Haastattelu: Petri Vuorinen kaipaa jatkuvuutta HJK:hon

TÖÖLÖ.

Petri Vuorinen, 53, on työskennellyt reilun vuoden HJK:n urheilujohtajana. 

HJK palkkasi Vuorisen urheilujohtajakseen lokakuussa 2024. Ennen HJK-pestiään Vuorinen oli työskennellyt edelliset vuodet niin VPS:n kuin FC Hongankin urheilujohtajana.

Vuorisen ensimmäinen vuosi HJK:ssa on ollut vähintäänkin vauhdikas. 

HJK on vaihtanut päävalmentajaansa kahdesti, sijoittunut Veikkausliigassa vasta viidenneksi ja on siinä sivussa ajautunut erimielisyyksiin kannattajiensa kanssa.

SuomiFutis-sivusto haastatteli Vuorista Töölössä. 

Vuorinen kertoi laajassa haastattelussa mielipiteensä muun muassa päättyneestä kaudesta, HJK:n pelaajatilanteesta, seuran tulevaisuuden suunnitelmista, Veikkausliigan pelillisestä kehityksestä ja saamastaan kritiikistä.

Päättynyt kausi oli HJK:lle kokonaisuudessaan melkoinen mahalasku, vaikka seura onnistuikin voittamaan syyskuussa Suomen Cupin ja sai sitä kautta europaikan ensi kaudelle. 

HJK lähti kauteen tuttuun tapaan ylivoimaisilla resursseilla ja oli rakentanut varsin laadukkaan joukkueen, mutta jäi siitä huolimatta vasta viidenneksi Veikkausliigassa. 

HJK ei voittanut Veikkausliigan Mestaruussarjassa otteluakaan ja päätyi kauden jälkeen vaihtamaan päävalmentajaansa. Miika Nuutinen ei jatka HJK:n väliaikaisena päävalmentajana, vaan HJK hankki Joonas Rantasen Ilveksestä kolmivuotisella sopimuksella uudeksi päävalmentajakseen.

Vuorisen mukaan HJK:n urheilu- ja valmennusjohto, sekä fysiikkatiimi ovat kaikki tehneet omat analyysinsa päättyneestä kaudesta. Vuorinen muistuttaa, ettei kauden jälkeen tehty analyysi tuo sen suurempia yllätyksiä, sillä joukkueen pelaamista on analysoitu ahkerasti läpi kauden.

– Vähän karsastan kauden jälkeistä analyysia. Se antaa ehkä väärän kuvan. Tänä päivänä tehdään analyysi jokaisen pelin jälkeen. 

– Peli on se, mikä kertoo. Jos teet sen [analyysin] vaikka viiden tai kymmenen pelin sykleissä, niin näet, meneekö [pelaaminen] tähän vai tuohon suuntaan. Sellaista analyysia olemme tehneet koko matkan ajan. 

– Kauden jälkeisessä analyysissa ei pitäisi tulla mitään ylläreitä. Olemme tehneet helvetin huonosti hommamme, jos kauden jälkeen toteamme, että tämä ja tämä asia menikin huonosti. 

– Valmennus, minä ja fysiikkapuoli olemme tehneet kaikki oman analyysinsa. Yksi osa analyysia pitäisi olla peli. Se, mitä kentällä tapahtuu on tärkeintä. Niitä asioita pitäisi funtsia. Se liittyy pelaamiseen ja mun työssä myös pelaajavalintoihin- ja profiileihin. 

– Analyysi liittyy pelaamiseemme, puolustustoimintoihin, molempien päiden erikoistilanteisiin ja asioihin, joita meidän on kehitettävä. 

HJK teki päättyneellä sarjakaudella 32 otteluun jopa 74 maalia. HJK teki kaikista liigajoukkueista eniten maaleja, mutta onnistui silti voittamaan vain 43 prosenttia otteluistaan.

– Hyökkäämisen suhteen olemme onnistuneet luomaan kaikista joukkueista eniten toimintoja vastustajan boksissa. Kun miettii koko kuvaa, niin olemme tehneet riittävästi maaleja kauden aikana. 

– Emme ole voittaneet edelliseen kymmeneen peliin, emmekä voittaneet Top 3 -joukkueita. Olemme katsoneet sitä [mistä se johtuu], ja katsoimme asiaa jo kauden aikana. 

– Seuran strategia ei ole mikään himmeli ja nätti juttu, vaan sieltä johdetaan, miten pelaamme ja valmennamme ja millaisia pelaajaprofiileja meillä on, Vuorinen muistutti.

Vuorisen mukaan HJK päätyi vaihtamaan päävalmentajaansa, koska seura haluaa tehdä konkreettisen ja pitkäjänteisen muutoksen toimintaansa. 

Vuorinen samalla nosti esiin sen, ettei yksittäinen valmentajanvaihdos ole suinkaan ainoa asia, joka johtaa suurempaan muutokseen.

– Haluamme muutosta määrättyihin asioihin. Saimme pitkän sopimuksen [Rantaselle]. Haluamme pitkäjänteistä muutosta ja samalla tehdä hyvät päätökset pidemmälle eteenpäin. 

