäin vievänä pelaajana. Alkaa olla parhaassa peli-iässään ja voi olla jopa yksi Suomen joukkueen suurimmista yllättäjistä EM-kisoissa. Esiintyi terävästi ja hyvällä itseluottamuksella ”kotikenraalissa” Japania vastaan.

5 Emma Koivisto, 27 (p)

Suomen tähtipelaajia. Helsinkiläislähtöinen Koivisto on vaatimaton luonne, joka ei pidä meteliä itsestään eikä nosta itseään framille, mutta on kiistatta kentällä Helmarien pelillisiä johtajia. Antaa tekojen puhua puolestaan.

USA:n yliopistosarjoissa ja Damallsvenskanissa isoin harppauksin kehittynyt Koivisto siirtyi Englantiin Naisten Superliigan Brightoniin helmikuussa 2021 ja nousi välittömästi kovatasoisen joukkueen avainpelaajaksi. Maalejakin on Englannissa syntynyt.

Vasemman laitapuolustajan tonttia hallinnoiva Koivisto on erittäin nopea pelaaja, joka ravaa väsymättömästi laitaansa ylös ja alas. Jakelee laadukkaita keskityksiä ja osaa katkoa fiksuna pelaajana oikea-aikaisesti syöttöjä. Tekee paljon arvokkaita pallonriistoja. Tulee pelaamaan luultavasti vielä Brightoniakin isommassa seurassa, sillä on Suomen harvoja huippupelaajia.

6 Anna Auvinen, 35 (p)

Pieksämäellä syntynyt Auvinen on Helmareiden toppariosaston varapelaaja. Teki pitkän uran kansallisella pääsarjatasolla Hongassa ja HJK:ssa, kunnes siirtyi kesällä 2019 italialaiseen Internazionaleen ja sieltä viime vuonna edelleen Sampdoriaan. Osoitus siitä, kuinka Euroopan suurseurojen ja -maiden satsaukset avaavat yhä useampia pelipaikkoja maailmalta.

163-senttinen Auvinen pelasi säännöllisesti Sampdorian avauksessa kovia Serie A -pelejä, mutta istuu maajoukkueessa useimmiten vaihtopenkillä. Luotettavia paikkaajia tarvitaan silti aina, ja Auvinen on valmis kehiin, jos kutsu käy.

7 Adelina Engman, 27 (h)

Maarianhaminasta kotoisin oleva Engman lähti ulkomaille jo 17-vuotiaana ja on sillä tiellä edelleen. Välillä kokemusta on karttunut myös Englannin ja Ranskan kovista pääsarjoista, mutta viime vuonna Engman palasi takaisin Damallsvenskaniin, josta kierroksensa aloittikin. Edustaa tätä nykyä Hammarbytä. Pelaa pääsääntöisesti Hammarbyn avauksessa, mutta tehoja on tullut hyökkääjälle toistaiseksi niukasti.

Engman on saanut nauttia runsaasta luottamuksesta pitkään myös A-maajoukkueessa. Meneillään olevissa MM-karsinnoissa on saatu viitteitä siitä, että kaivattuja tehojakin alkaisi löytymään. On hieman kaksijakoinen pelaaja: voi joskus tehdä pallollisena kyseenalaisia tai teknisesti heikkoja ratkaisuja, mutta saattaakin iskeä seuraavasta hyökkäyksestä kuin kobra ja viimeistellä kauniin maalin. Tällainen syntyi muun muassa Japania vastaan Turussa 27.6.

Kun ailahtelevaisuus vähenee, itseluottamus on kunnossa eikä turhaudu heikon suorituksen jälkeen, voi Engman nousta vielä täysin uudelle tasolle pelaajana. Tekniset edellytykset siihen ovat olemassa.

8 Olga Ahtinen, 24 (kk)

Kokkolasta kotoisin oleva Ahtinen debytoi Suomen pääsarjatasolla 16-vuotiaana ja pelaa ulkomailla jo kuudetta kauttaan. Nyt meneillään on toinen kausi laadukkaassa Linköpingin joukkueessa Damallsvenskanissa. Ahtisen saamasta luottamuksesta, hänen luonteestaan ja roolistaan joukkueessa kertoo sekin, että molemmilla kausillaan Ahtinen on toiminut myös Linköpingin kapteenina.

Ahtinen on hyvä tasapainottava pelaaja keskikentällä, joka tekee tunnollisesti töitä puolustussuuntaan ja jakaa hyvin palloa myös ylöspäin. Janoaa suurempaa vastuuta myös A-maajoukkueessa ja tulee suurella todennäköisyydellä sitä lähivuosina myös saamaan. EM-kisoissa arvokas pelaaja tuomaan vaihtopenkiltä tuoreita jalkoja, mutta voi taistella avauksenkin paikasta.

Olga Ahtinen on vallannut Helmareista koko ajan suurempaa ja suurempaa roolia. Kuva: Juha Tamminen

9 Juliette Kemppi, 28 (h)

Kaarinalaislähtöinen Kemppi on nähnyt urallaan jo Ruotsin ja Englannin pääsarjat ja pelaa tätä nykyä ruotsalaisessa IFK Kalmarissa. Alkukauden aikana on syntynyt jo viisi maalia, ja uran yhden kauden maaliennätys on enää yhden osuman päässä.

Kemppi teki nuorena juniorien arvokisoissa useita maaleja, mutta maajoukkueessa tehot eivät ole toistaiseksi siirtyneet aikuisten tasolle. Tekee toki Helmarien hyökkäyksessä muutakin arvokasta työtä, eikä onnistumista mitata vain maaleilla. Aloittanee useimmiten vaihtopenkillä. Voittanut salibandyssa nuorten maailmanmestaruuden, joukkuetoverinaan muun muassa nykyisin maailman parhaisiin pelaajiin lukeutuva My Kippilä.

10 Emmi Alanen, 31 (kk)

Pohjanmaalta kotoisin oleva Alanen kuuluu myös Suomen lukuisiin kahden lajin taitajiin. Oli juniorina erittäin lupaava painija, mutta jalkapalloväen onneksi valitsi futiksen. Alanen on Suomen johtava pelintekijä ja isossa roolissa keskikentällä. Pelasi jo Suomen edellisessä EM-turnauksessa maksimiminuutit (270), ja vastaava luottamus odottaa nytkin.

Alanen on pelannut kolmessa eri Damallsvenskan-joukkueessa kolmen perättäisen kauden putken ja siirtyi täksi kaudeksi neljänteen kipparoimansa Växjön pudottua viime syksynä sarjasta. On tärkeä avainpelaaja myös uudessa seurassaan Kristianstadissa. Alasella on myös erinomainen laukaus, ja hän on hyvä rankkarien ampuja.

11 Nora Heroum, 27 (kk)

EM-kisojen aikana 28 vuotta täyttävä Heroum on ollut maajoukkueen mukana jo pitkään. Hän pelasi jo yhdeksän vuotta sitten avauskokoonpanossa kaikissa Suomen EM-alkulohkon peleissä. Heroumiin kohdistui aikanaan todella suuria odotuksia. Erinomainen pelaaja hän onkin, muttei ole ehkä aivan vastannut huutoon.

Heroum on pelannut uransa aikana Tanskan, Englannin ja kaikista pisimpään Italian sarjoissa. Nyt edessä lienee taas uuden seuran etsintä, sillä viime kauden seura Lazio putosi Serie A:sta. Hyvät EM-kisanäytöt voisivat auttaa pelaajamarkkinoilla, mutta peliminuutit ovat olleet viime aikoina Helmareissa tiukassa. Voi pelata sekä keskikentällä että laitapuolustajana.

12 Anna Tamminen, 27 (mv)

Vuosina 2018 ja 2019 Suomen pääsarjan parhaaksi maalivahdiksi valittu Tamminen siirtyi kesällä 2021 ensi kerran urallaan ulkomaille ja pelaa nyt toista kauttaan aktiivisista ja äänekkäistä faneistaan tunnetun Hammarbyn ykkösvahtina. EM-kisoihin Tamminen lähtee huippuvireisenä, sillä hän pelasi kesäkuussa Damallsvenskanissa kolme nollapeliä putkeen.

