Haastattelu: HIFK-luotsi Telmo Manninen palasi kotiin – sarjanousuun tähdätään kovalla työnteolla: ”Emme voi paukutella henkseleitä”

TÖÖLÖ.

HIFK on pelannut viime vuosina Suomen korkeimmilla sarjatasoilla – niin Veikkausliigassa kuin Ykkösliigassakin. 

HIFK:n edustusjoukkue ajautui konkurssiin kauden 2023 jälkeen. HIFK oli sijoittunut tuolloin kuudenneksi Ykkösliigassa, eikä se ottanut sarjapaikkaa vastaan. HIFK:n edustusjoukkue jatkoi toimintaansa viidennellä sarjatasolla Miesten Kolmosessa. 

HIFK:lla oli viime kaudella FIFA:n langettama siirtokielto, eikä seura saanut kesään saakka rekisteröidä uusia pelaajia joukkueeseensa. Kausi oli kokonaisuudessaan vaikea ja HIFK sijoittui Kolmosen B-lohkossa kymmenenneksi – eli viimeisen säilyjän paikalle. 

Siirtokielto on taakse jäänyttä elämää ja se näkyy myös joukkueen pelaajamateriaalissa. Antti Ulmasen, Eetu Puron, Tiquinhon, Nikolas Sairan, Eero Karjalaisen, Tomi Kurvisen, Rico Finnäsin ja Sam Jammehin kaltaiset pelaajat tähdittävät tämän kauden HIFK:ta. HIFK:lla on jalkeilla ylivoimainen materiaali Kolmoseen ja tavoitteet ovat asetettu sarjanousuun.

SuomiFutis-sivusto haastatteli maanantaina joukkueen harjoitusten jälkeen HIFK-luotsi Telmo Mannista. 

Manninen työskenteli edelliset vuodet naantalilaisen VG-62:n valmennuspäällikkönä ja palasi talvella kotiin – tällä kertaa edustusjoukkueen päävalmentajaksi.

Manninen kävi pitkässä haastattelussa läpi muun muassa joukkueen pelitapaa, tavoitteita, laajaa työnkuvaansa, kannattajien merkitystä ja tulevaa cup-koitosta. Manninen on HIFK:n entinen pelaaja ja on työskennellyt aiemminkin seurassa valmentajana.

Manninen muistuttaa, että vaikka jalkeilla on sarjataso huomioon ottaen suorastaan huippulaadukas ryhmä, ei kenellekään makseta korvauksia pelaamisesta.

– Kaikki pelaajat ovat lähteneet tähän vapaaehtoisesti. Kenellekään ei makseta mitään. Se on meille yksi voimavara. Kaikki ovat messissä tässä. Kaikkea leimaa yhdessä tekeminen. Mulla on viikset, ja viikset ovatkin tämän joukkueen juttu. Se kuvaa yhdessä tekemistä. Ne, joilla ei kasva viikset, yrittävät kasvattaa niitä.

– Niin kauan kuin olen ollut HIFK:ssa, on meillä ollut aina vain yksi tavoite, eli voittaa sarja. Se on ollut aina se asia, mikä ohjaa koko toimintaa. Se ohjaa myös sitä, millaisia pelaajia joukkueeseemme tulee. Mikä tahansa muu Kolmosen tai Kakkosen jengi voi olla tyytyväinen vain siihen, että he ovat silloisella sarjatasollaan. Pidetään pari saunailtaa vuodessa ja se on siinä. Kolmonen tai Kakkonen riittää heille. HIFK:lle se ei ole koskaan riittänyt.

Kaikki lähtee kovasta harjoittelusta. Mannisen mukaan standardit on syytä asettaa korkealle – jopa omaa sarjatasoa ylemmäs.

– Silloin kun mä pelasin täällä, mentaliteettimme oli aina sellainen, että harjoitellaan aina samalla tavalla kuin ylemmän sarjatason joukkueet. Jos oltiin Nelosessa, niin katsottiin, miten Kolmosen jengit treenasivat ja harjoittelimme kuin Kakkosen joukkue. Haluamme sellaisia pelaajia, jotka haluavat mennä eteenpäin, eikä tyydy nykyhetkeen.

– Aina, kun voitimme silloisen sarjatason, niin mietimme, että nykyisillä pelaajilla voisi säilyä seuraavassa sarjassa, mutta ei, me halutaan mennä uudelleen ihan kärkeen asti. Se oli aina monelle pelaajalle kova shokki. Pelaajat miettivät, että hetkonen, voitimme sarjan, niin enkö voi jatkaa tässä joukkueessa? Ei. Nyt taas alkoi kilpailu ja joudut uudelleen puntariin.