– On sanottava myös se, että muutos on myös jotain muutakin kuin pelkkä päävalmentajan vaihtaminen. Kaikki asiat eivät välttämättä aina ratkea niin, että vaihdamme yhden palikan toiseen – ja sitten teemme sen taas uudestaan. Nyt on tehtävä muutamia muutoksia, jos mietitään valmennustamme. 

Vuorinen kokee arvioidessaan HJK:n tilannetta, että nyt oli oikea ajankohta vaihtaa edustusjoukkueen päävalmentajaa.

– Meidän on kehitettävä tätä ja nyt on paikka tehdä se. Jos emme nyt tee muutosta muutaman asian suhteen, niin milloin teemme sen? Nyt on ehdottomasti se paikka. Jos yrität tehdä asioita samalla tavalla, niin silloin ei välttämättä tule isoa muutostakaan. 

– On ihan selkeitä asioita, joita meidän on pystyttävä tekemään. Ymmärrän taloudelliset realiteetit, mutta määrättyjen asioiden suhteen on tehtävä muutoksia voidaksemme kilpailla.

Vuorinen avasi tarkemmin Rantasen palkkaukseen johtanutta prosessia. 

Vuorisen mukaan HJK:n yhteistyökumppani Analytics FC:n kanssa tehty valmentajakartoitus käynnistyi keväällä ja lopulta Rantanen nousi useiden ehdokkaiden joukosta parhaaksi vaihtoehdoksi.

– Teimme ensimmäisen analyysin keväällä. Silloin käytin yhteistyökumppaniamme, ja siihen on määritelty myös datan puolesta, miten listallamme olevat valmentajat pelaa. Pelaaminen tulee jo sieltä esiin. 

– Meille valikoituu tietty määrä valmentajia pelin suhteen, ja kävin sitä läpi yhteistyökumppanimme kanssa. Kerroin, mihin suuntaan peliä pitää viedä ja he tuottavat analyysia ja raportteja erilaisista ehdokkaista, Vuorinen avasi.

Vuorinen ja Rantanen ovat keskustelleet viime viikkoina siitä, millaista jalkapalloa joukkueen on määrä pelata ensi kaudella. Vuorinen on samalla kertonut Rantaselle päättyneen kauden tapahtumista.

– Neuvottelut sujuivat nopeasti. Olemme sen jälkeen keskustelleet [pelaamisesta], ja olen tuonut esiin mun asiat ja sen, mitä täällä pitää kehittää. 

– Kun tulee uusi valmentaja, on hyvä, että hänellä on omia ajatuksia, mutta mun pitää myös kertoa tarinaa siitä, mitä täällä on ollut, jotta hän pystyy valmistautumaan paremmin ja saada oman kuvan siitä, millaista se pelaaminen on. 

– Seuraava päävalmentajamme [Rantanen] tulee Veikkausliigasta ja hän tuntee tämän sarjan. Olen nähnyt hänen pelejään, joten ei tässä kovin paljon yllätyksiä tule, Vuorinen muistutti.

HJK:n loppukausi meni pahemman kerran penkin alle. 

HJK oli noussut Nuutisen alaisuudessa kärjen tuntumaan Veikkausliigassa ennen Mestaruussarjan alkua. Kun runkosarja päättyi, oli HJK sarjataulukossa kolmantena vain kaksi pistettä sarjaa johtanutta FC Interiä perässä. 

Kun Mestaruussarja päättyi, oli HJK jäänyt peräti 18 pisteen päähän mestaruuden voittaneesta KuPSista. Kymmenestä ottelusta tuloksena oli viisi tasapeliä, viisi tappiota ja pitkään kestänyt voitoton putki.

Vuorinen muistuttaa HJK:n antaneen itselleen loppukesästä aidon mahdollisuuden taistella mestaruudesta.

– Pääsimme takaisin siihen kilpailuun [mestaruudesta]. Kun mestaruussarja alkoi, olimme kaksi pistettä kärkeä perässä. Annoimme itsellemme täyden mahdollisuuden päästä siihen [mestaruustaisteluun]. Olimme yhden voiton päässä kärjestä, ja meillä oli kaikki mahdollisuudet taistella siitä. Ja vielä sen jälkeenkin. 

– Kypsyys pelata johtoasemassa ja erikoistilanteet [olivat ongelmia]. Olimme vielä joten kuten mukana mestaruustaistossa. 

– Mestaruussarjan alussa johdimme pelejä lisäajallakin, mutta päästimme maaleja erikoistilanteista. Ne korostuivat lopussa. Olimme pohtineet sitä [erikoistilannepelaamista] jo alkukaudesta.

Vuorinen nosti esiin HJK:n loppukauden loukkaantumisongelmat.

– Giórgos Antzoulas ja Geórgios Kanellopoulos loukkaantuivat. Sekin näkyi pelaamisessamme, kun kaksi isoa tukipilaria tippui pois. Se oli yksi tekijä, vaikkei tuollainen saisikaan kaataa HJK:ta. Loukkaantumisia tulee, mutta säästyimme niiltä aika hyvin kauden aikana. 