A-maaotteluita Tamminen on pelannut kuusi, joista vain kaksi on ollut eurooppalaisia maita vastaan. Viimeisimmän kerran Tamminen vartioi Helmarien maalia maaliskuussa 2020. Kaikki kuusi maaottelua ovat olleet harjoituspelejä, ja EM-kisoissakin Tammiselle on varattu sparraajan rooli.

13 Jenny Danielsson, 27 (h)

Hongan kasvatti Jenny Danielsson pelaa kolmatta peräkkäistä kauttaan tukholmalaisessa AIK:ssa. Kausista ensimmäinen meni Elitettanissa, ja nyt meneillään on toinen peräkkäinen sesonki pääsarjassa. Viime kaudella maaleja syntyi kaksi ja tällä kaudella toistaiseksi yksi.

Danielssonin rooli Helmareissa on ollut olla pelin lopussa vaihdosta kentälle pääsevä rymistelijä ja keskityspallojen tavoittelija. Maaleja ei kovin usein synny, eikä EM-joukkueessakaan kovin suurta roolia ole tarjolla.

14 Heidi Kollanen, 25 (h)

Tampereen Ilveksen kasvatti Kollanen teki jo nuorena komeita maalimääriä ensin Ilveksessä ja sitten PK-35 Vantaassa. Ilveksessä tuli Naisten SM-sarjan maalikuninkuus jo kaudella 2014, ja myös Suomen juniorimaajoukkueissa verkot heiluivat tiuhaan.

Nuoruusvuosien malliin eivät Kollasen maalisaldot ole ulkomaiden huippusarjoihin liittyneet, ja nykyään nopeammin karttuukin maalisyöttö- kuin maalitilasto. Uraa ovat kiusanneet myös kolme vaikeaa polvivammaa, mutta Kollanen on onneksi aina palannut takaisin ehjänä kehiin. Voi olla käyttökelpoinen ase vaihtopenkiltä EM-kisoissa.

15 Natalia Kuikka, 26 (p)

Suomen pelillinen johtaja ja EM-kisamenestyksen selkäranka. Yhdysvaltain huippusarjan NWSL:n huippujoukkue Portland Thornsissa pelaava Kuikka on maailman mittapuullakin eliittiluokan pelaaja, ja sellaisena Suomelle kullanarvoinen. Kuikka tekee kentällä jatkuvasti fiksuja ratkaisuja, on atleettinen ja hyvin sijoittuva pelaaja, ja tuo rauhallisella olemuksellaan malttia koko joukkueen pelaamiseen.

Portland Thornsin tähtisikermässä kemiläislähtöinen Kuikka pelaa useimmiten wingbackina, mutta maajoukkueessa pelipaikka on keskuspuolustuksessa. Hän tyhjensi palkintopöytiä jo nuorempana Florida Staten yliopistojoukkueessa, sai vuonna 2020 valinnan Damallsvenskanin parhaaksi puolustajaksi ja nousi myös muun muassa Guardianin maailman sadan parhaan naispelaajan listalle.

Kahdesti putkeen Suomen vuoden naisjalkapalloilijaksi valittu Kuikka pelasi EM-kisoissa jo vuonna 2013, silloin Suomen joukkueen kuopuksena. Tuolloin hän pelasi enimmäkseen keskikentällä ja tuli aina sisään loppuhetkillä vaihdosta. Nyt Kuikka urakoi EM-kisoissa mitä todennäköisimmin täydet peliminuutit Helmarien ehdottomana avainpelaajana.

