Idrottsföreningen Kamraterna, Helsingfors. Tuttavallisemmin Helsingin IFK kertoi perjantaina saaneensa seuran taakse uudet omistajat. Käytännössä omistajia on melkoinen määrä, mutta niistä oleellisimmat esiteltiin medialle Espoon Keilaniemessä.

HIFK:n jalkapallojaosto on kipuillut pitkään taloudellisesti. Kiinalainen Lucas Jin Chang esiteltiin medialle toukokuussa 2019. Rahaa piti tulla ovista ja ikkunoista, ja niin alkuun tulikin. Koronapandemia osui kuitenkin kovalla kädellä myös liikemies Changin lompakkoon, eikä HIFK ollutkaan sellainen kultakaivos pelaajamyyntien osalta, mitä hän odotti.

Sitten alkoi riitely, joka meinasi viedä koko seuran mennessään. Korjataan; IFK:n edustusjoukkueen. IFK:n nykyinen toimitusjohtaja Christoffer Perret piti kuitenkin edarin pinnalla. Viime kausi oli pelikentällä erinomainen. Päävalmentaja Joaquin Gómez repi tasavahvasta joukkueesta maksimit irti ja sillä irtosi paikka ylempään loppusarjaan.

IFK seisoo nyt tukevasti jaloillaan. Tai ainakin tukevammin kuin pitkään aikaan. Seura keräsi osakeannin kautta noin 700 000 euroa, mikä käytännössä kattaa viime vuoden tilikauden tappiot. IFK ei siis rikastunut osakeannin kautta, vaan seura pääsee lähinnä aloittamaan uusien omistajiensa kanssa puhtaalta pöydältä.

Se on jo paljon, kun puhutaan suomalaisesta jalkapallosta ja taloudesta.

HIFK:ssa on Suomen mittakaavassa valtava potentiaali. Sen realisoiminen on jalkapallon saralla ollut vähintäänkin haastavaa. Helsingin IFK:n kohdalla puhutaan paljon brändistä ja siitä, mitä jääkiekkopuoli on saanut aikaan. Jääkiekko-HIFK on yksi Suomen suurimmista urheilubrändeistä ja se herättää tunteita Helsingistä Inariin. Brändi on jääkiekkopuolella onnistuttu muuttamaan rahaksi.

Jalkapallopuoli on lähinnä taistellut olemassaolostaan. Sillä on ollut maan parhaat kannattajat, joille arvot ovat aina olleet sarjatasoa tärkeämpiä. Chang oli piikki kannattajien lihassa. Kannattajat olisivat olleet valmiita aloittamaan jälleen alusta, sarjatasoja alempaa. Heille tärkein asia maailmassa on HIFK, ei se, missä edari pelaa.

Voisi kuvitella, että tuollaisen yhteisöllisyyden päälle olisi helppo rakentaa. Se on kuitenkin tähän asti jäänyt nimenomaan kuvitelmaksi. Oikeastaan ainoa asia, miten HIFK on onnistunut hyötymään vankasta yhteisöstään on se, että edustusjoukkue on voinut aina hädässä kääntyä kannattajiensa puoleen käsi ojossa.

Useat osakeannit ovat osoittaneet, että jalkapallo-HIFK koetaan tärkeäksi. Monet ihmiset ovat olleet valmiita pelastamaan seuran yhä uudestaan. Rahaa on tullut ja rahaa on mennyt. Seura on polkenut paikallaan, tai oikeastaan se on jopa onnistunut kerta toisensa jälkeen polkaisemaan itsensä taaksepäin.

HIFK on ollut potentiaalinen sampo, jota tähänastiset omistajat eivät ole osanneet hyödyntää.

Joko nyt?

Suomalainen jalkapallo ei ole kovinkaan kannattavaa bisnestä. HIFK on kokenut sen kantapään kautta. Olennaista on kuitenkin se, voiko toiminnan saada järkevälle tasolle? Sellaiselle tasolle, jossa seuraa voidaan kehittää. Jopa siinä tapauksessa, että sarjataso vaihtuisi.

[readmore from=hifk]

Nyt HIFK aloittaa uuden taipaleen uusien omistajiensa kanssa. Uudet suomalaiset omistajat tuovat rahaa, mutta eivät valtoimenaan. Omistajien myötä tulee myös uusia kontakteja ja taloudellista osaamista. Kontaktit ja osaaminen ovat itse asiassa pitkällä tähtäimellä huomattavasti tärkeämpiä kuin pelkkä rahan pumppaaminen ilman päämäärää.

Uudet omistajat puhuvat pitkästä aikavälistä. Tarkoituksena on yhä laajentaa sijoittajapohjaa ja luoda seuralle vakaampi ympäristö. Puheet kuulostavat erinomaiselta signaalilta. IFK tarvitsee nyt ennen kaikkea vakautta. Seuran on pystyttävä toimimaan, ilman että se käy vähän väliä kannattajiensa taskuilla.

Jos uudet omistajat onnistuvat valjastamaan maan vahvimman urheiluseurabrändin ja maan parhaiden kannattajien tuoman yhteisöllisyyden, voi HIFK Fotboll nousta Suomessa suurten joukkoon. Itse asiassa se on vääjäämätöntä.

LUE MYÖS: