”Selkärangatonta vastuunpakoilua” – Ville Niinistön kova kritiikki hallitukselle sai Aki Riihilahdelta kiitosta

Tyhjille katsomoille ei Veikkausliigassa enää pelata, mutta tiukat katsomorajoitukset höllentyvät useimmilla paikkakunnilla edelleen hyvin verkkaisesti. Ylen julkaiseman jutun mukaan SJK ja KuPS voivat ottaa seuraaviin kotipeleihinsä jo noin 2 000 katsojaa, ja AC Oulu ja IFK Mariehamnkin muutaman sadan katsojan verran, mutta muualla katsomoissa on hyvin väljää. Hakan ja Ilveksen kotipeleihin pääsee 50 katsojaa, KTP:n peleihin 20, FC Lahden ja FC Interin peleihin 10, ja HJK:n, HIFK:n ja Hongan peleihin kuusi katsojaa. Tiukat katsomorajoitukset ovat puhuttaneet suomalaista urheilu- ja kulttuuriväkeä jo pidemmän aikaa, ja keskiviikkona ärähti jälleen ainakin europarlamentaarikko Ville Niinistö. – Selkärangatonta vastuunpakoilua. Avit ylitulkitsee lakia (ja tartuntatautilaki tapahtumien oikeusturvan kannalta huono). STM pesee kätensä vaikka sen pitäisi ohjeistaa ministerin päätöksellä tapahtumien avaamista. Muu hallitus ihmettelee sivusta. Ei näin, Niinistö twiittasi. Vihreiden entisen puheenjohtajan, ja Palloliiton johtoonkin pyrkineen Niinistön twiitti sai välitöntä tukea HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahdelta. – Kiitos Ville kun sanot tämän suoraan. Ymmärrettävää tämä ehkä oli vielä pandemian alussa ja terveys aina ensin, mutta nyt jo yli vuoden jälkeen edelleen sekavaa, eriarvoista, vastuunpakoilua, ja meillä toimijoilla ei edelleenkään mitään näkyvyyttä, Riihilahti kirjoitti. – Ongelman ydin on siinä, että jalkapallo ja muutkin lajit tuntuvat tässä tilanteessa unohdetuilta. Samaan aikaan kun muualla yhteiskunnassa tapahtuu avautumista, meillä se ei ole näkynyt millään tavalla. Viime vuoden perusteella voimme osoittaa, että täällä on erittäin hyvät mahdollisuudet järjestää turvallisia tapahtumia, FC Interin hallintopäällikkö Lauri Kemppainen sanoi Ylen jutussa. Hämmästelyyn yhtyi myös AC Oulun toimitusjohtaja Juho Meriläinen. – Rajoitukset ovat yksinkertaisesti aivan järjettömiä. Oulussakin kesä on tullut, ihmiset vaeltavat kaupungilla ja terassit ovat kuin ammuttu täyteen. Urheilutapahtumiin pääsee kuitenkin vain hyvin pieni määrä yleisöä.

– Sekin logiikka puuttuu, että otimme viime kesänä 1 500 ihmistä ja syksyllä vielä enemmän. Pystyimme järjestämään tapahtumat turvallisesti. Syksyllä tautitilanne tällä alueella oli paljon pahempi kuin nyt. Tuntuu erikoiselta, että säännöt muuttuvat tiukemmiksi, Meriläinen vastasi.

Katsomorajoitusten absurdiutta alleviivaa tietyllä tavalla se, että samaan aikaan, kun Inter saa ottaa lauantain KTP-otteluun lehtereille 10 katsojaa – 8 072 katsojaa vetävälle stadionilleen, saa ottelua seurata sisätiloissa Derby Pubissa 30 katsojaa. On sanomattakin selvää, että turvavälit ovat näin ollen ulkona kenties kymmenkertaiset sisätilaan verrattuna. Maskipakkoa sovelletaan ulkona istuviin katsojiin, vaikka koronaviruksen tiedetään leviävän sisällä huomattavasti ulkoilmaa paremmin. Pubissa sen sijaan on anniskelumahdollisuus. Sekä 10 katsomopaikkaa että 30 pubipaikkaa arvotaan Interin kausikorttilaisten kesken. Inter tiedotti arvonnoista kausikorttilaisiaan sähköpostitse. Aluehallintaviraston yleisörajoitukset ovat näin ollen huomattavasti tiukemmat kuin ravintolarajoitukset. Katsomo- ja harrasterajoitukset eivät toki ole vain suomalaisia kiinnostava asia, vaan sama aihe puhuttaa ympäri Eurooppaa. Saksan jalkapalloliiton kotisivuilla kerätään allekirjoituksia sitä varten, jotta juniori- ja amatöörijalkapalloilu avattaisiin jälleen noin seitsemän kuukauden tauon jälkeen. Aloitteen mukaan jalkapallokentältä ei ole todennettu vielä ainuttakaan tartuntaa. Vaikkapa Bulgariassa suhtautuminen katsomorajoituksiin onkin sitten huomattavasti löyhempää. Vaikka maan koronatilanne on edelleen vakava, seurasi Bulgarian cup-finaalia stadionilla yli 20 000 katsojaa. Kuten allaolevalta videolta näkyy, ei turvaväleistä ja kasvomaskeista ollut ottelussa tietoakaan. Kenties oikea ratkaisu löytyykin jostain molempien ääripäiden väliltä, sillä täysin rajoituksettomalla mallillakaan pandemiaa tuskin saadaan talttumaan. Ainakin monissa Itä-Euroopan maissa tilanne on edelleen vakava.

LUE MYÖS: