Haastattelu: Mixu Paatelainen ryhtyi urheilutoimenjohtajaksi – tähtää korkealle: ”Jos rahkeet riittävät…”

Mixu Paatelainen, 58, työskentelee tätä nykyä skotlantilaisseura Spartans FC:n urheilutoimenjohtajana.

Skotlannin neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla pelaava Spartans tiedotti huhtikuun lopussa palkanneensa Paatelaisen uudeksi urheilutoimenjohtajakseen. Kyseessä on Paatelaiselle uran ensimmäinen pesti urheilutoimenjohtajana.

Spartans sijoittui päättyneellä kaudella viidenneksi Skotlannin nelostasolla.

Paatelainen muistetaan muun muassa Huuhkajien päävalmentajan paikalta. Paatelainen valmensi Suomen miesten A-maajoukkuetta vuodet 2011-15. Vyöltä löytyy myös useampi pesti Skotlannin pääsarjasta. 

Nyt katseet on kuitenkin käännetty uusiin haasteisiin, kun Paatelainen aloittaa uraansa urheilutoimenjohtajana.

SuomiFutis-sivusto haastatteli Paatelaista maanantai-iltana. 

Paatelainen kertoi haastattelussa muun muassa uudesta pestistään, urheilujohtajuudesta ja siitä, onko hän halukas palaamaan valmentajaksi.

Paatelainen käy parhaillaan Englannin pelaajayhdistyksen ja Portsmouthin yliopiston järjestämää urheilujohtajakurssia. Kurssi käynnistyi viime syksynä.

– Teen tällä hetkellä kaksivuotista sporting directorship -kurssia Englannin PFA:n (pelaajayhdistys) ja Portsmouthin yliopiston kanssa. Täällä on juoru kulkenut ja Spartans otti minuun yhteyttä. Puhuin seuran omistajan ja puheenjohtajan kanssa.

– Kyse on pienestä seurasta, joka pelaa Skotlannin League Twossa. Tämä on part time -seura. Kaikin puolin loistava seura, joka tekee hyvää community workia lapsille. Täällä on hyvät fasiliteetit.

– Täällä on hyvät ja luotettavat omistajat – tällä kertaa. Sitten he ehdottivat, tulisinko mukaan remmiin kehittämään Spartansia. Mulle selvisi silloin seuran suuret ambitiot ja tavoitteet nousta League Oneen ja vähintään Championshipiinkin jonain päivänä, Paatelainen avasi.

Spartans on puoliammattilaisseura, joten sen pelaajat käyvät päivisin töissä ja seuran toiminta tapahtuu pääosin iltaisin. Se sopii Paatelaiselle, sillä hänellä riittää päivisin töitä sekä Skotlannin jalkapalloliiton kuin UEFA:nkin leivissä.

– Ajattelin, että tämähän sopii mulle loistavasti, koska teen sporting directorship -kurssia ja saan samalla olla osa part time -seuraa. Saan tehdä sitä hommaa, mitä opiskelen. Saan kokemusta.

– Kun kyseessä on part time -seura, tapahtuu kaikki toiminta illalla, koska porukka käy töissä. Se sopii mulle, koska voin päivät opiskella ja tehdä hommia sekä Skotlannin jalkapalloliitolle kuin UEFA:llekin, ja illalla mennä seuran pariin. 

– Se sopii oikein hyvin tähän rakoseen. Kiirettä pitää, koska Spartansin lisäksi teen normaaliin tapaan UEFA:n hommia – ehkä enemmänkin kuin aiemmin. Lisäksi Skotlannin jalkapalloliiton valmentajakoulutushommia tulee koko ajan enemmän ja enemmän. 

Edinburghin lähistöllä asustava Paatelainen kertoi olleensa pitkään kiinnostunut urheilutoimenjohtajan työstä. 

– Mulla on ollut tämä mielessä noin kymmenen vuotta. Mietin, että jossakin vaiheessa olisi kiva kokeilla tätä, mennä tälle alueelle jossain seurassa tai jalkapalloliitossa ja kehittää nuorisopuolta, edustusjoukkuetta ja koko seuran urheilupuolta. 

– Olen siitä onnekas, että mulla on takana tosi pitkä pelaajaura ja sain kokea paljon sekä seura- kuin maajoukkueessakin. Olen pelannut ja valmentanut monessa eri maassa ja saanut paljon kokemusta. Aloitin valmennusurani junioripuolelta ja olen aina pitänyt junnut lähellä, koska ne ovat kaikista tärkein asia sekä seuroille kuin maallekin. 

Urheilutoimenjohtajaksi ei noin vain kävellä, sillä seurat luonnollisesti vaativat pestiin hakevilta ihmisiltä asiaankuuluvan tutkinnon.

– Olen etsinyt sopivaa ajankohtaa sille, milloin voisin aloittaa kurssin tekemisen. Jos näitä pestejä hakee, niin kyllä tuollaisen diplomin tarvitsee. Tarvitset käteesi sen sporting directorship -diplomin. Kurssi alkoi viime syyskuussa ja silloin ajattelin, että nyt hypätään mukaan. 

Valmentaminen kiinnostaa edelleen

Paatelainen on Suomen mittapuulla hyvin menestynyt valmentaja.

Paatelainen valittiin Skotlannin pääsarjan parhaaksi valmentajaksi kaudella 2010-11, vaikka luotsi lähti muutama kuukausi ennen kauden päättymistä Huuhkajien peräsimeen. 

Nelivuotisen Huuhkajat-pestin jälkeen Paatelainen on nähty muun muassa Dundee Unitedin ja Latvian A-maajoukkueen päävalmentajana.

Myös urheilutoimenjohtajana tavoitteet ovat korkealla, mutta Paatelainen tiedostaa, että korkeimmille sarjatasoille päästään vain onnistumisten kautta. Jos rahkeet ei riitä, on huippupestejä turha odottaa.

– On vähän samanlainen fiilis kuin pelaaja- ja valmennusuran alussa. Täynnä kysymysmerkkejä. Haluan mennä urheilujohtajana eteenpäin, pistää itseni koviin liemiin ja olla mahdollisimman korkeilla sarjatasoilla. 

– Tämä on opiskelua. Kyseessä on mulle uusi asia. Tämä on ihan samanlainen homma kuin silloin, kun siirryin pelaajaurani jälkeen valmentajaksi. On opiskeltava, katsottava peiliin ja pitää koko ajan hoksottimet mukana.

– Tämä on uusi lähtökohta, mutta totta kai haluan eteenpäin. Kuka tietää… Jos rahkeet riittää, niin sitten pääsee eteenpäin ja jos ei riitä, niin ei pääse eteenpäin. Se on totuus. Sekä pelaajana, valmentajana ja urheilujohtajanakin, Paatelainen muistutti.

Paatelainen ei poissulje paluuta valmentamisen pariin, vaikka nyt kaikki fokus onkin Spartansissa ja uudessa aluevaltauksessa. Kun Paatelaiselta kysyy, kiinnostaako paluu päävalmentajan tehtäviin, on vastaus selkeä.

– Kiinnostaa. Ei se ole suinkaan poissuljettua. Olen täysillä mukana Spartansissa, ja se on todella mielenkiintoista. Olen kiitollinen saatuani sen paikan tässä opiskelun ohella. Totta kai olen kiinnostunut valmentamisesta, jos oikeanlainen mahdollisuus tulee eteen. 

– Kaipaan sitä pelin aikaista adrenaliinia ja sitä, kun pitää miettiä, mitä on tehtävä, jotta peli käännetään voitoksi. Kaipaan myös pelaajien kanssa kentällä olemista. Olen aina halunnut valmentaa ja olla pelaajien kanssa kentällä. 

Urheilutoimenjohtajan pestissä Paatelainen on hyvin aktiivisesti auttamassa valmentajia ja antaa neuvoja muun muassa taktisissa asioissa.

