Haastattelu: Jani Honkavaara otti kantaa Matias Siltasen tulevaan siirtosummaan – ”Se voisi toteutua vain, jos…”

Jani Honkavaara, 49, on niittänyt menestystä kotimaan kentillä. 

Honkavaara on voittanut valmentajana kaksi Veikkausliigan mestaruutta. Palkintokaapista löytyy myös Suomen Cupin voitto.

Saavutusten arvoa nostaa se, että Honkavaara on voittanut kummatkin sarjamestaruutensa KuPSissa. 

KuPS on ollut viime vuosina todellinen kestomenestyjä Veikkausliigassa, mutta HJK:n viime aikojen taaperruksesta huolimatta mestaruuspystin nappaamista Helsingin ulkopuolelle ei voi pitää itsestäänselvyytenä.

Honkavaara siirtyi viime talvena Ruotsin ehdottomiin suurseuroihin lukeutuvan Djurgårdenin päävalmentajaksi. 

Honkavaaran Djurgården-pestiä voi pitää suomalaisen jalkapallohistorian merkittävimpänä valmentajapestinä.

Honkavaaran ensimmäinen kausi Djurgårdenin peräsimessä päättyi Allsvenskanin viidenteen sijaan. Djurgården taisteli loppuun saakka suorasta europaikasta, mutta heikko alkukausi koitui lopulta seuran kohtaloksi.

SuomiFutis-sivusto haastatteli Honkavaaraa.

Honkavaara kävi pitkässä haastattelussa läpi muun muassa päättynyttä kautta, Djurgårdenin mittavia loukkaantumisongelmia ja sopeutumistaan ruotsalaiseen jalkapallokulttuuriin. 

Honkavaara kertoi myös mielipiteensä Allsvenskanin ja Veikkausliigan välisistä pelillisistä eroista, nosti esiin suomalaisen jalkapallon taktisia kehityskohtia ja puhui Matias Siltasen tulevaisuudesta.

Honkavaara sai pienen hengähdystauon 40 kilpailullista ottelua sisältäneen kauden jälkeen.

– Pitkä kausi on ohi. Väsyneet, mutta onnelliset [fiilikset]. On ollut paljon vaiheita ja isoja pelejä. Oli kiva, että pääsimme vielä viimeisissä peleissä mittaamaan sitä, riittääkö meillä Eurooppaan tämän hyvän nousun jälkeen. Ihan ei riittänyt. Vähän jäi ehkä jossiteltavaa, mutta ensi kaudella pitää olla parempia.

– Meillä oli kolmijakoinen kausi. Alku oli hyvä. Ruotsin cup oli pieni pettymys. Silloin emme olleet vielä valmiita. Preseason oli aika lyhyt, kun se alkoi vasta 20. tammikuuta. Cup alkoi kolme viikkoa myöhemmin. Se oli tiukka [aikataulu], mutta saimme hyvän flow’n Euroopassa. 

Djurgårdenin kevätkausi meni penkin alle. 

Djurgården ehti pelata kesätaukoon mennessä 12 sarjaottelua, joista tuloksena oli neljä voittoa ja Allsvenskanin yhdeksäs sija. 

Djurgården joutui tulemaan toimeen hyvin kapealla miehistöllä, sillä joukkue kärsi valtavista loukkaantumisongelmista. Pahimmillaan noin puolet vakioavauskokoonpanon pelaajista oli samaan aikaan loukkaantuneina. 

– Kauden alku oli ihan hyvä, mutta sitten alkoi haasteet. Neljännestä pelistä eteenpäin meillä oli haasteita loukkaantumisrintamalla. Toki hyvä asia oli se, että oli paljon uusia pelaajia, jotka pääsivät valokeilaan. Theo Bergvall ja Isak Alemayehu nousivat aika tärkeään rooliin. 

– Emme kuitenkaan keränneet pisteitä ja meillä oli jossain vaiheessa huono flow, mutta kesätauon jälkeen mentiin kahden pisteen keskiarvolla. Se ei sitten ihan riittänyt, Honkavaara viittasi menetettyyn europaikkaan.

Honkavaara kokee, että merkittävät vaikeudet loukkaantumisten kanssa vaikuttivat Djurgårdenin peliesityksiin ja tuloksiin. Honkavaara joutui soveltamaan ja tekemään kompromisseja kokoonpanonsa suhteen.

– Se vaikutti tosi paljon. Sitä on tietenkin mahdoton arvioida, mutta muut Allsvenskanin kärkijoukkueet jyskyttivät koko ajan samalla avauskokoonpanolla ja meiltä lähti kolme keskimmäistä keskikenttäpelaajaa [sivuun pelikentiltä]. 

– Tietyissä peleissä pelasimme yhdellä kutospaikan pelaajalla, koska meillä ei ollut enempää pelaajia sille paikalle. 

– Jouduimme tekemään tosi paljon kompromisseja esimerkiksi kenttäryhmityksen kanssa. Joku joutui pelaamaan väärällä pelipaikalla. Se meni kompromissien tekemiseen. Toki olisimme voineet saada joistain peleistä enemmän pisteitä, mutta kyllä ne [loukkaantumisongelmat] vaikuttivat tosi paljon. 

Honkavaara ei koe olleensa potku-uhan alla – kertoi mielipiteensä ruotsalaismediasta

Djurgården lähti kauteen tavoitteenaan yltää europaikoille. 

Kevätkausi sujui heikosti, mutta Honkavaaran mukaan Djurgårdenin seurajohto ymmärsi, että vaikea loukkaantumistilanne vaikutti konkreettisesti tuloksiin ja peliesityksiin.

– Meillä seurassa kaikki ymmärsivät sen tilanteen. Suomessa uutisoitiin mun isosta potku-uhasta, mutta sellaista ei kyllä ollut. Ainakaan sellaista, että olisin itse tuntenut sen tai kannattajat olisivat huutaneet minua ulos. Kaikki tiesivät tilanteemme. Sain tehdä rauhassa töitä. 

– Ruotsissa on se etu, että täällä on aina pitkä kesätauko. Sen aikana saimme pelaajat takaisin. 13. pelistä eteenpäin lähdimme kuromaan eroa kiinni. Ei siinäkään kaikki olleet ihan nappisuorituksia, mutta saimme parempia tuloksia, Honkavaara summasi.

Jos vielä talven harjoituskaudella Honkavaara johti maalivahdit mukaan luettuna noin 30 pelaajan ryhmää, oli tilanne hyvin erilainen loukkaantumissuman keskellä.

– Kun kausi alkoi, niin meillä oli tammi-helmikuussa Kanarialla leiri. Mulla oli siellä 26 kenttäpelaajaa. Siellä oli paljon nuoria pelaajia ja sellaisia, jotka tulivat lainoilta takaisin. Siihen päälle vakiokokoonpanon pelaajat. Meillä oli todella iso rosteri. 

– Siitä yhtäkkiä mentiin tosi pieneen rosteriin ja suureen otteluruuhkaan. Sitten taas loppukaudella palasimme siihen isoon rosteriin. Meillä oli myös ulkomaalaiskiintiöhaasteita. Santeri Haarala lähti vuokralle ja meillä oli silti kaksi ylimääräistä ulkomaalaispelaajaa. Lisäksi meillä oli keväällä maalivahtihaasteita. 

– Meillä oli tällä kaudella kaikki mahdolliset haasteet. Ei ole ollut hirveän helppoa. On ollut paljon tilanteita ratkottavana. Tämä jää omassa valmentajahistoriassani mieleen monella tapaa tapahtumarikkaimpana kautena. Tosi paljon positiivisia juttuja ja ihan käsittämättömän hienoja kokemuksia europeleistä.

Djurgårdenin kotiotteluiden katsojakeskiarvo nousi päättyneellä kaudella yli 19 000:een. Konferenssiliigan välierien Chelsea-kotiottelua seurasi paikan päällä lähes 27 000 katsojaa.

Djurgårdenin kannattajat pitävät meteliä niin koti- kuin vierasotteluissakin. Djurgården saa jatkuvasti satoja kannattajiaan vieraspeleihin.

Honkavaara on vaikuttunut Djurgårdenin kannattajista ja ruotsalaisesta jalkapallokulttuurista.

– Se tunnelma, mikä meidän kotistadionilla ja melkein kaikissa vieraspeleissäkin on….  Se on ihan käsittämätöntä. Ruotsalainen jalkapallokulttuuri on jotain älytöntä. 

– Vaikka siitä puhutaan Suomessakin, niin mullakin on paljon ystäviä, jotka tulevat tänne katsomaan pelejä ja pyörittelevät päätään, että miten tämä voi olla tällaista. Täällä on hullu meininki. 

Ruotsi on jalkapallomaa. 

Jalkapallo on Ruotsin selvä ykköslaji ja Allsvenskan herättää huomattavaa kiinnostusta niin median kuin kannattajienkin keskuudessa.

Pelaajille ja valmentajille asetetut odotukset ovat katossa. Paikallismedia voi antaa hyvinkin suorasanaista kritiikkiä välittömästi heikomman peliesityksen jälkeen.

Honkavaara kokee, ettei ulkopuolelta tuleva paine vaikuta häneen. Sen sijaan omaan työhön asetetut odotukset voivat ajoittain tuottaa paineita.

– Niistä aika paljon puhutaan, mutta jos olet ammattitaitoinen valmentaja ja teet työsi hyvin, niin ei tällaisesta ympäristöstä tule sellaisia paineita. Ne ovat ehkä sellaisia paineita, jotka itse asetat siihen, miltä haluat saada joukkueen arjen ja pelin näyttämään. 

– Jonkin verran kokeneena valmentajana paineet tulevat ennemmin itseltä. En koe paineita siitä, että on paljon katsojia. Tiedän, että derbyt ovat isoja pelejä, mutta olen aina korostanut pelaajille sitä, että teemme kaikki asiat ihan samalla tavalla. 

Djurgårdenin harjoituskeskus Kaknäs on jatkuvasti avoinna niin kannattajille kuin mediallekin. Toimittajat ja fanit seuraavat päivittäin paikan päällä edustusjoukkueen harjoituksia.

– Median kiinnostus on täällä isoa. Täällä jokainen viikko on sellainen, minkä kohtasit Suomessa vain maajoukkueessa. Toimittajat ovat jokaisissa treeneissä paikalla. 

– Meillä on avoin harjoituskeskus, joten kuka tahansa voi tulla tänne. Toimittajat ja vastustajan skoutitkin. Haasteemme on se, että olemme tällainen avoin paikka. Emme sulje tätä, koska haluamme kannattajat katsomaan treenejä, Honkavaara valotti.

Vaikka tukholmalaismedia kirjoittaa päivästä toiseen lukuisia Djurgårdeniin liittyviä uutisia, ei Honkavaara uhraa ajatuksiaan sen suuremmin median kirjoituksille. Fokus pysyy oleellisessa.

