Bayer Leverkusenin maalivahti Lukas Hradecky sijoittui toiseksi Vuoden Urheilija -äänestyksessä, edellään vain yksi jalkapalloilija: Hradeckyn entinen seuratoveri ja kämppis Teemu Pukki. 30-vuotias Huuhkajien luottopelaaja nauttii suurta arvostusta niin Suomessa kuin Saksassakin.

Harva kuitenkaan tietää, että Hradeckyn käsillä ei vain torjuta palloja vaan myös soitetaan pianoa. Kun Sportbuzzer valmistautui haastattelelemaan Hradeckya Leverkusenin harjoitusleirillä Espanjan La Mangassa, alkoi maalivahti yhtäkkiä soittaa hotellin flyygelillä Céline Dionin tunnetuksi tekemää Titanic-balladia ”My Heart Will Go On”. Kun joukkuetoveri Kerem Demirbay piipahti katsomaan, kuka koskettimia soittaa, oli mies kuin ällikällä lyöty.

– Kun pelasin tanskalaisessa Brøndbyssä, minulla oli paljon vapaa-aikaa ja ostin siksi sähköpianon. Titanic-biisiä opin soittamaan YouTuben avulla, ehkä myös naisten yllätykseksi joskus, Hradecky kertoi sivustolle naurahtaen.

– Se, että maalivahdit ovat erityislaatuisia tyyppejä, on luonnollisesti totta.

Hradeckyn on helppo selittää, miksi maalivahdit erottuvat futisjoukkueessa joukosta.

– No, me heittäydymme jokaisen pallon eteen – ihan sama, tuleeko se päin naamaa tai muita herkkiä alueita. Maalissa on joukkuelajin ainoa yksilöurheilija – ja siksi meillä on myös oikeus olla vähän erilaisia. Hullu minä en kuitenkaan ole.

Turkulaislähtöinen Hradecky tunnetaan Suomessa ja Saksassa erityisesti iloisesta luonteestaan. Aina hyväntuulista Hradeckya ei harmistuneena olla nähty juuri koskaan, haastattelujaan hän jakaa hymy huulessa ja maalivahti onkin pidetty kaikkialla. Turhan vakavasti hän ei hommaansa ota.

– Hauskanpito merkitsee minulle todella paljon. Muuten en pääsisi omalle tasolleni. Minun täytyy nauttia myös harjoituksista.

– Joskus, kun oman maalini edessä ei tapahdu mitään – vaikkapa oman joukkueen kulmapotkun aikana – katselen katsomoon päin ja etsin katseellani kavereitani, Hradecky kertoo.

Hradecky kertoo perineensä huumorintajunsa ja itseironiansa slovakialaiselta isältään. Asenteeseen sisältyy myös elämänohje.

– Minulle se on myös kulmakivi: Jos ei osaa nauraa itselleen, ei pitäisi nauraa muillekaan, Hradecky paaluttaa.

Maalivahti täytti viime marraskuussa 30, mutta ikä on hänelle pelkkä numero.

– Kiitos muistutuksesta! En miellä itseäni ikimaailmassa 30-vuotiaaksi, korkeintaan 25-vuotiaaksi. Ja sillä tavalla elän myös.

– Kun olen liikkeellä pikkuveljieni (Matej, 24 ja Tomas, 27) kanssa, tuntuu kuin olisin omanikäisteni seurassa. He pitävät minut nuorena, Lukas Hradecky sanoo keskikentällä pelaavista veljistään.

Kysymykseen, milloin Hradecky on huonolla tuulella, suomalaisella on selkeä vastaus.

– Aamulla, jos en ole vielä juonut kahviani. Muutoin vain harvoin. En edes muista, milloin olin viimeksi vihainen.

Lukas Hradecky pääsee nauttimaan jalkapalloilusta taas sunnuntaina, kun Leverkusen kohtaa Bundesliigassa Fortuna Düsseldorfin. Ottelu alkaa Suomen aikaa kello 19, ja sitä voi seurata Viasatin kanavilta.