– Urheilujohtajuushan on valmentajien tukemista. Tuen sitä, miten harjoitellaan ja lisäksi keskustelen valmentajien kanssa harjoitusten sisällöstä. Myös peliin valmistautuminen liittyy siihen. Taktiset asiat, kuten se, miten kannattaa lähteä taktisesti kutakin vastustajaa vastaan ja miten omaa pelifilosofiaa muokataan vastustajan mukaan. 

Paatelainen kuitenkin korostaa, että päävalmentaja on aina tärkeimmässä roolissa ja joko hyväksyy tai jättää hyväksymättä hänen ehdotuksensa. Paatelainen työskentelee yhdessä Douglas Samuelin kanssa. Samuel on toiminut Spartansin päävalmentajana kesästä 2012 lähtien.

– Rekrytointi on myös iso asia. Päävalmentajahan on siinä oleellisessa asemassa ja roolissa. Mä autan päävalmentajaa löytämään sen oikean pelaajan meille. Päävalmentajan pitää aina hyväksyä se.

– Missään tapauksessa harjoitusten, pelien tai rekrytoinnin osalta en mene sanomaan, että näin ja näin teemme asiat. Asioista on keskusteltava yhdessä. Ydin on siinä, että päävalmentaja on tyytyväinen siihen ratkaisuun, minkä teemme, Paatelainen muistutti.

Paatelainen ehti olla noin kahden ja puolen vuoden ajan ilman seuraa ennen tuoretta pestiään Skotlannissa. 

Paatelainen jätti HIFK:n päävalmentajan paikan syksyllä 2022. Kausi oli kokonaisuudessaan myrskyisä ja Paatelainen poistui seurasta, kun HIFK:n putoaminen Veikkausliigasta varmistui. Vuotta myöhemmin HIFK:n edustusjoukkue meni konkurssiin.

Jalkapallovalmentaja on uransa aikana toisinaan työttömänä. Valmentajat käyttävät vapaa-aikansa hyödykseen kehittämällä itseään, opiskelemalla jalkapalloa ja valmentamista sekä mahdollisesti päivittämällä pelifilosofiaansa. 

Paatelainen kertoi vierailleensa aikoinaan lukuisten seurojen ja valmentajien luona ennen pestiään Kilmarnockissa. Erilaisiin pelitapoihin uskovien valmentajien kanssa keskustelu avasi Paatelaisen ajatusmaailmaa.

– Jalkapallo kehittyy koko ajan. Mahdollisuuksia on paljon. Kun en ole valmentanut, olen vieraillut seuroissa, katsonut erilaisten valmentajien harjoituksia ja rupatellut valmentajien kanssa lounaalla valmennusfilosofiasta, koko toiminnasta ja muun muassa siitä, miten pelaajia käsitellään. 

– Esimerkiksi Hibernianin ja Kilmarnockin pestien välillä oli vuosi, ja matkustin silloin todella paljon. Olin Portugalissa, Espanjassa, Saksassa, Ruotsissa, Hollannissa ja Englannissa monissa seuroissa. Yksikään seura ei ole koskaan sanonut, että et voi tulla. Se on hieno asia. 

Paatelainen nosti esiin Sam Allardycen, jonka luona hän vieraili ja tutustui englantilaisluotsin intohimoon, eli urheilutieteeseen.

– Johonkin seuraan halusin päästä vierailemaan vain sen vuoksi, että siellä valmentajalle sports science oli todella tärkeä asia. Viittaan tässä esimerkiksi Allardyceen, joka on vienyt sen puolen todella pitkälle. Taktisesti Allardyce ei ole niin samanlaisen asian ihailija kuin minä, mutta olin kiinnostunut siitä sports sciencestä. 

– Tapasin monia muitakin valmentajia, joista osa puolusti enemmän ja minua kiinnosti, miten he rakensivat sen puolustuspaketin ja koko filosofian. Jotkut hyökkäävät enemmän, käyttää kombinaatioita ja toiset hyökkäävät laitojen kautta.

– On mielenkiintoista jutella valmentajien kanssa eri asioista. Tämä on yksi tapa kehittää itseään ja olla valmiina, kun seuraava pesti tulee eteen valmentajana, Paatelainen sanoi.