Natalia Kuikka on Helmarien alakerran itseoikeutettu johtaja. Kuva: Juha Tamminen

16 Anna Westerlund, 33 (p)

Paraisilta lähtöisin oleva Westerlund on yksi vain kahdesta Kansallisen Liigan pelaajista EM-kisoissa. Kokenut keskuspuolustaja pelasi kahdeksan vuotta Ruotsin ja Norjan pääsarjoissa, kunnes palasi vuonna 2019 takaisin Suomeen ja Åland Unitediin, jota edustaa edelleen.

Westerlund on yksi kolmesta kisajoukkueen pelaajasta, joka lähtee jo kolmansiin EM-kisoihinsa. Yhdeksän vuotta sitten hän pelasi kaikki Suomen pelit alusta loppuun, ja sama on lähellä nytkin. Kuikka ja Westerlund tuntevat toisensa hyvin, ja puolustuksen yhteispeli on Suomen menestyksen kannalta huipputärkeää.

Viime vuosina Westerlundin peleihin on mahtunut ajoittain virheitä ja kömmähdyksiä, mutta vastapainoksi myös useita tärkeitä onnistumisia. Hän on sisukas taistelija, jolla on korkea kipukynnys ja joka ei luovuta koskaan. Westerlund on myös erikoistilanteissa tärkeä ase hyvänä pääpelaajana. Tätä nykyä puolustajakonkari on myös Suomen kautta aikain eniten A-maaotteluita pelannut pelaaja, miehet ja naiset mukaan luettuna.

17 Sanni Franssi, 27 (h)

19-vuotiaana A-maajoukkueessa debytoinut Franssi on voittanut urallaan kolmen suomenmestaruuden lisäksi sekä Italian että Tanskan kansalliset mestaruudet. Franssi on paukutellut komeita maalimääriä Suomessa, Sveitsissä ja tätä nykyä Espanjassa. Sveitsiin Franssi siirtyi kauden 2020 Naisten Liigan maalikuningattarena tehtyään 15 pelissä 20 maalia.

Syksyn 2020 siirto baskimaalaiseen Real Sociedadiin on ollut Franssilta nappiveto, sekä seuran että pelaajan kannalta. Suomalainen oli päättyneellä kaudella joukkueensa eniten pelannut pelaaja, on rikkonut kymmenen maalin rajapyykin molemmilla La Liga -kausillaan ja joukkue selviytyi ensi kaudeksi Naisten Mestarien liigaan. Franssi jatkaa Real Sociedadissa myös ensi kaudella.

A-maajoukkueeseen tehot eivät ole toistaiseksi ihan samalla tavalla siirtyneet, mutta Franssi on Helmareille arvokas pelaaja väsymättömänä prässääjänä, pystypallojen tavoittelijana ja tilanteiden rakentajana. Kenties jatkossa maalimäärätkin alkavat kasvaa.

18 Linda Sällström, 33 (h)

Alkulohkon aikana 34 vuotta täyttävä Sällström on Suomen kaikkien aikojen paras maaottelumaalien tekijä ja yksi joukkueen keulahahmoista. Aina iloinen ja sanavalmis hyökkääjä on myös yksi tärkeimmistä syistä, että Suomi ylipäätään kisoissa pelaa, sillä juuri hän teki helmikuussa 2021 Portugalin verkkoon Suomen EM-kisoihin vieneen maalin kauniilla lisäajan laukauksellaan Töölön Bolt Arenalla. Kaikkiaan Sällström viimeisteli EM-karsinnoissa komeat kymmenen maalia.

Sällströmin tarina on hieno ja esimerkillinen kaikille junioreille siksikin, ettei hänen uransa totisesti ole ollut helppo. Nuori hyökkääjä koki vuosina 2012-2014 peräti kolme polven ristisidevammaa, mutta nousi vaikeuksien kautta voittoon ja raivasi tiensä takaisin huipulle. Polvivamman vuoksi vuoden 2013 EM-kisat jäivätkin Sällströmiltä väliin, mutta vuoden 2009 EM-kotikisoissa hän oli jo mukana.