Armoton työnteko on ainoa tie menestykseen

HIFK:n viime vuodet ovat olleet melkoista selviytymistaistelua, mutta tällä kaudella odotukset on asetettu korkealle niin pelaajien kuin kannattajien keskuudessa. Siitä huolimatta mikään ei tule ilmaiseksi. 

Manninen muistuttaa vastustajien syttyvän täysin uuteen liekkiin kohdatessaan HIFK:n.

– Musta se on vähän löysää ja laiskaa ajattelua, että meillä on parempia pelaajia, koska se ei automaattisesti tee yhtään mitään. Sitä asennetta mä koko ajan piiskaan pois pelaajilta. Emme voi tulla paukuttelemaan henkseleitä, koska olemme joskus pelanneet Veikkausliigassa tai Ykkösliigassa. Sillä me ei saada mitään. Yksikään joukkue ei pyllistä meille ja sano, että tulkaa tänne, vetäkää meitä perseeseen ja ottakaa kolme pistettä.

– Kaikki joukkueet syttyvät pelatessaan HIFK:ta vastaan. Jo ihan sen takia, että olemme HIFK, mutta myös siksi, koska meillä on kovia pelaajia ja hekin haluavat näyttää osaavansa pelata fudista. Joka ikinen joukkue pystyy vetämään sen 45 minuuttia täysillä. Olemme jo nähneet sen.

– Meillä on lisäksi kannattajamme, niin vastustajat syttyvät entistä enemmän. Suurin osa pelaajista ei ole pelannut täyden katsomon edessä. Se on hemmetin mageeta. Me joudumme menemään puntarille joka kerta, koska meillä on isot odotukset ja iso vastuu.

HIFK on myynyt tälle kaudelle yli 700 kausikorttia. Määrä on suorastaan hurja Suomen viidennelle sarjatasolle ja olisi kilpailukykyinen jopa selvästi ylemmillä sarjatasoilla. Manninen muistuttaa, millainen vastuu hänellä ja joukkueella on kannattajien suuntaan. Kannattajien on viihdyttävä peleissä.

– Jos mä heittäydyn kannattajien puolelle, niin kyllä meillä on myös velvollisuus. Kannattajilla on ollut rankka työviikko ja he ovat paiskineet hommia. Heillä pitää olla sellainen fiilis, että menin katsomaan HIFK:n peliä ja viihdyin. Meidän pitää pystyä viihdyttämään. Se on vastuullamme. Kannattajilla pitää olla sellainen olo, että kun me tullaan kentälle, niin me taistellaan ja annetaan kaikkemme.

Mannisen alaisuudessa HIFK:ssa mennään, eikä meinata. Kaksinkamppailuihin mennään voimalla, mutta vastustajaa vahingoittamatta.

– Olen aina sanonut, että menemme kuin sotaan. Se on ollut aina asenteeni. Kun mä pistän HIFK:n paidan päälle, niin se on niin lähellä sotaa ilman, että kukaan kuolee. Mun tekis aina mieli repiä jengiltä korvat päästä ja sanoa, että tämä on mun pallo, eikä sun pallo. Jos sä tuut siihen väliin, se on sun moka. Sit sä maksat sen seurauksen. Se on asenteemme ja sen pitää näkyä, Manninen paaluttaa.

HIFK rakensi talvikaudella kilpailukykyistä joukkuetta Kolmoseen. HIFK julkaisi useita huippuhankintoja ja herätti samalla kiinnostusta pelaajien keskuudessa. 

Mannisen mukaan yli sata pelaajaa otti yhteyttä HIFK:hon, mutta muistutti samalla, ettei HIFK ei ole suinkaan kaikkia varten. Muihin suuntiin on turha katsoa.

– Talvikaudella meille tuli paljon pelaajia näytille ja kokeilemaan. Yli 50 pelaajaa kävi kokeilemassa ja yli sata yritti ottaa yhteyttä. Kiinnostus oli valtavaa. Jotkut sanoivat minulle voivansa tulla kokeilemaan HIFK:hon, mutta käyvät sitä ennen kokeilemassa Kakkosen joukkueissa. Sanoin heille, ettei sun tarvitse tulla tänne kokeilemaan, vaan sen kuin menet muualle. Nämä kaverit erehtyivät ihan täysin paikasta. He olivat ihan väärässä paikassa. Jos sä ajattelet, että käyt muualla vähän kokeilemassa, niin sitten sä menet sinne.