HJK:n voitoton putki Veikkausliigan Mestaruussarjassa on kestänyt yli kaksi vuotta. HJK on pelannut peräti 17 peräkkäistä voitotonta Mestaruussarjan ottelua. Edellinen voitto näki päivänvalonsa syyskuussa 2023. 

Vuorinen kokee pitkän voitottoman putken vaikuttavan henkisesti HJK:n pelaajiin.

– Kyllä se varmasti vaikuttaa. Vuosien ei pitäisi olla veljiä niin kuin tässä on vähän ollut. Jokainen vuosi on aina jotenkin oma tarinansa, mutta kyllä se vaikuttaa ihan varmasti henkisesti. Se vaikuttaa myös toisinpäin, kun klaaraamme pelejä. Se tuo taas erilaista itseluottamusta. 

– Kyllä se on vaikuttanut ja olen puhunutkin siitä muutaman pelaajan kanssa. Se liittyy mun työhön, kun puhutaan pelaajahankinnoista ja siitä, millaisia pelaajia tarvitsemme jatkossa.

HJK pyrkii pysäyttämään viime vuosien turbulenssin

HJK:n viime vuosien jatkuva turbulenssi on näkynyt varsinkin seuran valmentajarintamalla.     

HJK:ssa loistavaa työtä tehnyt Toni Koskela sai potkut päävalmentajan paikalta kesällä 2023. 

Koskelan potkujen jälkeen jatkuvuus on loistanut poissaolollaan, sillä HJK:ssa edelliset päävalmentajapestit ovat kestäneet vain joitain kuukausia. Vaihtuvuus on ollut suorastaan valtavaa – ja näkynyt myös tuloksissa.

Vuorisen mukaan jatkuvuus itsessään on avainasemassa, kun puhutaan pitkäjänteisestä menestyksestä. Valmentajat eivät jatkossakaan valmenna vuosikausia HJK:ssa, mutta viime vuosien kaltainen vaihtuvuus on saatava loppumaan.

– En usko, että meillä tulee olemaan tulevaisuudessa joku valmentaja kymmenen vuoden ajan. Maailma on muuttunut. Jos joku menestyy HJK:ssa, niin hän lähtee ja pitääkin lähteä. 

– Meidän tehtävä on valita valmentaja, joka on riittävän lähellä sitä [ulkomaille lähtemistä]. Vaihtuvuutta tulee olemaan, muttei todellakaan tällä syklillä, mitä nyt on ollut. Siinä on isommat riskit. 

– Olen puhunut alusta saakka, että jatkuvuus on yksi menestystekijä, ja se ei ole kuitenkaan toteutunut täällä. 

Vuorinen uskoo jatkuvuuden näkyvän lopulta myös tuloksissa. Jatkuvuutta on syytä löytyä niin joukkueesta kuin toimistoltakin.

– Meidän on saatava tehdä yhdessä riittävän pitkään töitä. Sama liittyy loppukädessä pelaajiinkin. Meidän on löydettävä ne avainpelaajat, joilla on riittävän pitkät sopimukset. Se antaa meille työrauhaa. Opimme yhdessä matkan varrella. Kyllä se näkyy [tuloksessa]. 

– Kun mietin sitä, mitä haluamme olla, niin katson esimerkiksi maailmalle ja monessa paikassa yksi menestystekijä on jatkuvuus. On se sitten pelitapa- tai identiteetti tai määrättyjen ihmisten oleminen tietyillä positioilla. 

– Jatkuvuus syntyy sitä kautta. Silloin samat ihmiset vievät asioita eteenpäin ja tiedämme tasan tarkkaan, mitä meidän on tehtävä. 

– Katsojilla ja faneilla on varmasti omat näkemyksensä, mutta en usko, että olemme kovin kaukana [tuollaisesta tilanteesta]. Meidän on pidettävä pää kylmänä ja johdettava tätä. Jos meillä on samat ihmiset, niin keskustelemme tietenkin samaa kieltä. 

Vuorisen mukaan hänelle on selvää, mitkä joukkueen pelilliset kehityskohteet ovat. Seura- ja valmennusjohdon ei tarvitse erikseen etsiä sellaisia, sillä ne ovat jo tiedossa.

– Tällä hetkellä meillä on aika selkeät kehityskohteet. On selkeää, mitä on uusittava ja muutettava. Olisin huolestuneempi, jos en tietäisi, mitä pitäisi tehdä. 

– HJK:ssa on noussut mielestäni pelaamiseen liittyen todella selkeitä asioita [joita pitäisi kehittää]. Mielestäni se on hyvä asia. Silloin meidän ei tarvitse pohtia sitä hirveän paljon. Meidän on vain tehtävä tällä tiedolla mahdollisimman hyviä päätöksiä – ei liian kiireellä. 

Ensi kauden joukkue rakentumassa

HJK:n kesän siirtoikkuna meni penkin alle. 

