Näkökulma: Veikkausliigan poikkeuskausi pääsee käyntiin – näin koronavirus vaikuttaa kauden asetelmiin ja järjestelyihin

© Kuva: Juha Tamminen

Vihdoin se on täällä: Jalkapallon Veikkausliigan kausi 2020. Keskiviikkona pelataan viisi ottelua ja avauskierros täydentyy torstaina pelattavalla Inter-RoPS -pelillä. Startin alla kannattaa vielä tutustua huolella SuomiFutiksen suureen Veikkausliigan ennakkopakettiin.

Kuten hyvin tiedetään, COVID-19-pandemia lykkäsi sarjakauden alkua lähes kolme kuukautta. Alkuperäisen aikataulun mukaan tänään pelattaisin sarjan 13. kierrosta, eli runkosarjasta olisi takana yli puolet. Myös europelit kolkuttelisivat jo ovella.

Koronaviruksen takia sarja-avaus kuitenkin siirtyi heinäkuulle, europlayoffeja ei tällä kaudella pelata ja kausi päättyy vasta 22. marraskuuta. Karsintapelien aikana voi olla jo lunta maassa.

Mikä joukkue kestää ahtaan ottelukalenterin parhaiten?

Koska kausi on noin 2,5 kuukautta aiempaa lyhyempi, on otteluruuhka armoton. 20,5 viikossa pelataan 27 kierrosta. Tähän ajanjaksoon mahtuu myös kuusi Huuhkajien A-maaottelua sekä europelien karsintoja – tosin typistetyssä muodossaan.

On selvää, että kun ottelukalenteri tiivistyy, saavat hyötyä etenkin ne joukkueet, jotka pelaavat laajimmalla materiaalilla. Suurimpia hyötyjiä lienevät itsestäänselvästi HJK, sekä kenties myös HIFK, KuPS, Ilves ja SJK.

Kaikkien näiden kokoonpano kestää hieman muita paremmin loukkaantumisia ja rasitustiloja – sillä rotaatiota tullaan aivan varmasti kauden aikana tarvitsemaan. Neljän viimeksimainitun etuna on myös toimiva ”farmiyhteistyö”, sillä tarpeen tulleen pelaajia voidaan saada käyttöön myös MYPA:sta (HIFK), KuFu98:sta (KuPS), Ilves/2:sta ja SJK Akatemiasta. MYPA ja SJK Akatemia pelaavat Ykköstä, muut Kakkosta.

Pelaajiin kohdistuvaa rasitusta kevennetään useimpien muiden maiden tavoin täksi kaudeksi Suomessakin käyttöön otetulla poikkeussäännöllä, joka sallii viisi pelaajavaihtoa per ottelu. Näihin voi käyttää korkeintaan kolme pelikatkoa pelin aikana. Puoliajalla tehtäviä vaihtoja ei lasketa lukuun.

Luonnollisesti tästäkin säännöstä hyötyvät etenkin sellaiset joukkueet, joiden vaihtopenkiltä löytyy runsaasti laatua – kuten mestarisuosikki HJK:lta. Samaan aikaan sekä kiivas ottelutahti että kasvava vaihtojen määrä merkitsevät sitä, että seurojen omille nuorille junioreille voi aueta tällä kaudella tavallista parempia näyttöpaikkoja. Kenties ”koronakaudella” nähdäänkin lukuisia yllättäviä läpimurtoja?

Katsojan kannalta kiinnostavia pikkujuttuja saattaa olla esimerkiksi valotaulujen toimivuus kasvavien vaihtomäärien myötä. Interin Suomen Cup -ottelussa KuPS:ia vastaan saattoi huomata, etteivät kaikki vaihdot enää mahtuneetkaan valotaululle, vaan ylimmät rivit työntyivät näytöltä näkymättömiin.

Seuraavaan peliin FC Lahtea vastaan näyttöä muutettiin siten, että kokoonpanoluettelossa näkyi enää kentälle tulleen pelaajan nimi, muttei enää kentältä poistuneen. Ei hyvä ratkaisu sekään. Uusi tilanne osoittaa, että tekniikan hallitsijoillekin on uusia töitä.

Suomen Cupin otteluissa silmiinpistävää oli myös pallopoikien ja -tyttöjen tavallista vähäisempi määrä, joka välillä viivästytti pallon peliin palaamista. Tämä ongelma kuitenkin poistunee koronarajoitusten keventyessä heinäkuussa.

Maajoukkuepelaajat joskus poissa riveistä?

Hyville ja osaaville fysioterapeuteille ja kuntovalmentajille on kauden aikana varmasti kysyntää, sillä palautumisaikaa ottelujen jälkeen jää vain vähän. Monissa muissa sarjoissa loukkaantumisia onkin nähty jo ensimmäisillä kierroksilla paljon, mutta Veikkausliigassa on onneksi ehditty harjoitella joukkueena jo kuukauden ajan ennen sarjan alkua. Toki loukkaantumisriski on suuri myös loppukaudesta, kun lämpötilat laskevat ja kenttien kunto heikkenee.

Oman mausteensa kiivaaseen ottelukalenteriin antavat syksyn maaottelut. Syys-lokakuussa sarjassa pidetään pienet maaottelutauot, joten varsinaisia päällekkäisyyksiä ei tule. Silti A-maajoukkuetehtäviin lähteviltä pelaajilta saattaa jäädä joku peli väliin, jottei valmistautumisaika jää liian lyhyeksi.

Varsinainen ongelma voi tulla marraskuussa. Suomi pelaa 18.11. Nations Leaguen ottelun Walesia vastaan, ja 19.11. on kalenterissa Veikkausliigan loppusarjojen toiseksi viimeinen kierros. Päätöskierros pelataan kolme päivää myöhemmin. Jos vaikkapa Rasmus Schüller tai Robert Ivanov olisi poissa mestaruuskamppailusta maajoukkuekomennuksen vuoksi, voisi poru olla kova. Vaikutusta veikkausliigajoukkueisiin on tietysti myös mahdollisilla juniorimaajoukkuekomennuksilla.

Mielenkiintoista tulee olemaan seurata, nähdäänkö kauden aikana ulkomaansiirtoja. Monilla huippuliigojen huippuseuroillakin on talous koronakriisin takia totuttua tiukemmilla, ja kenties Suomesta voisi saada pelaajia suhteellisen edullisesti. Jos Veikkausliiga-seura myy jonkun pelaajansa vaikka jo elokuussa, menee pelaajalta suuri osa kaudesta sivu suun. Toisaalta seurojen houkutus pelaajien myymiseen voi olla tavallistakin suurempi, sillä se on tunnetusti kätevä tapa paikata taloutta.

Voi olla, ettei kesken kauden välttämättä myöskään värvätä samaan tapaan kuin aiemminkin. Seurojen talous on ollut tänä vuonna tiukoilla, eikä palkkalistoille välttämättä voida ottaa uusia pelaajia kovin helposti. Tällöin mahdollisia loukkaantumisten jättämiä aukkoja palkattaisiin omilla junioreilla. Jos hankintoja tehdään, niin soisi, ettei niitä tehtäisi kevään palkkaleikkausten kustannuksella.

Entäpä sitten itse ottelutapahtumat ja stadionjärjestelyt? Veikkausliigaseuroista enemmistö pelaa jo tekonurmilla, joten pelialustan kestävyys ei ole loppusyksystä kovin suuri ongelma. Toki lumi ja pakkanen voivat tehdä silti olosuhteista liian hankalat. Eniten jännitettävää lienee silti Turussa sekä Interin että TPS:n pelatessa Veritaksen luonnonnurmella.

Toisaalta kauden lykkäys on hyödyttänyt joitain seuroja. IFK Mariehamn sai kauden alun siirryttyä Wiklöf Holding Arenan uuden tekonurmen hyvissä ajoin asennettua, eikä sen tarvinnutkaan aloittaa kautta useamman vierasottelun putkella.

Se pelottava toinen aalto

Vielä koronapandemian ollessa Suomessa kukkeimmillaan – ja ennen kuin mikään Euroopan sarjoista oli palannut tauolta – pohdittiin jo kiivaasti, millaisia erityisjärjestelyjä otteluissa tullaan näkemään. Kätelläänkö, halaillaanko tuuletuksissa ja miten pelaajia testataan?

Nyt Suomessa on onnistuttu loiventamaan käyrää oikein kunnolla, ja uusia tartuntoja tulee päivätasolla vain hyvin vähän. Niinpä ainakin Suomen Cupin otteluissa ovat pelaajat tuuletelleet maalejaan aivan tavalliseen tapaan, eikä säännölliselle pelaajien testaukselle – saati joukkuekaranteeneille – ole tarvetta.

Puheet toisen aallon mahdollisuudesta eivät silti ole laantuneet, ja aivan ymmärrettävästi. COVID-19 voinee ottaa aivan hyvin tuulta alleen edelleen vaikka ulkomailta saapuvista uusista tartunnoista, ja mahdollisten massakokoontumisten kautta. Syyttä suotta ei turvavälejä, hihaan tai nenäliinaan aivastamisia ja huolellista käsihygieniaa edelleen korosteta.

Valtioneuvosto teki kesäkuussa päätöksen, että 500 henkilön yleisörajoituksesta voidaan jalkapallo-otteluissa joustaa jo 1.7. alkaen, jos katsomo on jaettavissa useisiin eri 500 henkilön katsomolohkoihin, joissa on omat sisäänkäynnit ja mahdollisuus riittävälle väljyydelle. Täältä voi lukea lisää siitä, millaisia yleisömääriä veikkausliigaseurat voivat ottaa heinäkuun otteluihinsa.