– HIFK ei ole kaikkia varten. Sun pitää haluta pelata HIFK:ssa. Sen vuoksi meillä on täällä kovia pelaajia. He halusivat tulla HIFK:hon. Kävimme heidän kanssaan nämä samat keskustelut.

Manninen esitteli avoimesti HIFK:n pelin periaatteita ja arvoja. Mukaan mahtui tarkat analyysit joukkueen puolustus- ja hyökkäyspelaamisesta ja tilanteenvaihdoista. 

Jutussa käydään läpi tärkeimmät teesit, jotka alkavat joukkueen arvoista. Mannisen mukaan on elintärkeää, että joukkueessa tehdään kaikki hommat yhdessä – myös ne ikävimmät.

– Kaiken tekemisen pohja ovat arvot ja periaatteet. Jos me vain pistetään hyviä pelaajia yhdessä kentälle, niin siitä ei tule yhtään mitään. Se on nähty miljoona kertaa historiassa. Meillä on yhteisiä ajatuksia ja motiiveja, mutta ne perustuu näihin asioihin. Betonipohjan on oltava kunnossa. Muuten et voi rakentaa taloa.

– Arvoihimme kuuluu yhdessä tekemisen kulttuuri. Kun me tehdään asioita, teemme niitä yhdessä. Inhottavimmat asiat, kuten puolustaminen, ovat raskaita, mutta ne tehdään aina yhdessä. Se pitää näkyä myös treeneissä. Maalit siirretään yhdessä. Onko palloja hävinnyt? Kukaan ei lähde ennen kuin ne on kerätty.

Kovaa pelataan, mutta vastustajia kunnioitetaan. Manninen on ylpeä joukkueensa reaktiosta, kun vastustajan pelaaja sai vakavan alaraajavamman viime viikonloppuna.

– Vaikka me kilpaillaan pelipaikoista- ja ajasta, niin siinä on säilyttävä ylpeys ja kunnioitus omaan tekemiseen ja vastustajaan. Viime viikonloppuna kävi ikävä tapahtuma, kun Riihimäen pelaaja sai vakavan alaraajavamman. Oli tosi hienoa, kun meidän pelaajat lähettivät viestin hänelle sairaalaan. Vastustajaa on kunnioitettava. Vaikka me taistellaan ja halutaan olla aggressiivisia, niin tarkoitus ei ole satuttaa ketään.

Intensiteetti nousee esiin päivittäin harjoituskentällä. Vapareita ei vihelletä.

– Treeneissä meillä on HIFK-säännöt, että meillä saa mennä kovaa, repiä ja riistää. Siellä ei tule vaparivihellyksiä. Talven aikana ei tullut kertaakaan, vaikka mukaan mahtui hieman kyseenalaisia tilanteita. On totuttava siihen, ettei tuomarikaan aina vihellä. Arvoihimme lukeutuu myös se, että älä kitise.

Manninen uskoo avoimeen dialogiin

HIFK on Kolmosessa lähtökohtaisesti pelejä kontrolloiva joukkue. 

Mannisen HIFK pystyy hallitsemaan palloa, mutta myös vastaiskut luonnistuvat. Joukkue pyrkii pallonriiston jälkeen saamaan laukauksen aikaiseksi kymmenen sekunnin sisällä. Mannisen mukaan siihen pyritään jatkuvasti harjoituksissa ja se näkyy myös otteluissa.

– On tutkittua faktaa, että jos saadaan pallo yläalueella, on kymmenen sekuntia aikaa. Silloin sulla on vielä etua päättää se hyökkäys. Ihan sama, miten se menee, niin pyri vetämään ja hae laukausta. Harjoituksissa se näkyy siten, että erilaisissa peleissä alamme laskemaan kymmenestä alaspäin. Tuomme siten tämän suoraa harjoitteeseen.

– Jos saamme yläalueen riiston tai meillä on nopea tilanteenvaihtohyökkäys, niin alamme vain laskemaan sekunteja alaspäin. Sitten aikapaine siirtyy suoraan harjoituksista peleihin. Sen jälkeen kyse on siitä, miten pelaajamme ratkaisevat 3v2- ja 2v1-tilanteet.

Vastustajia saa ja pitää rikkoa, jotta vaaralliset hyökkäykset saadaan pysäytetyksi. Sen sijaan turhia varoituksia ei suvaita.

– Jos menetetään pallo, niin lähdetään aktiivisesti riistämään sitä takaisin. Jos emme saa sitä takaisin, niin sitten vetäydytään. Jos vastustajalla on vaarallinen hyökkäys ja saamme keltaisen kortin rikkeestä, niin se on vain hyvä asia. Se on kuin mitali. Emme siedä hölmöjä keltaisia kortteja esimerkiksi suunsoitosta, Manninen vakuutti.

Vaikka pelaaminen perustuu pelin jatkuvaan kontrollointiin niin pallollisessa kuin pallottamassakin vaiheessa, on HIFK materiaalinsa avulla kykeneväinen mukautumaan useisiin erilaisiin asioihin kentällä. 

Mannisen mukaan HIFK:lla ei ole muun muassa minkäänlaista ongelmaa sen kanssa, jos vastustajat haluavat pelata pitkää palloa ja panostaa suoraviivaiseen jalkapalloon. Sen puolustaminen luonnistuu.

– Meillä on hyviä pelaajia, jotka pystyvät taktisesti omaksumaan uusia asioita. Meillä on aina tietoa vastustajista ja tiedämme aika paljon siitä, mitä he tekevät. Siten myös löydämme keinoja, joista saamme ylivoimaa. Olemme harjoitelleet tiettyjä asioita ja sitten jotkut asiat korostuvat pelikohtaisesti.

– Se riippuu myös vastustajan valinnasta, koska vastustajat aina valitsevat jonkun asian. Silloin meillä on etu jossain muussa asiassa. Jos vastustajat haluavat laittaa pitkää palloa, niin se on ihan fine, koska meillä on pirun hyvät topparit. Laittakaa vain pitkiä, ei haittaa.

– Meillä on todella monipuolisia pelaajia. Pystymme eristämään jonkun vastustajan ja haastamaan hänet yksykkösiin kummallakin laidalla tai sitten pystymme tulemaan erilaisilla kombinaatioilla boksiin.

Ulmasen, Puron, Tiquinhon ja Sairan kaltaiset hyökkäyspään pelaajat ovat tehneet hyvää tulosta korkeimmilla sarjatasoilla. Mannisen mielestä laatupelaajat tekevät jatkuvasti huippuratkaisuja peleissä, eivätkä tuhlaa energiaansa ylimääräiseen säheltämiseen.

– Hyvän ja vähän heikomman pelaajan isoimmat erot tulevat liikunnallisuudessa ja siinä, että hyvä pelaaja tekee yksinkertaisia asioita ja saa näyttämään sen todella helpolta. Ne eivät tee mitään ylimääräisiä asioita. Ne tekee fiksuja päätöksiä koko ajan ja sitten he tekevät niitä koko ysikymppisen.

Miesten Kolmosessa joukkueiden resurssit ovat luonnollisesti hyvin pienet. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että tänä päivänä myös alasarjoissa toiminta pohjautuu yhtä ammattimaisiin metodeihin kuin ylempien sarjatason joukkueilla. Ottelut kuvataan ja pelaajat saavat palautetta myös videoiden muodossa.

– Meillä on kaikista peleistä nauhat ja pelaajat saavat videon kautta palautetta. Katsomme sen kautta, mitä kehitettävää on ja missä voimme parantaa. Moderni aika on hienoa, kun on paljon materiaalia ja pystymme antamaan pelaajille vinkkejä, Manninen huomautti.

Manninen pitää itseään ihmisläheisenä valmentajana. Manninen haluaa kommunikoida pelaajien kanssa ja olla avoin. Vaikeistakin asioista on syytä puhua.

– Puhun paljon pelaajien kanssa, koska mun tehtävä on manageroida heidän odotuksia. Toimistolta joku soittikin, että olen puhunut 30 tuntia viikossa puhelimessa. Puhun pelaajien kanssa, koska on todella tärkeää, että heillä on keskusteluyhteys valmennukseen.

– Jos on vaikka penkillä tai ei päässyt avaukseen. Ne ovat sellaisia asioita, että jos niistä ei keskustella, niin sitten on vain ongelmia. En usko, että meidän joukkueessa tulee ongelmia, koska olen todella avoin persoona. En ole diktaattori, enkä pelkää keskusteluja.

Tulospainetta löytyy myös viidenneltä sarjatasolta

Manninen on melkoinen monitoimimies HIFK:ssa. 

Manninen työskentelee miesten ja naisten edustusjoukkueiden päävalmentajana ja lisäksi hän on poikien U15-U20-vaiheen valmennuspäällikkö. Manninen valmentaa myös kaikista nuorimpia junioreita. Töitä riittää aamusta iltaan.

– Naisten joukkueessa toimitaan samoilla periaatteilla ja toimintakulttuurilla kuin miehissä. U15-20 joukkueista on väylä edustusjoukkueeseen, jos on tarpeeksi hyvä peluri. Nyt on hyvä sauma kokeilla rajoja ja katsoa, mihin ne riittää. Pidän myös näiden joukkueiden toimintaa silmällä ja autan nuorempia valmentajia, Manninen taustoitti.

Mukaan mahtuu monenlaista, sillä lasten kanssa kyse on leikistä, mutta miesten edustusjoukkueen peräsimessä paineet astuvat kuvaan. Tulosta on tultava, sillä tavoitteet on sarjanousussa.

– Aiemmin olin Naantalissa ja sain siellä pelaajamääriä kasvatettua todella paljon valmennuspäällikkönä. HIFK:ssa oli isoja pelaajamääriä ennen konkurssia. Pelaajamäärän kasvattaminen on HIFK:lle iso ja tärkeä tehtävä. Sille ei voi mitään, että joku on tehnyt hölmöjä päätöksiä konkurssissa. Totta kai he ovat tehneet niitä myös muuallakin seurassa. Niitä on turha märehtiä ja murehtia. Se, mitä voimme tehdä on viedä seuraa eteenpäin.

– Huhtikuusta lähtien olen tehnyt muun muassa päiväkotikiertueita joka aamu ja tavannut lähes 300 lasta. Ne ovat aamupäivisin, niin se ei periaatteessa vaikuta tähän iltatoimintaan. Sitten mulla on ihan pienin perhefutis. Nämä ovat kaksi täysin eri ääripäätä. Heidän kanssaan mä voin leikkiä, ja edustusjoukkueen valmentajana on sitten se tulosvastuu ja paine.

Manninen tiedostaa, ettei HIFK:lla ole varaa ajautua pitkään tappioputkeen. Muuten Manninen voi maksaa siitä työpaikallaan. Paineet ovat läsnä myös alasarjoissa.

– Yksi päivä mietin, kun Toni Korkeakunnas sai kenkää, että ihan samalla tavalla mulla on odotuksia. Ihmiset odottaa, että meidän joukkue voittaa ja menestyy. Jos me hävittäisiin neljä peliä putkeen, niin kyllä mäkin saan ihan varmasti kenkää. Vaikka me ollaan Kolmosessa, niin se tulosodotus ja paine ei ole erilaista.

HIFK oli viime kaudella Kolmosen lohkossaan viimeinen säilyjä ja tällä kaudella kaikki muu kuin nousu on valtava pettymys. Alkanut kausi on lähtenyt mallikkaasti käyntiin, kun HIFK on voittanut kaikki kolme sarjaotteluaan yhteismaalein 12-2.

Manninen muistuttaa, ettei nousu ole suinkaan yksinkertaista, eikä se tapahdu noin vain.

– Kaikki haluavat nousta. Pelaajat, kannattajat, seura ja minäkin haluan nousta. Kenellekään ei ole epäselvää, mikä tavoitteemme on. Tavoite on aina nousta. Tänä vuonna, ensi vuonna ja niin edespäin. Toki pitää ymmärtää se, että ei ole helppo tehtävä muuttaa kolmosdivarin häntäpään joukkue kärkipään joukkueeksi.

– Nouseminen on aina vaikeaa. On helpompi säilyä kuin nousta. Säilymiseen voi riittää 3-4 voittoa, mutta nousemiseen tarvitset täydellisen kauden. Mä olen noussut monta kertaa ja olen aina ollut voittavissa jengeissä, eli tiedän, mitä se vaatii pelaajana ja valmentajana, Manninen vakuuttaa.

HIFK on tullut tunnetuksi intohimoisista kannattajistaan. Sarjatasosta riippumatta äänekkäät kannattajat pitävät huolta tunnelmasta ja siitä, että joukkue saa kaiken tuen taakseen.

Manninen on otettu siitä, miten kannattajat ottivat hänet vastaan. Kannattajat ovat osoittaneet arvostuksensa arjessa.

– Musta oli hienoa, kun tulin tänne pitkästä aikaa valmentamaan ja ihmiset muistivat ja tunnistivat minut. Oli todella hieno fiilis, kun minut toivotettiin tervetulleeksi kotiin. Naantali on kuitenkin vähän pienempi paikka. Siellä kulttuuri on kasvamassa, mutta on vielä aluillaan. Toivottavasti lähitulevaisuudessa futis on sielläkin isompi asia.

– Mulle kannattaminen ja ylpeys omasta seurasta on todella hieno asia. Mulla on sellanen rutiini, että käväisen hakemassa lounaan ennen peliä ja sitten ihmiset kysyvätkin minulta, miten tänään käy pelissä. Se on todella siistiä. Ihmiset välittävät ja ovat kiinnostuneita. Se on helvetin hieno asia. Ja nyt heillä on mahdollisuus olla osana tätä seuraa. Talous on vakaalla pohjalla ja tämä on kannattajien omistama seura. Uskon, että tämä on järkevä malli jatkaa eteenpäin.

– Kävin myös kannattajien kanssa läpi arvojamme ja pelitapaamme, kun tapasin heidät. Avoimuus ja keskustelu kannattajien suuntaan on tärkeää.

HIFK pelaa kuluvan kauden kotiottelunsa Brahenkentällä. 

HIFK tekee paluunsa kotiin, sillä se on pelannut aiemminkin Kalliossa sijaitsevalla kentällä. Paluu on kuitenkin venähtänyt, sillä Brahenkenttä on asetettu käyttökieltoon. Tekonurmi on surkeassa kunnossa, eikä HIFK pelaa lähtökohtaisesti toukokuussa otteluakaan Brahenkentällä.

Mannisen mukaan on hyvin mahdollista, että HIFK ja JäPS/47 pelaavat toukokuun lopulle suunnitellun pelin sittenkin Järvenpäässä.

– Brahenkentällä on routavaurioita. Siellä olisi vaarallista pelata, kun kenttä on niin mutkalla. Ne joutuvat tekemään siellä ison remontin ja ottamaan maton pois, tasoittamaan sen ja laittamaan takaisin. Se ei ole ihan mikään pikkuoperaatio.

– Keskustelimme JäPSin joukkueenjohtajan kanssa siitä, että vaihtaisimme kotipelimme päittäin. En ole varma, onko siitä jo päätetty, että pelaisimme kotiottelumme heitä vastaan elokuussa. Meillä olisi sitten vieraspelejä sen aikaa, miten kauan tämä remontti kestää, eli kolmisen viikkoa. Nythän meillä on paljon vieraspelejä, niin ei sillä niin väliä. Saamme paljon kotipelejä Bragulle, Manninen iloitsi.

HIFK on edelleen mukana Suomen Cupissa. Tiistaina edessä on neljännen kierroksen ottelu, kun HIFK isännöi Väinämöisen kentällä Puistolan Urheilijoita. PuiU pelaa sarjatasoa korkeammalla Kakkosessa. Mannisen mukaan PuiU on kaadettavissa.

– PuiU pelaa meitä korkeammalla sarjatasolla. He ovat siellä, minne haluamme päästä. Kaikki kunnia sille, mutta mielestäni arpa olisi voinut olla huonompikin. Meillä on kaikki mahdollisuudet voittaa se peli. En yllättyisi, jos voitetaan. Joku voi yllättyä, mutta minä en.

– Meillä on kieltämättä aikamoinen otteluruuhka tässä päällä ja on tullut pieniä loukkeja. PuiU-pelistä puuttuu yksi iso pelaaja. Sellaista jalkapallo on. On turha itkeä sen perään, kuka puuttuu, vaan sitten seuraava astuu sisään. Se on joukkuepelaamisen vahvuus. Sitten on toisen pelaajan vuoro näyttää, Manninen muistutti.

Manninen haluaa viedä HIFK:n pitkälle Suomen Cupissa.

– Halutaan mennä pitkälle cupissa. Se on hieno kilpailu. Jos päästäisiin seuraavalle kierrokselle, niin todennäköisesti pääsisimme mukaan Regions Cupiin. Saisimme lisäpelejä ja se on kivaa. Meillä on iso rinki ja sitä kautta voisimme jakaa kuormaa.

HIFK:n ja PuiU:n välinen Suomen Cupin neljännen kierroksen ottelu potkaistaan käyntiin tiistaina Väinämoisen kentällä Töölössä klo 19.00.

Tuukka Ikkeläjärvi

LUE MYÖS