Kesähankinnat jäivät pienelle vastuulle, ja vain maalivahti Ricardo Friedrich oli kunnossa ollessaan viikosta toiseen avauskokoonpanossa. Ardit Tahiri ja Yukiyoshi Karashima pelasivat yhteensä vain 150 minuuttia HJK:ssa. 

Vicente Besuijen jäi olemattomalle peliajalle loppukaudesta ja Mihailo Bogićević nousi avaukseen vasta siinä vaiheessa, kun Antzoulas loukkaantui.

Vuorinen kantaa vastuun epäonnistuneesta ikkunasta, mutta muistuttaa, että kesähankintoja oli vaikea arvioida, sillä he eivät päässeet pelaamaan.

– Pelaajat tulivat liian myöhään ja se on mun vastuulla. Aina sitä miettii, olivatko he riittävän hyviä? He olisivat varmasti voineet saada lisää peliaikaa. Emme päässeet ikinä arvioimaan heitä, koska he eivät pelanneet. Silloin hankinnat jäävät torsoksi, kun heitä ei edes nähty kentällä. 

– En sano, että koin kiirettä, mutta omasta puolesta nämä asiat pitää valmistella paremmin ja aiemmin – siinä vaiheessa, kun huomataan, että tehdäänkin hankintoja, Vuorinen summasi.

Vuorinen rakentaa parhaillaan HJK:n ensi kauden joukkuetta. 

HJK:lla on jo yli 20 pelaajasopimusta ensi kaudeksi, mutta joukkue ei ole suinkaan valmis. Vuorisen mukaan suurin fokus on puolustuspään vahvistamisessa.

– Tällä hetkellä avainpaikat ovat maalivahti, yksi toppari ja laitapakki. Puolustuksen osalta ne on varmasti avainpelipaikat [hankintojen suhteen]. 

– Siinä on pidettävä kiinni pelaajaprofiileistamme ja siitä, mitä haluamme. Se liittyy näiden osalta vahvasti puolustuspelaamiseen. Siellä on oltava osaamista. Osaaminen voi tarkoittaa myös asennetta ja sitä, että pystyt kamppailemaan ja johtamaan.

– Hyökkäyksen osalta riippuu vähän siitä, ketkä siirtyvät muualle. On pelaajia, jotka eivät ole saaneet peliaikaa. 

– Mun tehtävä on tukea sitä, että jokainen pääsee tekemään hyvän peliuran. [Mietimme] yhdessä pelaajien kanssa, jos löytyisi joku pelipaikka. Viime vuonnakin pyrimme lainaamaan pelaajia, jotta pelaajille löytyisi se reitti. 

Vuorisen mukaan joukkueessa on pelaajia, jotka tulevat poistumaan talven aikana HJK:sta.

– Pelaajia tulee varmasti siirtymään meiltä ulospäin. Joillain pelipaikoilla on paljon pelaajia. On kova kamppailu [pelipaikoista]. Siksi tulee varmasti liikehdintää ulos. 

– Se ei mene niin, että vain tuomme tänne uusia pelaajia. Tämä on myös taloudellinen kysymys. Jos tästä siirtyy pelaajia eteenpäin, niin saamme [uusia pelaajia]. 

Pelaajamyynnit liittyvät vahvasti joukkueen rakentamiseen. Vuorisen mukaan HJK:n pelaajat herättävät huomattavaa kiinnostusta muualla.

– Meillä on erilaisia alustoja käytössä. Me, kuten kaikki muutkin liigajengit tarjoamme pelaajiamme. Sieltä tulee vieläkin kyselyitä monesta pelaajasta. HJK on sillä tavalla kiinnostava seura, Vuorinen muistuttaa.

Vuorinen paljasti HJK:n pelaajien herättäneen kiinnostusta siirtomarkkinoilla kesken viime kauden. HJK päätti tuolloin hylätä valtaosan tarjouksista pitääkseen joukkueen kilpailukykyisenä mestaruustaistossa. 

– Silloin emme tehneet pelaajakauppoja. Koin sen silloin hyvänä asiana. Emme tehneet myyntejä ja pääsimme kahden pisteen päähän sarjakärjestä. Meillä oli heinä-elokuussa hyvä draivi, niin olisimme ikään kuin katkaisseet sen [pelaajamyynneillä]. 

– Olisi ollut mahdollisuus [myydä pelaajia], mutta emme tehneet sitä. Onneksi kaudesta tuli jotain plussaa, kun voitimme cupin ja saimme sitä kautta europaikan – ja pidimme ryhmästämme kiinni loppuun saakka. 

Vuorinen muistuttaa, että HJK:ssa ja Veikkausliigassa ylipäätään talven siirtoikkuna on tärkeämpi kuin kesän ikkuna. Joukkueen runko kootaan talvella niin hyväksi, että se tarvitsisi kesällä vain muutaman täsmähankinnan.

– Kun puhutaan siirtoikkunoista, niin yleensä talven ikkuna on meille jollain tavalla helpompi, mutta samalla myös tärkein. Siinä pitää onnistua, koska silloinhan se runko rakentuu. Talven ikkuna on ihan äärimmäisen tärkeä ja siinä onnistuimme viimeksi ihan ok. 

– Oli tietysti helppoa, kun tuli kaksi paluumuuttajaa [Teemu Pukki, Alex Ring], mutta samalla Ville Tikkanen ja Jere Kallinen tulivat aikaisessa vaiheessa. Benji Michel ja Cheikh Sidibé tulivat myöhemmin. Kauttaaltaan se ikkuna meni ihan hyvin. Sidibéä lukuun ottamatta kaikki nämä pelaajat pelasivat isoja minuutteja. 

– Mielestäni kesän ikkunassa meidän pitäisi tehdä vain muutama täsmähankinta loppukautta ajatellen. Niin sen pitäisi mennä. Totta kai jos pitää korjata ja fiksata paljon asioita, niin ok, tehdään se, mutta silloin ikkuna ei ole niin helppo. 

Vuorinen kokee, ettei joukkueen vahvistaminen kesken kauden ole suinkaan helppoa, sillä valmentaja on saattanut jo löytää itselleen useita luottopelaajia joukkueesta.

– Joukkueen rungon pitäisi olla kauteen lähdettäessä niin hyvä, ettei kesällä pitäisi tehdä mitään isompaa. Nyt toimme [kesän siirtoikkunassa] monta pelaajaa joukkueeseen. Siinä on riskejä dynamiikan suhteen. Kuitenkin vain 11 pääsee pelaamaan. 

– Kun miettii, että jos tuot joukkueeseen monta pelaajaa kesän ikkunassa ja sama koutsi on peluuttanut samoja kavereita koko ajan.

– Jos katsoo vaikka Antzoulasia ja Tikkasta. He saivat pelata yhdessä pitkään ja he rupesivat kehittymään. Loppukaudella puolustaminen näyttikin vähän paremmalta ja yhteys syntyi. Toki hyvä pelaaja menee aina avaukseen.

Vuorinen etsii HJK:lle uusia vahvistuksia, mutta keskusteluja on käyty myös muutaman päättyneellä kaudella joukkueessa pelanneen pelaajan kanssa, joiden sopimukset päättyvät vuodenvaihteessa. 

HJK tiedotti perjantaina, ettei Antzoulas jatka seurassa. Vuorisen mukaan HJK oli sopinut Antzoulasin kanssa pitävänsä keskusteluyhteyden talven siirtoikkunaan saakka, mutta MTV uutisoi Antzoulasin siirtyvän saksalaiseen FC Ingolstadtiin.

Vuorinen kertoi HJK:n valmistautuneen siihen, ettei Santeri Hostikka enää pelaa seurassa. Hostikan sopimus päättyy joulu-tammikuun vaihteessa.

– Olemme jo vähän valmistautuneet siihen, jos Hostikka ei jatka. Pidämme keskustelut auki hänen kanssaan, ja sovittiin se jo viime talvena. Mielestäni onnistuttiin hänen kanssaan hyvin. Hostikka pelasi varmaan parhaan kautensa pitkään aikaan. Ymmärrän sen täysin, jos hän haluaa tavoitella ulkomaita.

Myös Daniel O’Shaughnessyn tilanne puhuttaa. HJK:n kapteenin kausi meni täysin penkin alle sitkeän loukkaantumisen vuoksi. O’Shaughnessy pelasi toukokuun alun jälkeen vain 12 minuuttia Veikkausliigassa. 

Vuorinen on huolissaan O’Shaughnessyn tilanteesta.

– Oikeastaan hänen koko kausi oli tosi rikkonainen. On ollut haasteita. Ne näkyivät koko kauden ja näkyvät vieläkin. Sillä tavalla huolestuttava tilanne, kun hän ei ole pystynyt sen pahemmin harjoittelemaan tai pelaamaan. 

– Se on siinä mielessä huolestuttavaa. Hän on meidän ainoa vasenjalkainen toppari, niin totta kai se huolestuttaa, kun hän ei ole kunnossa. Ei siitä sen enempää, mutta ehkä tämä kertoo jotain, Vuorinen sanoi.

HJK panostaa jatkossakin nuoriin pelaajiin – huippulupaukset saatava aiemmin edustusjoukkueeseen

HJK lähtee pitkälti jokaiseen kauteen Veikkausliigan suurimpana mestarisuosikkina ja lisäksi joukkueelta odotetaan venymistä myös europeleissä. HJK on ollut viime vuosien vaikeuksistaan huolimatta selvä kestomenestyjä kotimaan kentillä. 

Viime vuosina HJK on pyrkinyt muuttamaan strategiaansa ja antamaan nuorille omille kasvateilleen aidon ja realistisen mahdollisuuden edustusjoukkueessa. 

Vuorinen muistuttaa, ettei HJK:sta tule tanskalaisen Nordsjællandin kaltaista seuraa, joka panostaa pitkälti vain nuoriin pelaajiin ja pelaajamyynteihin – osittain menestymisen kustannuksella – mutta HJK ei myöskään aio joustaa omien kasvattien peluuttamiseen perustuvasta strategiastaan.