Seurojen talousvastaavat ja jalkapallofanit itse kiittävät varmasti suuresti siitä, että mahdollisuus suurempien yleisömäärien sisään ottamiseksi avautui. On silti syytä pitää mielessä, että futismatsit ovat jatkossakin suuria yleisötapahtumia, eikä toisen aallon yltyminen palvelisi ketään. Ei myöskään jalkapallosarjoja. Koronatilanne on viime päivinä hieman pahentunut jälleen muun muassa Portugalissa ja Saksassa, joten varoittavia esimerkkejä on.

Olin kesäkuun puolivälissä stadionilla katselemassa Kansallisen Liigan jalkapallo-ottelua TPS-Åland United, jossa katsojat istuivat enimmäkseen aivan toistensa vieressä. Silmämääräisesti katsottuna 1-2 metrin turvaväleistä ei ollut tietoakaan. Tavallisena kesänähän tällaisesta olisi innoissaan, mutta nyt en ole aivan varma. Urheilupuiston Yläkentän kapasiteetti on 730 katsojaa, ja yleisömääräksi ilmoitettiin 428.

Tänä vuonna suomalaisessa jalkapalloilussa ei tavoitella yleisöennätyksiä, eikä kannatakaan. Nyt tavoite olkoon, että kausi voidaan pelata suunnitellusti loppuun.

Seuroilla on varmasti houkutus ottaa sisään mahdollisimman suuri määrä maksavia katsojia. Valvontaa turvavälien suhteen ei näytetä juuri suoritettavan, joten vastuu on järjestävällä taholla – ja katsojilla itsellään. Olisi mittaamattoman suuri katastrofi, jos pandemiatilanne pahenisi Suomessa taas niin paljon, että yleisörajoituksia jouduttaisiin taas kiristämään, katsomot kenties sulkemaan kokonaan tai pahimmassa tapauksessa koko kausi keskeyttämään.

Tällainen skenaario vaikuttaa juuri nyt hyvin kaukaiselta, sillä niin hyvässä koronatilanteessa Suomi on. Toivon silti, että niin seurat kuin kannattajatkin suhtautuvat jatkossakin koronarajoituksiin ja -suosituksiin vastuuntuntoisesti.

On hyvin ymmärrettävää, että huutosakit kerääntyvät tuttuun tapaan kollektiiviseksi sumpuksi. Maalijuhlissa halaillaan ja heitellään yläfemmoja. Metelin seassa huudellaan toisen korvan vieressä, jotta sanoma menisi perille. Joissain maissa on silti kannatuslaulutkin kielletty, sillä laulujen ja huutojen välityksellä ilmaan leviää enemmän pienenpieniä, mutta riskialttiita partikkeleita. Jokainen toivoo katsomoon parasta mahdollista tunnelmaa, joten paradoksi on tuntuva.

Tulevaisuuteen emme voi nähdä, joten voi vain toivoa, että kaikki menee hyvin, kausi saadaan pelattua suunnitellusti loppuun, ja katsomoihin pääsisi mahdollisimman paljon yleisöä. Täysin ei kannata tartuntauhkaa unohtaa. Seurojen kehotukset ja järjestelyt on laadittu noudatettaviksi, joten jonoissa ja katsomoissa on syytä muistaa etäisyyden pitäminen. Silti, vaikka vessaan tai kalja- ja makkarajonoon olisi kovakin kiire.

Vuosi 2020 tullaan muistamaan koronavuotena, ja kausi 2020 koronakautena. Toivottavasti mahdollisimman pian valmistuva turvallinen rokote auttaa nitistämään viruksen lopullisesti – ihan maailmanlaajuisesti.

Sitä odotellessa olkaamme iloisia siitä, että pelaamaan edes päästään, sillä joskus maalis-huhtikuussa sekään ei ollut varmaa. Ja nauttikaamme vastuullisesti futiskatsomon tarjoamista riemuista, sillä olemmehan etuoikeutettuja suuriin liigoihin tai vaikka länsinaapuriimme verrattuna. Saksassa, Espanjassa, Italiassa, Englannissa ja Ruotsissa katsomot kumisevat viikosta toiseen tyhjyyttään.

Heikki Kuparinen
Twitter: @Heykki80


Näin saat 20 vapaapeliä

Et tarvitse omaa talletusta

  • Avaa pelitili Kalevala Kasinolle.
  • Valitse suosikkipeli Reactoonz ja pelaa 20 vapaapeliä ilman omaa talletusta!
  • Lisäksi tarjolla huikea 325€ bonus.