Paatelaisella on laaja työnkuva UEFA:ssa

Paatelainen on tehnyt jo vuosien ajan töitä UEFA:n kanssa.

Pesti on monipuolinen. Paatelainen pitää muun muassa seminaareja ympäri Eurooppaa, vierailee jalkapalloliittojen luona, vetää esityksiä useilla UEFA Pro -kursseilla ja työskentelee UEFA:n turnauksissa technical observer -tehtävässä. 

– Olen tehnyt 11 vuotta UEFA:lle hommia. Esiinnyn UEFA:n konferensseissa ja seminaareissa ja pidän siellä presentaatioita. Pidän ympäri Eurooppaa UEFA Pro -kursseilla esityksiä ja group taskeja. Tuon sinne tietoa siitä, millaista jalkapalloa pelataan tänä päivänä huipputasolla, Euroopassa ja Mestarien liigassa. 

Paatelainen keskittyy lisäksi juniorijalkapalloon ja seuraa tarkasti nuorten ikäluokkien EM-kisoja.

– Myös UEFA Elite Youth kuuluu työnkuvaani. Tutkin, millaista jalkapalloa nuorten EM-kisoissa pelataan ja katson, miten paljon ne ovat miesten EM-kisoja jäljessä, Mietin, mitä juniorikehityksessä on otettava huomioon, jotta saamme pelaajat kehittymään miesten tasolle – etenkin huipputasolle.

Tottenham ja Manchester United iskevät keskiviikkona yhteen Eurooppa-liigan finaalissa. 

Paatelaisen oli määrä olla töissä Bilbaossa pelattavassa finaalissa, mutta joutui jättämään työmatkan viime hetkellä väliin.

– Työskentelen Mestarien liigan ja Eurooppa-liigan finaaleissa technical observerina, eli tutkin, miten joukkueet pelaavat taktisesti ja raportoin sen UEFA:lle. Finaaleissa meitä on aina monta observeria. Meille annetaan pelissä eri tehtäviä, ja seuraavana aamuna meillä on kokous, jossa tuomme löydöksemme esiin, ja kerromme, mitä milläkin osa-alueella on tapahtunut. Löydökset lyödään yhteen ja siitä tehdään raportti. 

– Päätämme all stars -joukkueet, finaalin parhaan pelaajan, turnauksen parhaat pelaajat ja parhaan nuoren pelaajan, Paatelainen paljasti.

Suomalaisluotsi Simo Valakarin valmentama St. Johnstone putosi hiljattain Skotlannin toiselle sarjatasolle. Putoaminen varmistui viime viikolla. 

Paatelainen toivoo Valakarin jäävän St. Johnstoneen. Valakari on ilmoittanut skottimediassa jäävänsä seuraan.

– Harmi, että St. Johnstone putosi. Se on harmi Simolle. En tiedä vielä, mikä hänen kohtalonsa tulee olemaan. Toivottavasti hänellä on sellaiset klausuulit, että hän jää seuraan ja lähtee rakentamaan siitä – jos Simo siis haluaa. Sekin on tietysti kysymysmerkki.

Paatelaisen mukaan skotlantilainen jalkapallo on ottanut viime vuosina suuria harppauksia eteenpäin. Paatelainen muistuttaa samalla, ettei Skotlannissa suinkaan keskitytä pelaamaan pelkästään pitkää palloa – päinvastoin. Tempo on jopa liian kova.

– Se, miten pelaajia valmennetaan, on selvästi kehittynyt. Peleihin valmistautuminen on kehittynyt. Taktisella puolella seurat ovat kehittyneet. 

– Joillain on vieläkin sellainen käsitys, että Skotlannissa pelataan pitkää palloa, eikä se pidä ollenkaan paikkaansa. Sellaista ei ole pelattu 15-20 vuoteen. Skottityyliin sama tempo on säilynyt. Mielestäni tempo on liian kova. Jos tempo olisi pikkuisen hitaampaa, näkisimme ehkä enemmän hienouksia pelissä. Nyt pallon kanssa ei ole yhtään aikaa.

Tuukka Ikkeläjärvi

LUE MYÖS