Englannin viimeisimmältä Ballon d’Or -voittajalta haikea vilkaisu taaksepäin: ”Urani oli laskusuunnassa jo 23-vuotiaana”

Lionel Messi voitti joulukuun alussa uransa kuudennen Ballon d’Orin. Vaikka Englanti on tehnyt vakuuttavaa jälkeä maajoukkuetasolla viime vuosina, oli paras englantilainen tämän vuoden äänestyksessä sijalle 12 sijoittunut Raheem Sterling.

Edellisen kerran englantilaispelaaja valittiin maailman parhaaksi vuonna 2001, eli 18 vuotta sitten. Tuolloin kunnian sai Michael Owen, joka täytti viime lauantaina 40 vuotta.

Owen nousi maailman huipulle erittäin nuorena, ja oli Ballon d’Orin voittaessaan kasvattajaseuransa Liverpoolin pelaaja. Myöhemmin tie vei muun muassa Real Madridiin, mutta loukkaantumiset jarruttivat urakehitystä pahasti.

– 20-vuotiaaksi saakka olin yksi maailman parhaista ikäisistäni pelaajista. Sitä jatkui jonkin aikaa, mutta sitten loukkaantumiset hidastuttivat minua. Urani kääntyi alamäkeen, kun olin 23-vuotias, Owen myöntää The Independentin haastattelussa.

– Kun takareisi repeää, eikä parane kunnolla, alkaa epäillä itseään. Se tapahtui, kun olin 19, ja voitin Ballon d’Orin 21-vuotiaana. Luulen, että olin parhaimmillani 17-19 -vuotiaana, ja huipulla yhä 21-22- vuotiaana, mutta heti sen jälkeen alamäkeni alkoi.

Owen puhuu tuoreessa kirjassaan ”Michael Owen Reboot” muun muassa jalkapalloijoiden kohtaamista vaikeuksista uran päätyttyä. Hyvistä ansioista huolimatta moni ajautuu taloushankaluuksiin tai kohtaa ongelmia yksityiselämässään. Owenillakin oli omat haasteensa. Hän myöntää ”pohtineensa elämän tarkoitusta” ja kokeneensa olonsa tyhjäksi harjoittelun päätyttyä.

– Lopettamisella oli sivuvaikutuksia minuunkin. Onneksi ei mitään vakavaa, mutta niin olisi voinut käydä, Owen kertoo.

– Sitä on vaikea selittää. Vaikka tiesinkin olevani 33-vuotiaana surkea siihen verrattuna, millainen olin aiemmin, ajattelin yhä olevani maailman paras pelaaja. Se on taistelua omia aivoja vastaan.

Owen on mielissään siitä, että sai kokea Real Madridissa pelaamisen, mutta uran suurimmat saavutukset tapahtuivat jo ennen Ballon d’Or-voittoa, ennen 23-vuotissyntymäpäivää. Mitään hän ei silti kadu.

– Olen todella iloinen, että sain pelata Real Madridissa, sillä se oli tilaisuus kokea jotain erilaista. Barcelonassa tai Real Madridissa pelaaminen oli kuin Graalin malja.

[readmore from=Owen-Michael]

– Sen jälkeen olisi ollut hienoa, jos asiat olisivat menneet toisin, olisin palannut Liverpooliin ja elänyt siellä onnellisena elämäni loppuun asti. Tekisin silti vieläkin sopimuksen Man Unitediin, sillä se oli sillä hetkellä paras vaihtoehto.

– En häpeä tekemääni, vaikka ihmiset haluavatkin minun häpeävän. Unelmani ei ollut koskaan pelata Stokessa, Man Unitedissa tai Newcastlessa, mutta sinne urani vei minut, Owen lisää.