– Tämä on jalkapalloyhteiskunta, joten täällä kirjoitetaan paljon huhuja. En hirveästi seuraa mediaa. En hirveästi seurannut sitä Suomessakaan. En oikein voi ottaa sieltä paineita. Välillä joku kyselee multa, näinkö jonkun jutun, mutta yleensä vastaan, etten ole nähnyt mitään.

– Omasta suorittamisesta on aina paineita. Ei kuitenkaan niin paljon ulkoisia paineita kuin ihmiset ajattelevat. 

– Meitäkin on markkinoitu sellaisena seurana, missä pitää voittaa. Jos miettii edellisiä valmentajia, niin he olivat täällä viisi vuotta. Ekalla kaudella he voittivat mestaruuden, mutta sen jälkeen eivät kuitenkaan voittaneet oikeastaan mitään. Tämä on omalla tavallaan aika pitkäjänteistä [työtä].

Ruotsissa jalkapallomedia toimii pitkälti samalla tavalla kuin Euroopan suurimmissa jalkapallomaissa. 

Jos jonkun pääsarjaseuran pelaaja on tyytymätön peliaikaansa tai tilanteeseensa joukkueessa, löytyy pelaajan suorasanaiset kommentit nopeasti mediasta.

Päättyneellä kaudella useampi Djurgårdenin pelaaja valitti suoraan roolistaan ja peliajastaan medialle. 

Honkavaara muistuttaa, että pelaajilla on oikeus sanoa mielipiteensä tilanteestaan julkisuudessa.

– En ota niitä hirveän vakavasti, ellei se vahingoita joukkueen tekemistä tai vaikuta jotenkin joukkueeseen. Pelaaja saa sanoa mielipiteensä. 

– Minultakin usein kysytään, mitä mieltä olen siitä, kun joku pelaaja on tyytymätön peliaikaansa. Silloin aina totean, etten odotakaan, että nämä pelaajat olisivat tyytyväisiä. 

– Silloin on laitettava työrukkaset käteen ja tehtävä hommia sen eteen, että saa enemmän peliaikaa. Se on mun patenttivastaus.

Honkavaaran mukaan se pitää paikkansa, että Ruotsissa pelaajat puhuvat medialle enemmän haasteistaan ja pienestä peliajastaan kuin Suomessa.

– Täällä sitä on paljon enemmän. Meillä ei ylipäätään mikään oikein pysy salassa. Esimerkiksi loukkaantumiset, koska olemme avoimia [viitaten harjoituskeskukseen]. 

– Jos joku pelaaja nilkuttaa ulos treeneistä, niin spekulointi alkaa heti. Se tuo omat haasteensa, mutta ei siinä ole mitään valtavan mullistavaa.

Ruotsissa keskitytään tehokkuuteen ja tulokseen – ei pelin kauneuteen

Viime vuosina pelaajaliikenne Veikkausliigasta kohti Allsvenskania ja Superettania on ollut melko suurta. 

Lukuisten suomalaispelaajien Allsvenskan-siirtojen myötä ruotsalaista jalkapalloa seurataan tänä päivänä Suomessa kenties enemmän kuin koskaan aiemmin.

Honkavaaran mielestä Allsvenskanissa pelataan fyysisempää jalkapalloa kuin Veikkausliigassa. Joukkueilla on selvät pelilliset identiteetit.

– Ensinnäkin täällä peli on todella paljon fyysisempää. Tuomarilinja on äärettömän paljon sallivampi. Jos haluat saada vapaapotkun, niin tietyissä peleissä se on ansaittava. Täällä on tosi fyysistä. 

– Peli on kohtuullisen suoraviivaista. Aluksi totesin itse, että Suomessa peli on vähän taktisempaa, mutta en ole ehkä enää sitä mieltä. Peli on täälläkin tosi taktista. Joukkueet pelaavat tosi vahvasti omalla identiteetillään. Tosi monella seuralla on sellainen.

– Allsvenskan on paljon vauhdikkaampi ja fyysisempi sarja, jossa tuomarilinja on hyvin salliva. Uskon, että tämä suunta auttaa pelaajia olemaan paljon valmiimpia Euroopan suuntaan. 

– Uskon, että sen vuoksi täällä syntyy paljon hyviä hyökkääjiä. Täällä on melkein mahdotonta saada rangaistuspotkua. Et ainakaan saa sellaista filmaamalla. Täällä hyökkääjä joutuu tekemään todella paljon töitä päästäkseen maalipaikoille.

Honkavaaran mukaan Ruotsissa itse tulokselle ja pelin tehokkuudelle annetaan paljon enemmän painoarvoa kuin sille, miltä peli näyttää. Ruotsissa mennään tulos edellä.

– Iso ero on se, että täällä ei puhuta niin paljon pelin estetiikasta kuin Suomessa. Siitä, että jonkun peli ”näyttää hyvältä”. Tiedän sen, että Suomessa puhutaan joka vuosi siitä, miten Ilveksen ja SJK:n peli on tosi kaunista ja niin pois päin. 

– Täällä ei puhuta sellaisista asioista. Täällä puhutaan siitä, kuinka tehokasta se pelaaminen on. Kuinka tehokas olet viimeisellä kolmanneksella? Kuinka hyvin puolustat omaa viimeistä kolmannesta ja boksia? 