Sällström palasi täksi kaudeksi takaisin vanhaan seuraansa Vittsjöön. Alkukausi Damallsvenskanissa on ollut loukkaantumisten vuoksi haastava, mutta Suomen onneksi Sällström ehti kuntoon, ja sekä minuutteja että maaleja alkoi tulla. Sällström on oikea-aikaisilla ja sähäköillä pystyynjuoksuillaan sekä maailmanluokan viimeistelytaidoillaan Helmarien hyökkäyspelaamisen vaarallisin ase.

Suomalaisten A-maajoukkueiden kaikkien aikojen paras maalintekijä Linda Sällström sinetöi Suomen EM-kisapaikan maalillaan. Kuva: Juha Tamminen

19 Essi Sainio, 35 (kk)

Espoossa jalkapalloilun aloittanut Sainio on kulkenut jalkapalloilijana pitkän, kivikkoisen mutta myös ansiokkaan tien. Sainio siirtyi naisten Bundesliigan Turbine Potsdamiin jo vuonna 2006, ja oli osaltaan raivaamassa tietä tuleville suomalaisnaisten siirroille huippusarjoihin. Esimerkillinen joukkuepelaaja kärsi uransa alkuvaiheissa myös useista vaikeista jalkavammoista, mutta hoiti aina itsensä kuntoon.

Sainio oli mukana Suomen EM-kisajoukkueessa jo vuoden 2009 kotikisoissa, mutta vuoden 2013 kisajoukkueeseen hän ei kuulunut. Syy oli siinä, että vuosina 2012-2015 Sainio ei jalkapalloa pelannut. Freiburgissa pahentuneet polvivammat pakottivat uran tauolle. Mukaan tuli mielenterveysongelmia, masennusta ja syömishäiriö, mutta palo futiksen pariin oli niin kova, että vuonna 2015 Sainio teki paluun kentille HJK:n paidassa.

HJK:ta Sainio edustaa edelleen, ollen Helmarien joukkueen toinen Kansallisen Liigan pelaaja. Taukoa maajoukkuetehtävistä ehti kertyä seitsemän vuotta kunnes Anna Signeul kutsui Sainion mukaan näiden EM-kisojen karsintoihin. Enää Sainio ei ole Helmarien tärkeimpiä pelaajia kentällä, mutta silti yksi henkisistä johtajista ja luottopelaaja, jonka paluuta huipulle on ollut hienoa seurata. Signeul tietää varmasti, mitä häneltä saa.

20 Eveliina Summanen, 24 (kk)

Lappeenrannasta ponnistavasta Summasesta jalostui edellisten EM-karsintojen ja meneillään olevien MM-karsintojen aikana yksi Suomen johtavista pelaajista. Vaikka Summanen edustaa Helmarien nuorempaa kaartia, pelaa hän kentällä ketään kumartelematta ja tippaakaan nöyristelemättä.

Suomen kisamenestyksen avainasia on koko joukkueen puolustuspelin onnistuminen, ja siinä Tottenhamiin kevätkaudeksi 2022 siirtyneellä Summasella on suuri rooli. Kovaa pelaava Summanen katkoo vastustajien hyökkäyksiä, rikkoo ja ärsyttää tähtiluokan pelintekijöitä ja antaa puolustuslinjalle arvokkaita sekunteja saada rivit suoriksi.

Kaiken lisäksi Summanen on myös vaarallinen maalintekijä. Hänellä on todella painava ja tarkka laukaus, joka voi yllättää maalivahdit kaukaa rangaistusalueen takaakin. Summanen on usein kohdepelaaja myös Suomen kulmapotkuissa. Pelaa jo nyt hyvässä liigassa ja seurassa, mutta EM-kisat on silti Summaselle paikka todelliseen kansainväliseen läpimurtoon.

21 Amanda Rantanen, 24 (h)

Toisen polven huippupelaaja Amanda Rantanen tullaan muistamaan ikuisesti vieraspelissä Skotlantia vastaan tekemästään lisäajan naamamaalista. Rantanen teki ottelussa maajoukkuedebyyttinsä eikä avausmaali Helmareissa olisi voinut yhtään tärkeämpään paikkaan tulla. Tavasta viis.