– En näe, että meidän pitäisi joustaa siinä. Pelataan Suomessa Veikkausliigaa, ja jos onnistumme pelaajahankinnoissamme ja meillä on hyvä runko, niin mielestäni meidän pitää pystyä tuomaan joukkueeseen nuoria pelaajia. 

– Emme tule olemaan Nordsjællandin kaltainen seura. Nordsjællandin joukkueen keski-ikä oli aikoinaan ennätyksellisesti 19,7 vuotta, ja nyt hekin ovat muuttaneet sitä. 

– Mestaruudesta pelaaminen on todella tärkeä asia. Se on uskottavuuden ja talouden kannalta todella iso upside. Siksi mielestäni siitä ei pidä joustaa, mutta se ei ollenkaan tarkoita sitä, etteikö meillä olisi omia nuoria joukkueessamme.

– Ensiksi pitäisi määritellä, mikä on nuori pelaaja, koska olemme nähneet erilaisia määritelmiä siitä, kuka peluuttaa eniten suomalaisia nuoria pelaajia. Tässähän me oltiin kesällä kärjessä. Kyllä mielestäni voisi olla enemmänkin [nuoria pelaajia], kun ne ovat sellaisia, jotka pärjäävät.

Vuorinen nostaa esiin sen, että HJK:ssa pohditaan parhaillaan sitä, miten kaikista lupaavimpia nuoria pelaajia saataisiin nykyistä nopeammin edustusjoukkueen riveihin. Huippulupauksia on uskallettava nostaa nopeammin ylempien ikäluokkien joukkueisiin ja lopulta edustuksen mukaan.

– Jos puhutaan eniten kehittyneistä ja omaan ikäänsä nähden nopeasti kehittyvistä pelaajista, niin meidän pitäisi kasvattaa sellaista kulttuuria, että jos pelaat U14-joukkueessa, mutta pärjäisit U16-joukkueessa, niin menet sinne. Sama juttu, jos pelaat U16-joukkueessa, mutta pärjäisit U18-joukkueessa, niin nouset sinne. 

– Jos tämä 16-vuotias on U18-joukkueessa, niin silloin voisimme saada hänet ehkä 17-vuotiaana edustukseen. Nyt tilanne menee niin, että olet U16-joukkueessa, B-junioreissa, nollanelosessa ja tulet [edustusjoukkueeseen] 19-20-vuotiaana. 

– Mielestäni tätä olisi nopeutettava jo meidän junioriputkessa. Sen takia maailmalla näkyy nuorempia pelaajia, koska heitä pusketaan eteenpäin. Eihän me saada oikeasti nuoria pelaajia ikinä, koska he tulevat 18-vuotiaina lähelle edustusta. 

– Jos mietitään pelaajamyyntejä, niin maailmalla halutaan vielä nuorempia pelaajia. Ne varmaan haluaisivat nähdä nollaysejä Veikkausliigassa.

Veikkausliigan pitäisi olla statukseltaan kasvattajasarja, mutta todellisuudessa nuoret pelaajat (19-vuotiaat ja sitä nuoremmat) saavat vain vähän peliaikaa liigakentillä.

Kun Vuoriselta kysyy, saavatko nuoret pelaajat tarpeeksi peliaikaa Veikkausliigassa, kokee Vuorinen sarjan tarvitsevan erilaisia seuroja, jotka panostavat eri asioihin. 

Vuorinen nosti esimerkiksi SJK:n, joka on valinnut muihin seuroihin verrattaessa poikkeuksellisen reitin ja panostaa selvästi nuoriin pelaajiin.

– Mielestäni Veikkausliigassa voisi yleisesti olla erilaisia seuroja. HJK on jonkinlainen seura, mutta samalla joissain muissa seuroissa voi olla helpompaa peluuttaa nuoria pelaajia. Panostat pelaajamyyntiin ja suomalaisiin pelaajiin. 

– Yhdellä suomalaisella seuralla on pelkästään alle 25-vuotiaita pelaajia edustusjoukkueessaan. Se on ihan poikkeuksellista. He ovat valinneet oman linjansa, ja se on loistavaa. Siitä mä tykkään. Tykkään siitä, kun meillä on erilaisia ja eri profiilin seuroja. SJK on oikeastaan ainoa seura Suomessa [joka tekee niin].

– Kysymys on se, haluatko paljon nuoria pelaajia vai haluatko mieluummin löytää [Matias] Siltasen kaltaisia pelaajia. Voit tehdä sekä että. Myyt useampia pelaajia vähän halvemmalla. Sama raha siitä tulee sisälle. Se on seurakysymys. 

Vuorinen haluaisi löytää Suomen lupaavimmat pelaajat HJK:hon, joista jalostetaan suuria myyntiartikkeleita.

– Mä haluaisin, että löytäisimme tänne niitä helmiä, jotka lähtevät vähän isommalla rahalla. HJK:ssa olet jo tottunut jonkunlaiseen kulttuuriin ja paineen alla pelaamiseen. Mielestäni tämä on hyvä paikka, mistä lähteä eteenpäin.

Vuorisen mukaan HJK on kiinnostunut hankkimaan nuoria pelaajia muista liigaseuroista. Vuorinen kertoo HJK:n panostavan tulevaisuudessa enemmän siihen, että nuoria pelaajia hankintaan muualta HJK:hon.

– Siitä [muiden seurojen kiinnostavista nuorista pelaajista] on jo lista. Katsotaan, mitä tapahtuu. Tämä tulee meillä muuttumaan parempaan suuntaan. 

– Ykkösasia on kuitenkin meidän omat akatemiapelaajat. Pusketaan niitä niin paljon eteenpäin kuin mahdollista. Niillähän pitäisi olla täällä breikkaamista varten etu ulkopuolisiin pelaajiin nähden. Meidän työ ja vastuu on tarjota paikkaa Suomen parhaille nuorille pelaajille – mutta ei kaikille, Vuorinen summasi.

Vuorinen kokee puolustuspelaamisen heikentyneen Veikkausliigassa

Veikkausliigan pelillinen tila ja taso on herättänyt puhetta jo pitkään. 

Vuorinen kokee, että Veikkausliigan sisäiset tasoerot ovat alkaneet kasvaa entistä suuremmiksi. 

Väitettä tukee päättyneen kauden sarjataulukko, sillä runkosarjassa viiden kärki karkasi muiden ulottumattomiin. Mestaruuden voittanut KuPS keräsi yksinään enemmän pisteitä kuin sarjataulukon häntäpäähän sijoittuneet AC Oulu, KTP ja FC Haka yhteensä.

– Katsotaan, mihin suuntaan tämä menee, mutta jo jonkun aikaa [Veikkausliigassa] on ollut kaksi eri ryhmää joukkueita. Välillä on vähän näkyvissä, että erot kasvavat liikaa. Niin se on varmasti monessa muussakin maassa. Kilpailun kehittymisen vuoksi voisi olla hyvästä, jos meillä olisi vähän tasaisempaa. 

– Pelaamisen suhteen Veikkausliigassa ollaan menty enemmän miesvartiointiin ja prässäämiseen. Siihen suuntaan se on mennyt maailmalla ja menee meilläkin. Myös fyysinen puoli tulee enemmän ja enemmän esille. Ne [fyysiset pelaajat] kiinnostavat myös enemmän ulkomailla. 

Vuorisen mielestä Veikkausliigan puolustuspelaaminen on heikentynyt viime vuosina. Vuorinen kokee Suomen tuottavan sinällään laadukkaita keskikenttäpelaajia, mutta puolustajien taso on tipahtanut.

– Hyökkääminen on todennäköisesti kehittynyt. Se näkyy maalimäärissä. Mielestäni samaan aikaan Veikkausliigassa joukkueiden puolustuspelaaminen on heikentynyt. Osaaminen niin kollektiivisesti kuin yksilötasollakin. Se on heikentynyt. Nyt puolustamisessa näkyy sellaisia asioita, joita ei mielestäni aiemmin näkynyt niinkään paljon. 

– Se näkyy suomalaisissa pelaajaprofiileissa. Meillä on todella paljon hyvällä logiikalla toimivia keskikenttäpelaajia, jotka pystyvät pyörittämään peliä. 

– Mielestäni meillä ei ole Suomessa riittävästi pelaajia, joilta tulee selkärangasta puolustaminen, puolustustoiminnot ja uhan tunnistaminen. Nämä meiltä puuttuvat. Mielestäni tässä meidän on kehityttävä, ja se liittyy molempiin bokseihin, Vuorinen tarkensi.

Jos tasoerot ovat kasvaneet Veikkausliigan sisällä, voinee samaa sanoa myös Pohjoismaista. 

Veikkausliiga on jäänyt pahasti muiden pohjoismaisten pääsarjojen jalkoihin pelaajamyyntien osalta. 

Transfermarkt-sivuston mukaan Ruotsin Allsvenskan-seurat ovat myyneet kuluvan kalenterivuoden aikana pelaajia yhteensä noin 73 miljoonalla eurolla. Norjan pääsarjassa pelaajia on myyty noin 59 miljoonalla eurolla, ja Tanskan pääsarjassa peräti 151 miljoonalla eurolla.

Sivuston mukaan Veikkausliiga-seurat ovat myyneet pelaajiaan tämän vuoden aikana yhteensä miljoonalla eurolla. Sivuston tilastot eivät ole täysin tarkkoja (todellinen lukema lienee 2,5-4 miljoonan euron välissä), mutta antavat selvää osviittaa siitä, miten kauas Veikkausliiga on jäänyt muista pohjoismaista pelaajamyynneissä.

Vuorisen mukaan ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset seurat ovat ottaneet isoja askeleita eteenpäin pelaajamyynnin suhteen.

Vuorisen mielestä samalla suomalaiset pelaajat herättävät aiempaa suurempaa kiinnostusta maan rajojen ulkopuolella, sillä Veikkausliigasta voi saada halvemmalla hyviä pelaajia.

– Muut pohjoismaat ovat ottaneet tässä eroa [meihin]. Se raha tekee jatkossa jotain. Ero kasvaa siinä, jos emme pysy vauhdissa mukana. 

– Se, miksi Suomi on kiinnostava, niin talouden kasvu muissa maissa on tehnyt sen, että heidän [muiden pohjoismaiden] pelaajat ovat ylihinnoiteltuja ihan nuorista lähtien. 

– Siksi yhtäkkiä Suomi on kiinnostava maa ja tänne tullaan katsomaan pelaajia. Tämä on lisääntynyt ja tulee lisääntymäänkin. 

– Aiemmin näissä maissa oli vähän halvempia pelaajia, mutta enää ei ole, ja se saattaisi sataa meidän laariin. Siksi Suomi on kiinnostava ja tämän suhteen meidän on tehtävä töitä, Vuorinen muistuttaa.

Veikkausliigaseurat myyvät yleensä pelaajiaan varsin maltillisilla siirtokorvauksilla muihin maisemiin. Ulkomaille siirtyvän pelaajan markkina-arvo nousee nopeasti uudessa ympäristössä moninkertaiseksi – kuten Djurgården-tähti Siltasen kohdalla on käynyt.

Kun Vuoriselta kysyy, kehittyvätkö ulkomaille siirtyvät pelaajat oikeasti kuukausissa tai muutamassa vuodessa moninkertaisesti paremmiksi pelaajiksi, on vastaus suora.

– Ei. Mutta Allsvenskan on meidän pelaajille hyvä steppi. Jos myymme pelaajamme sinne vaikka miljoonalla eurolla. Meidän on rakennettava sopimus sellaiseksi, että meillä on esimerkiksi jatkosiirtoprosentit ja menestysbonukset, joihin pääsemme kiinni. Sekin tuottaa meille, mutta meidän on saatava [siirtosummia] ylemmäs.

– Toki tiedämme, että hyökkääjistä ja yläoksan pelaajista maksetaan yleensä enemmän. Jos on hyvät jatkosiirtoprosentit, niin voimme saada niistä saman kuin millä myimme [pelaajan]. 

Vuorinen muistuttaa, että pelaajamyyntejä varten tarvitaan loogisesti tarpeeksi hyviä pelaajia.

– Se vaatii sitä, että meillä on myös oltava hyviä pelaajia. Sekin on syytä muistaa. Emme voi vain toivoa, että vitsi, kun saisimme pelaajia myydyksi, koska pelaajienkin on oltava riittävän hyviä ja kiinnostavia. 

HJK:n päättynyt kausi oli monella tapaa epäonnistunut ja lisäksi kesän siirtoikkuna meni penkin alle, joten Vuorinen on saanut viime aikoina kritiikkiä seuran kannattajilta. Miltä kritiikki tuntuu ja miten Vuorinen reagoi siihen?

– Niin kauan kuin kritiikki on asiaa, niin antaa tulla. Meillä on tässä yhteinen juttu. Se on peli kentällä ja HJK. Kritiikkiä pitääkin tulla. Toki sitten pitäisi tulla hyvääkin palautetta. Sitä tulee eri kautta. [Kritiikki] on ihan suotavaa, eikä mulla ole mitään sitä vastaan – niin kauan kuin se tehdään hyvin.

– Olen tullut tänne sillä ajatuksella, että täällä on mahdollisuuksia tehdä asioita. Haluan onnistua työssäni, ja pohdin aina, mitä ne asiat on [joita pitää kehittää]. Puhuttiin pelistä ja konkreettisista asioista, jotka on laitettava kuntoon. As simple as that. 

– Silloin tulemme todennäköisemmin onnistumaan. Mulle se juttu on keskittyä näihin asioihin. Jos en pysty tekemään niitä muutoksia, niin miksi mä olen täällä, Vuorinen mietti.

HJK:n urheilujohtajana paineet ovat kovat, sillä Vuorinen on pitkälti vastuussa joukkueen rakentamisesta ja sitä kautta seuran menestymisestä.

Vuorinen kuitenkin muistuttaa, että myös kotikaupungissaan Vaasassa paineet ovat olleet suuria – ja erilaisia.

– Kun olet ollut pienessä kaupungissa, missä kaikki tuntevat toisensa ja se on tosi henkilökohtaista, kun asut siellä ja sillä on jollain tasolla sulle erilainen merkitys… 

– En sano, että siellä tuntisi enemmän painetta, mutta tämä [Helsinki] on isompi kaupunki, enkä ole täältä kotoisin, niin mielestäni osaan suhteuttaa ne [paineet] yllättävän hyvin. 

– Kun tulin tänne, niin kyllä multa kysyttiin, kestänkö paineita, koska tämä on täällä niin iso juttu ja palautetta tulee eri kanavissa. Ymmärrän täysin, jos joku kokee sen tosi ahdistavaksi. Mielestäni olen kestänyt paineet hyvin, Vuorinen päätti.

Tuukka Ikkeläjärvi

LISÄÄ HAASTATTELUITA