– Täällä huomio on enemmän molemmissa päissä. Suomessa huomio on kentän keskivaiheilla, koska se estetiikka tapahtuu keskellä. En ole nähnyt täällä Ruotsissa kirjoituksia tai puhetta siitä, että tämä ja tämä on tosi hyvännäköistä futista, Honkavaara muistutti.

Lukuisat ulkomaille siirtyneet suomalaispelaajat ovat todenneet, että uudenlaisessa ympäristössä vaatimustaso on asetettu selvästi korkeammalle kuin Veikkausliigassa. 

Omat joukkuetoverit voivat antaa hyvin suorasanaista palautetta harjoituksissa ja valmentajan palaute ei tule aina kaikista ystävällisimmällä äänensävyllä.

Honkavaaran mukaan on todella tärkeää, että joukkueen pelaajat pitävät huolta vaatimustasosta. Valmentaja ei voi olla ainoa henkilö, joka asettaa vaatimustason korkealle.

– Se on joukkuekohtaista. Sanoisin, että meidän joukkue voisi olla siinä parempi. Uskon, että nämä ovat tosi paljon joukkueen sisäisiä asioita. 

– Esimerkiksi siinä, miten joukkue suhtautuu siihen, jos joku lepsuilee treeneissä. Jos vain valmentaja puuttuu sellaisiin asioihin, niin silloin se on tietyllä tavalla ongelma, jos muut pelaajat eivät puutu siihen ollenkaan. Meillä laadullinen ja fyysinen vaatimustaso on treeneissä aika iso. 

Honkavaara toivoo, että myös Suomeen saataisiin sellainen vaatimustaso, ettei Veikkausliigasta ulkomaille siirtyvät pelaajat välttämättä huomaisi siinä niin suurta eroa.

– Kun suomalainen pelaaja siirtyy ulkomaille, niin hän sanoo yleensä, että vaatimustaso on korkeampi. Se on melkein aina sama laulu. 

– Usein tämä pelaaja mainitsee, että ne ovat muita pelaajia [jotka vaativat]. Joskus sanotaan, että valmentaja huutaa. Monesti sanotaan, että se joukkueen sisäinen vaatimustaso on korkea. 

– Se on mulle sellainen kysymys, että miksei meillä voisi olla sitä Suomessa? Onko se valmennus- vai seurakulttuurikysymys, Honkavaara mietti.

Honkavaara kokee, että hänen alaisuudessaan KuPSissa vaatimustaso asetettiin tappiin. 

Joukkueen johtavat pelaajat pitivät siitä huolta, eikä Honkavaaran pitänyt erikseen nostaa sitä esiin.

– Koin, että meillä oli KuPSissa todella korkea vaatimustaso. Ei siellä siedetty lepsuilua. Minusta tuntui, että mun piti vain joskus pitää siitä huolta. Usein joukkue piti siitä huolen. 

– Ville Saxmanin ja Petteri Pennasen kaltaiset pelaajat pitivät siitä huolta. Meillä oli paljon sellaisia tyyppejä, jotka vaalivat sitä vaatimustasoa. Mielestäni se on paljon tehokkaampaa.

– On se Ruotsissa varmasti vaativampaa. Mun mielestä olisimme voineet olla [Djurgårdenissa] siinä vielä parempia. Sellainen sisäinen vaatimustaso ja kulttuuri voisi olla vielä kovempi ja lähteä meistä itsestämme. 

Honkavaaran mielestä esimerkiksi Ruotsissa joukkueista löytyy niin isoja tähtipelaajia, että on harkittava tarkkaan, mitä heille voi sanoa sellaisessa tilanteessa, kun peliesitykset jättävät toivomisen varaa.

– Täällä pelaajat ovat aika isoja tähtiä. Sen suhteen ollaan vähän varovaisia. Mitä tähtipelaajalle voi sanoa? Niistä ollaan aika riippuvaisia. 

– Olen kuullut Euroopastakin suomalaisilta valmentajilta, että jos sulla on tähtipelaaja, niin kaikki ovat varovaisia sen suhteen, tuleeko hänelle paha mieli, jos hän ei suorita [tarpeeksi hyvin] ja olemme hänestä riippuvaisia. 

– Valmentajat joutuvat varmasti joka paikassa ratkomaan tällaisia haasteita. Jos ei joudu ratkomaan, koska joukkueen sisällä on hyvä vaatimustaso, niin se on valmentajalle hieno tilanne.

Honkavaaran mukaan Veikkausliigassa joukkueiden olisi syytä kehittää boksipelaamistaan – sekä omalla että vastustajan kenttäpuoliskolla. 

Honkavaara toivoo, että siihen panostettaisiin nykyistä enemmän, vaikka huomauttaa, että tietyt joukkueet antavat sille painoarvoa.

– Täällä korostuu boksiin hyökkääminen ja boksin puolustaminen. Kun katsoo suomalaisen median jokavuotista marinaa suomalaisista eurojoukkueista tai fanien valittamista siitä, miten emme pärjää islantilaisille tai färsaarelaisille joukkueille, niin jos katsoo niiden [islantilais- ja färsaarelaisjoukkueiden] osaamisalueita, löytyvät ne molemmista bokseista. Voittamisen elementit ovat molemmissa bokseissa. 

– Mun mielestä Suomessa on aika kivasti kiinnitetty huomiota siihen, miten Veikkausliigassa puolustetaan omaa aluetta ja boksia. En näe pelkästään hyveenä sitä, että Veikkausliigassa tehdään paljon maaleja, koska samalla niitä päästetään paljon. Se ei ole pelkästään hyvä asia.