Syksyllä 2021 Rantanen siirtyi pois isänsä Ramin valmennuksesta ruotsalaiseen Örebrohon, jossa on alkanut tällä kaudella tulla myös hyvin tulosta. Neljä maalia ennen EM-kisataukoa antaa lupaa odottaa suuria maalimääriä Damallsvenskanissa jatkossakin.

Rantanen sai Örebrossa valitettavan, leikkaushoitoa vaatineen rannevamman pudottuaan epäonnisesti nurmen pintaan vain viitisen viikkoa ennen EM-kisoja. Onneksi vamma oli kuitenkin jalkapalloilijan kannalta vähemmän tärkeässä raajassa. Kädellä ei futiksessa maaleja saisikaan tehdä, joten kenties Rantanen voisi viimeistellä EM-kisoilla uransa toisen maajoukkuemaalin nyt jalalla. Juoksuvoimaiselle pelaajalle on varmasti pelien lopussa käyttöä.

22 Jutta Rantala, 22 (h)

160-senttinen Rantala debytoi Naisten Liigan Euran Pallossa ollessaan vain 14-vuotias, joten pääsarjauraa on takana jo melkoisesti. Suurin henkilökohtainen saavutus on kaudella 2019 HJK:ssa voitettu maalikuningattaruus, kun Rantala onnistui 22 ottelussa yhtä monta kertaa maalinteossa.

Nyt Rantala pelaa kolmatta kauttaan Damallsvenskanissa. Tällä kaudella Vittsjössä on syntynyt toistaiseksi viisi maalia. Maajoukkueessa rooli on toistaiseksi ollut melko pieni, mutta kenties Suomen joukkueen nuorin kenttäpelaajakin kisoissa tilaisuutensa vaihdosta saa. Pelasi harjoitusottelussa Japania vastaan Turussa viimeiset minuutit oudossa roolissa laitapuolustajana.

Marraskuussa 1999 syntynyt Jutta Rantala on Suomen joukkueen nuorin kenttäpelaaja. Kuva: Juha Tamminen

23 Tinja-Riikka Korpela, 36 (mv)

Suomen selkeä ja monivuotinen ykkösmaalivahti ”Tinni” Korpela on Hyyrysen ja Westerlundin ohella yksi kolmesta pelaajasta, joka lähtee jo kolmansiin EM-kisoihinsa. Hän oli Suomen ykköstorjuja sekä vuonna 2009 että 2013, ja on samassa tilanteessa nytkin. Englannin Superliigan Tottenhamissa Korpela on jakanut peliajan toisen maalivahdin kanssa, mutta pelituntuma on silti pysynyt riittävän hyvänä.

Vaikka otteissa ajoittaista ailahtelua joskus esiintyykin, pystyy Korpela yhä uskomattomiin reaktiotorjuntoihin ja huippupelastuksiin. Niin on syytäkin, sillä torjuntatöitä tulee huippukovassa alkulohkossa aivan varmasti riittämään. Jos Suomi aikoo kisoissa pisteitä napsia, tapahtuu se vain maalivahtipelin täydellisellä onnistumisella.

Korpela on paitsi erinomainen maalivahti, niin myös Helmarien henkinen johtaja. Hän luo fiksuna tyyppinä joukkueeseen avointa ja luottavaista ilmapiiriä. Sitä puolta ei sovi aliarvioida, sillä Helmarien pelaajat korostavat syystäkin haastatteluissa, että joukkuehenki ja yhtenäisyys on Suomen suurin vahvuus kovissa mittelöissä.

Oululaislähtöinen Korpela on tunnetusti myös suuri musiikin ystävä ja hän pitänee huolta siitä, että kopissa musa raikaa. Korpelan kumppani Emilia Ex näkyy ja kuuluu myös kisajoukkueen ympärillä, sillä Palloliitto julkaisi huhtikuussa hänen tekemänsä EM-kisojen virallisen kannatusbiisin, joka kantaa osuvaa nimeä ”Helmarit”.

Helmarien oletettu ihanneavaus EM-kisoissa: