Veikkausliigan linjaus sopimusehdoista ongelmallinen – toteutuuko katsojan oikeusturva?

Veikkausliigan hallitus päätti, että kaudesta 2018 eteenpäin yksittäinen katsoja joutuu korvausvastuuseen aiheuttamastaan häiriöstä Veikkausliigan ottelussa. Jokainen otteluun tullut katsoja hyväksyy Veikkausliigan sopimusehdot hankkiessaan lipun otteluun, lue lisää uudesta linjauksesta tästä linkistä.

Sopimusehtojen rikkominen ja niistä aiheutuneiden korvauksien maksajaksi joutuu ensi kaudesta lähtien katsoja, joka ehtoja on rikkonut, eikä seura tai tapahtuman järjestäjä, kuten aiemmin.

Urheilun oikeuskysymyksiin perehtynyt oikeustieteen opiskelija Erkko Meri pitää Veikkausliigan tavoitetta parantaa ottelutapahtuman turvallisuutta hyvänä, mutta sopimusehtojen tiedottamiseen ja katsojan oikeusturvaan liittyvissä asioissa herää kysymyksiä.

– Ongelmana on se, että sopimusehdoissa ei mainita oikeastaan mitään katsojan oikeuksista. Esimerkiksi mihin on mahdollista valittaa, jos katsoja kokee, että hänet on poistettu tapahtumasta perusteettomasti? Palloliiton kurinpitovaliokunnan rooli jää epäselväksi, Meri kertoo SuomiFutis-sivustolle.

Yksi ongelma on se, miten sopimusehdoista tullaan tiedottamaan. Jokaisen ottelulipun ostajan pitäisi saada nähdä sopimusehdot ennen lipun hankkimista. Se, että sopimusehdot ovat näkyvillä Veikkausliigan nettisivuilla ei juridisesti päde.

– Koska tapahtumanjärjestäjä on elinkeinonharjoittaja ja katsoja kuluttaja, kuluttajan informointi sopimusta tehtäessä on ensiarvoisen tärkeää. Katsojan epäasiallinen käyttäytyminen voitaisiin nähdä sopimusrikkomukseksi, joka oikeuttaisi elinkeinonharjoittajan purkamaan sopimuksen, esimerkiksi kausikorttia koskien.

– Pelkästään informointi tapahtuman säännöistä tapahtumanjärjestäjän nettisivuilla ei riitä, vaan säännöt on tuotava selvästi esiin myös tapahtumapaikalla. Säännöistä on nähdäkseni tiedotettava kaikkia lipunmyyntikanavia pitkin, Meri muistuttaa.

Palloliitto määrää katsojan häiriökäyttäytymisestä tulevat sakot seuralle, joka voi anoa sakot vahingonkorvauksina sopimusehtojen rikkojalta, eli yksittäiseltä katsojalta. Ehtoja rikkonut katsoja voi joutua maksamaan vahingonkorvauksia 5000 euroon saakka.

– Katsojien sitouttaminen sääntöihin ja mahdolliset vahingonkorvauskysymykset ovat yksityisoikeudellisessa mallissa juridisesti herkkiä alueita. Sitouttaminen on silti toteuttavissa juridisesti oikein.

– Korvausten kohtuuttomuus voi nousta arvioitavaksi. Vahingonkorvauskysymykset ovat muutenkin herkkiä asioita, joista valitukset ovat yleisiä, Meri korostaa.

Perusteettomat porttikiellot

Seuroilla on uusien sopimusehtojen myötä mahdollisuus asettaa myös porttikieltoja. Ehdoissa sanotaan, että järjestyksenvalvojilla on oikeus poistaa ottelusta henkilö ja ottaa henkilön tiedot niin kuin ne on lakiin kirjattu sekä estää henkilön pääsy stadionalueelle.

Porttikieltojen jakaminen herättää myös ongelmia, joissa korostuu nimenomaan katsojan oikeusturva.

– Todella keskeinen kysymys on se, mitkä ovat asiakkaan oikeudet, jos porttikielto on annettu tarpeettomasti ja seuraako tästä kiellon antajalle jotain seuraamuksia? Lisäksi tulee huomioida, kenelle porttikiellosta voi valittaa ja miten asiakasta informoidaan tästä mahdollisuudesta. Tuohon sopimusehdoissa ei ole otettu mitään kantaa, Meri huomauttaa.