– Erikoistilannepelaaminen liittyy aika vahvasti molempiin asioihin [maalien tekemiseen ja päästämiseen]. Jos miettii islantilaisia ja färsaarelaisia joukkueita, niin he ovat profiloituneet siihen. 

Honkavaara nosti esimerkiksi SJK:n, joka putosi kesällä Konferenssiliigan karsinnoissa färsaarelaiselle Klaksvíkille. Klaksvík oli selvästi fyysisempi joukkue ja iski ratkaisumaalit erikoistilanteista.

– SJK oli mielestäni parempi todella monissa pelillisissä asioissa, mutta hävisi pelin erikoistilanteissa ja molemmissa bokseissa. Pienet maat hakevat kilpailuetua asioista, joista sitä on saatavissa. 

Honkavaara kokee, että joukkueiden pitäisi panostaa huomattavasti boksietenemisiin. Sille, onko peli ”kaunista” vai ”rumaa”, ei pitäisi antaa liikaa painoarvoa.

– En sano, että pelin pitäisi olla pelkkä prosenttipalloa, jota pelataan vastustajan boksiin, mutta fokus pitäisi olla siinä, että se [boksiin pääseminen] on tärkeä pelin vaihe. Jokainen joukkue määrittelee, miten sinne päästään. Sitä ei pitäisi estetisoida niin paljon, että tämä olisi huonoa futista. 

– Ruotsissa on pistänyt silmään se, että täällä raa’asti mietitään, onko tämä voittavaa jalkapalloa vai ei. Mun mielestä siinä olisi opittavaa. 

– Voin sanoa kehittyneeni siinä valmentajana. Preseasonilla harjoittelimme viikottain boksin puolustamista. Usein koko joukkueen voimin. Totta kai kehityimme siinä, mutta heti tulee ongelmia, jos alat lipsua siitä. 

– Mun mielestä Veikkausliigassa boksin puolustaminen ei ole hyvällä tasolla. Moni joukkue kiinnittää siihen liian vähän huomiota. Tiedän itse, että KuPSissa ja FC Interissä siihen kiinnitetään huomiota. Varmasti muissakin joukkueissa, mutta väitän, että näillä [KuPSilla ja FC Interillä] se oli parempaa kuin muilla. Se ehkä näkyy sarjataulukossa.

Djurgården haluaa ruotsalaistaa joukkuettaan – tavoitteena tiiviimpi rinki

Päättyneellä kaudella Djurgårdenissa nähtiin jopa viisi suomalaispelaajaa. 

Siltanen, ajoittain loukkaantumisten kanssa kamppaillut Rasmus Schüller, Miro Tenho ja Adam Ståhl kuuluivat joukkueen luottopelaajiin. Haarala lähti kesken kauden lainalle Degerforsiin.

Honkavaaran mukaan suomalaispelaajat herättävät huomattavaa kiinnostusta Ruotsissa. Se johtuu osittain myös suomalaispelaajien hintalapusta.

– Ruotsissa ollaan valtavan kiinnostuneita suomalaista pelaajista. Suomalaiset pelaajat ovat aika kovaa valuuttaa tällä hetkellä. 

– Siihen vaikuttaa moni asia. Suomalaiset pelaajat alkavat olla halvempia kuin Norjan ja Tanskan toiseksi korkeimpien sarjatasojen pelaajat. Heiltä [suomalaisilta] on kuitenkin saatavilla kohtuullisen hyvää laatua. 

– Suomalaiset pelaajat ovat tosi haluttuja ja kiinnostavia. Mekin [Djurgårdenissa] olemme seuranneet Suomea ja itsekin edelleen seuraan paljon Veikkausliigaa. En varmaan pääse siitä tavasta koskaan eroon. Se kiinnostaa minua, koska kasvoin siellä valmentajana.

Honkavaara ja Djurgårdenin urheilujohtaja Bosse Andersson rakentavat parhaillaan ensi kauden joukkuetta. 

Fokusta ei ole toistaiseksi käännetty liikaa sisäänpäin tuleviin pelaajiin, vaan siihen, miten joukkueesta saadaan viime kautta tasapainoisempi ja tiiviimpi.

Djurgårdenilla on lainapelaajat mukaan luettuna noin 30 pelaajan kanssa sopimukset. Rinki on edelleen valtava. 

Djurgården pyrkii kaventamaan merkittävästi joukkuettaan, mutta samalla mukaan mahtuu Siltasen, Keita Kosugin ja Allsvenskanin maalikuninkuuden voittaneen August Prisken kaltaisia huippupotentiaalisia myyntiartikkeleita.

Jalkapalloinstituutti CIES arvioi aiemmin syksyllä, että Kosugilla ja Siltasella on koko Allsvenskanin suurimmat markkina-arvot. CIES:n mukaan Kosugin markkina-arvo on noin 8,9 miljoonaa euroa ja Siltasen 7,8 miljoonaa euroa. 

– Meillä on ollut tällä kaudella ringissä selvästi yli 20 pelaajaa. Meillä on iso tasapainottaminen [luvassa] sen suhteen, ettei meillä olisi niin tolkuttomasti pelaajia, vaan olisi vähän tiiviimpi joukkue. Haemme 18-20 pelaajan rinkiä, Honkavaara tarkensi.

– Albin Ekdal lopetti uransa. Schüller vaihtaa maisemaa. Tokmac Nguenilla ja Marcus Danielsonilla loppuu sopimukset. Ehkä jonkun sopimusta jatketaan. Emme ole olleet vielä hirveän aktiivisia sen suhteen, keitä [uusia pelaajia] meille tulee. 

– Meillä on paljon mietintää siinä [hankintojen suhteen], mutta haluamme joukkueen rakenteen monella tapaa tasapainoisemmaksi. Kun tulin tänne, niin meillä oli neljä oikean puolen laitapuolustajaa. Niitä oli ihan liikaa. Oli myös kauhea määrä puolustavia keskikenttäpelaajia. 

– Meillä oli rakenteellista epätasapainoa. Nyt haluamme tasapainottaa sitä. Se [epätasapaino] johtuu osittain loukkaantumisista, kun hankimme tilalle uusia pelaajia. Meillä riittää laatua, mutta se [tasapainottaminen] on isoin juttu.

Honkavaara muistuttaa, että Djurgårdenin on panostettava ruotsalaisiin pelaajiin. Joukkueessa oli päättyneellä kaudella liikaa ulkomaalaispelaajia.

– Djurgårdenin kokoisessa seurassa on koko ajan realistista ostaa joku pelaaja. Totta kai seuraamme ja skouttaamme pelaajia. Listoillamme on paljon pelaajia Ruotsista. Ruotsissa on tiukempi ulkomaalaispykälä [kuin muualla]. Meillä saa olla vain yhdeksän ulkomaalaispelaajaa kokoonpanossa. 

– Meillä on ollut sen kanssa haasteita, kun niitä [ulkomaalaispelaajia] on ollut yksinkertaisesti liikaa. Meidän on etsittävä paljon ruotsalaisia pelaajia. Haluamme ruotsalaistaa joukkuettamme. Se on iso juttu. 

– Minäkin haluaisin ottaa suomalaisia pelaajia, mutta he ovat kuitenkin ulkomaalaispelaajia. Rakenteemme ei aina anna periksi. Katsotaan, miten tilanne etenee. 

Ruotsalaismedia uutisoi viikottain päivityksiä Djurgårdenin suurimpien myyntiartikkeleiden tilanteista. 

Honkavaara kokee, että etenkin median osalta vaikuttaa siltä kuin siirtoikkuna olisi jatkuvasti käynnissä.

– Emme ole vielä myyneet pelaajia. Ehkä myymme Prisken, Kosugin ja Siltasen. Nämä kolme saattavat lähteä, jos summat ovat riittäviä. Välillä tuntuu, että täällä siirtoikkuna on koko ajan auki, kun on jatkuvasti spekulointia pelaajista. 

– Tiedän, että monella keskieurooppalaisella seuralla on täällä [Ruotsissa] pysyviä skoutteja, jotka katsovat kaikki pelit. Allsvenskanissa on se etu, että Göteborgissa on kolme joukkuetta ja Tukholmassa neljä, joten skoutit pystyvät toimimaan tehokkaasti yhdestä tai kahdesta kaupungista.

Honkavaara muistuttaa, että Djurgårdenin on annettava aito mahdollisuus nuorille lupauksilleen. 

Honkavaara nosti esiin Alexander Anderssonin. 15-vuotias nuorukainen debytoi Allsvenskanissa toukokuussa, kun Djurgården kärsi loukkaantumisongelmista. 

Honkavaaran mielestä on tärkeää, että Andersson saa ensi kaudella aidon näyttöpaikan Djurgårdenissa – eikä vain hajaminuutteja pelien loppuhetkillä.

– Hänellä loppuu ysiluokka ensi kesänä. Olen sanonut, että hän tulee sitten pomminvarmasti pelaamaan Allsvenskanissa. Hän täyttää 16 vuotta ensi kesänä. Odotetaan, että ysiluokka päättyy ja poika saa koulut käytyä. 

– Hän on äärettömän hyvä ja mielenkiintoinen pelaaja. Olemme iloisia siitä, että saimme tehtyä sopimuksen hänen kanssaan. Tosi moni seura oli hänen perässään. 

– Hän tulee olemaan ensi kaudella joukkueessamme. Meidän on pidettävä hänelle tietynlainen paikka auki. Olisi noloa, jos hän olisi neljäs vaihtoehto omalle pelipaikalleen. 

Honkavaaran mukaan Djurgården on tullut tunnetuksi siitä, että se hankkii ennemmin kokeneita ja tasonsa todistaneita laatupelaajia kuin potentiaalisia nuorukaisia. Siihen halutaan muutos.

– Haluamme, että nuoret pelaajat kehittyvät. Djurgården haluaa olla siinä parempi, että nuoret pelaajat saisivat enemmän mahdollisuuksia.

– Olemme tunnettuja siitä, että olemme ikään kuin kokeneempien pelaajien joukkue, joka tekee niin sanotusti varmoja hankintoja. Seuralla on iso tahtotila olla sen suhteen parempi, Honkavaara vakuutti.

Peruspelaamisen laatu tekee Siltasesta niin hyvän pelaajan – Honkavaara kertoi mielipiteensä tulevasta siirtosummasta

Siltanen, 18, on yksi Djurgårdenin suurimmista kruununjalokivistä. 

Siltanen siirtyi viime talvena KuPSista Djurgårdeniin noin 1,2 miljoonalla eurolla. Siltanen oli päättyneellä kaudella yksi Djurgårdenin tasaisimmista suorittajista ja nousi heti alkukaudella Honkavaaran ehdottomaksi luottopelaajaksi.

On kuvaavaa, että Siltanen aloitti koko kauden aikana vain kaksi sarjaottelua penkiltä. Honkavaara nimesi Siltasen peräti 27 kertaa avauskokoonpanoonsa Allsvenskanissa ja nuorukainen tahkosi viikosta toiseen ysikymppisiä.

Siltanen on herättänyt Djurgården-siirron jälkeen huomattavaa kiinnostusta siirtomarkkinoilla. 

Mediatietojen mukaan Siltanen kiinnostaa muun muassa Saksan Bundesliigassa ja Ranskan pääsarjassa. 

Siltanen paljasti SuomiFutis-sivuston syyskuisessa haastattelussa hylänneensä jättimäisen tarjouksen kesän siirtoikkunan loppuhetkillä. Siltanen kertoi sittemmin ruotsalaismediassa, että kyse oli kreikkalaisseura PAOK:sta.

Siltasen odotetaan todennäköisesti poistuvan Djurgårdenista tammikuun siirtoikkunassa. Djurgården on mediatietojen mukaan asettanut tähdelleen noin kymmenen miljoonan euron hintalapun.

Honkavaaran mukaan Siltanen on tehnyt kaikkiin vaikutuksen huippulaadukkaalla peruspelaamisellaan. 

Peruspelaamisen taso on niin korkea, että Honkavaaran mukaan jo sen vuoksi Siltasella on avut todelliselle huipulle.

– Siltasella on ensinnäkin todella hyvä jalkapallopää. Löytyy sopivalla tavalla nöyryyttä, mutta myös itsevarmuutta. 

– Muistan Matiaksen ekat treenit Kanarian leirillä. Treeneissä vauhti oli aika kovaa ja ehkä vähän sekavaakin. Sanoin hänelle, että tällaista tämä on. Täällä ei hirveästi mietitä, vaan mennään eteenpäin. Matias vastasi huomanneensa sen, mutta sanoi, ettei auta muuta kuin sopeutua. 

– Ei siinä mennyt kuin viikko, niin tosi moni joukkueen taustoista sanoi, että Matias on hemmetin hyvä pelaaja. 

– Kuten Mika Lehkosuo sanoi, niin hänen sopeutumiskykynsä on äärettömän hyvä. Matiaksen oma peruspelaaminen on niin vahvaa, että sen takia hän pystyi sopeutumaan [Djurgårdeniin]. 

– Hänellä on hyvä liike, on hyvä syöttämään ja lukemaan peliä… Siinä vaiheessa pystyt sopeutumaan minne tahansa. Matiaksella ei ole mahdottoman hyvä laukaus, mutta sanotaan niin, että hän on kaikissa asioissa riittävän hyvä. 

– Itsekin olen tämän monesti todennut työskenneltyäni europeleissä, että kun mennään korkealle tasolle, niin se peruspelaaminen on todella vahvaa. Siinähän Matias on ihan maailmanluokkaa. Sen vuoksi nämä isot seurat ovat hänestä kiinnostuneita. Siltanen on tuon ikäinen ja peruspelaaminen on äärettömän hyvää. 

– Sen vuoksi sopeutuminen kovempiin ja kovempiin ympyröihin on koko ajan kohtuullisen helppoa. Pelaaminen on helpon näköistä, kun sun peruspelaaminen on äärettömän hyvää. 

Vaikka Siltanen pelasi etenkin ennakko-odotuksiin nähden loistavan kauden, on suomalaisnuorukainen saanut ajoittain kritiikkiä tehottomuudestaan.

Keskikentän keskustassa viihtyvä Siltanen antoi Allsvenskanissa neljä maalisyöttöä, mutta maalitili on toistaiseksi avaamatta.

Honkavaaran mukaan Djurgården yrittää jatkuvasti kehittää Siltasta pelaajana.

– Yritämme koko ajan Matiaksen kanssa löytää rajoja sille, että hän ottaisi seuraavan stepin, eikä tietyissä tilanteissa tyydyttäisi siihen peruspelaamiseen, vaan mennään eteenpäin. Kyllä hän siihenkin pystyy. 

– Matias oli varmaan Allsvenskanin epäonnisimpia pelaajia. Hänellä taisi olla viisi tolppaa ja yksi ylärima. Maalin tekeminen oli lähellä, mutta ei millään mennyt sisään. Tolpat kolisi tällä kaudella.

– Matiaksella on vahva itsetunto. Hän tietää, että peruspelaaminen on hyvää. Hän tietää voivansa mennä pelaamaan ihan kenen tahansa pelaajan kanssa. Pelaajat hänen ympärillään huomaavat sen, että hei, tämä jätkähän osaa pelata futista. Se auttaa.

Honkavaara muistuttaa, ettei Siltanen ole saanut suinkaan peliaikaa vain sen vuoksi, että penkin päästä löytyy suomalainen valmentaja. 

Päinvastoin. Honkavaara kutsuu itseään Siltasen suurimmaksi kriitikoksi, joka yrittää jatkuvasti kehittää suojattinsa pelaamista. 

Siltanen on vastannut niin hyvin huutoon, ettei valmennustiimin muut jäsenet ole suostuneet pudottamaan häntä penkille, vaikka Honkavaara olisi joskus ajatellut niin.

– Sanon aina täällä, että mä olen Matiaksen isoin kriitikko. Jos ajatellaan, että suomalainen valmentaja peluuttaa suomalaista pelaajaa… Kyllä mä olen ollut joskus pudottamassa Matiasta vaihtoon, mutta sitten kollegat sanovat mulle, että ethän sä voi ottaa häntä vaihtoon. He ovat vakuuttaneet minut [toisiin ajatuksiin], Honkavaara naurahti.

– Matias on saanut täällä hyvän aseman kaikkien silmissä. On muutenkin hienoa, että nämä kolme nuorta pelaajaa [Siltanen, Priske, Kosugi] ovat kaikki isoissa rooleissa. Se on todella hieno juttu. Kosugi tuli Japanin yliopistosarjasta. Se on mielenkiintoinen suunta. Olemme jonkin verran skoutanneet Japania.

– Matias on varmasti valmis siirtymään isompiin ympyröihin, mutta mun mielestä on odotettava sitä oikeaa paikkaa. Sellaista, mikä olisi hänelle hyvä paikka. 

Siltanen nousi KuPSin edustusjoukkueeseen alkuvuodesta 2024. 

Honkavaara kertoi tuolloin keskustelleensa Siltasen edustajien kanssa ja vakuuttanut heidät siitä, että Siltanen tulisi saamaan peliaikaa KuPSissa. Samainen keskustelu käytiin myös Djurgården-siirron yhteydessä.

– Silloin [Djurgården-siirron aikaan] isoin epäilys oli, pääsisikö Matias pelaamaan täällä. Vuotta aiemmin sanoin Matiaksen agentille, että Matias tulee pomminvarmasti pelaamaan Veikkausliigaa, kun kausi 2024 alkaa. Sanoin [agentille], että Matias tulisi avaamaan HJK-pelin, Honkavaara viittasi sarja-avaukseen.

– Seuraavalla kaudella kävimme Djurgårdenissa samanlaisen keskustelun. Tiettyjä steppejä pitää ottaa, mutta kyllä hän tulee sen paikan ottamaan, Honkavaara kertoi sanoneensa Siltasen agentille.

– Onneksi siinä kävi niin. On hienoa, että olemme saaneet tämän ikäisiä pelaajia hieman suurempiin ympyröihin – myös maajoukkueen kannalta.

Ruotsalaismediassa on väläytelty jopa 20 miljoonan euron siirtosummaa. 

Se tekisi Siltasesta Allsvenskanin historian suurimman pelaajamyynnin. Honkavaara toppuuttelee puheita 20 miljoonasta eurosta. 

Luotsi kertoi mielipiteensä Siltasen potentiaalisesta siirtosummasta, mutta muistutti samalla, että urheilujohtaja Andersson on oikea henkilö keskustelemaan mahdollisista summista.

– Tiedän, että on paljon kiinnostusta ja ehkä paljon yhteydenottojakin. Mutta sellaista konkretiaa tai konkreettisia tarjouksia, mikä riittäisi seuralle… 

– Se on itseänikin hämmästyttänyt, miten isoksi Matiaksen arvo on noussut. En usko, että mennään sinne 20 miljoonaan euroon. Uskon, että kymmenen miljoonaa on aika realistinen. Tai kahdeksan miljoonaa. Jotain sellaista. 

– Ehkä vielä kannattaisi antaa sen arvon nousta. Ei se Matiakselle ole katastrofi tänne jäädä. Tiedän, että Matias olisi ehkä valmis siirtymään, mutta oikea paikka on se isoin juttu. 

– Mun mielestä 20 miljoonaa euroa voi toteutua vain, jos tulee joku järjetön ostokilpailu jonkun Manchester Cityn ja jonkun toisen välillä. Silloin voidaan ehkä puhua tuollaisista summista. Mielestäni realistinen arvo on jossain 8-10 miljoonan euron välillä. Sellainen voisi tulla.

– Bosse Andersson hoitaa meillä nämä jutut. En Suomessakaan päättänyt niistä, vaan muut tekivät ne päätökset. Toki voin aina antaa mielipiteeni siitä, kannattaako siirtyä. 

Honkavaara kertoi KuPSin saaneen Siltasesta rahakkaita tarjouksia jo kesällä 2024. 

Tuolloin Honkavaara ilmoitti KuPSin seurajohdolle, ettei Siltasesta kannattaisi luopua kesken kauden tai seura ikään kuin myisi mestaruusmahdollisuutensa. 

KuPS päätti kuunnella Honkavaaraa ja muutamaa kuukautta myöhemmin seura juhli mestaruutta.

– Kesällä 2024 Matiaksesta tuli isoja tarjouksia Norjasta. Silloin itse sanoin KuPSin seurajohdolle uskovani, että saisimme enemmän [rahaa] kauden jälkeen. 

– Sanoin, että vähän kuin myisimme mestaruuden, jos luopuisimme hänestä. Pidetään pää kylmänä ja kyllä me hänestä päästään rahalla eroon kauden jälkeenkin. Seuroilla on hyvä olla malttia. 

– Matiaksen arvo kasvoi loppukaudesta. Suomalaiset seurat ehkä ajattelevat, että jos pelaaja loukkaantuu, niin emme saakaan mitään. Mielestäni sen loukkaantumisen jälkeen saisi hyvän pelaajan takaisin Veikkausliigaan. Ei se maailma lopu siihen.

– Itseni on yllättänyt se, miten nopeasti arvo nousee, mutta se ei ehkä nouse ihan yhtä nopeasti kuin mediassa spekuloidaan. Olisi hienoa, jos meillä olisi 20 miljoonan euron arvoinen suomalainen, mutta en ihan täysin usko siihen.

Tuukka Ikkeläjärvi

LISÄÄ HAASTATTELUITA