HJK lähti viime kauteen uudenlaisessa tilanteessa.

HJK ei lähtenyt kauteen hallitsevana mestarina, sillä se sijoittui edelliskaudella vasta kolmanneksi Veikkausliigan sarjataulukossa. 

Kausi oli mennyt pahemman kerran penkin alle, ja kolmatta sijaa pidettiin tuolloin isona pettymyksenä. 

Syystäkin, sillä turbulenssista huolimatta HJK oli rakentanut itselleen mestaruuteen kykeneväisen joukkueen, mutta Toni Korkeakunnaksen alaisuudessa tuloksena oli kolmas sija. HJK ei onnistunut voittamaan peliäkään ylemmässä loppusarjassa syksyllä 2024.

Lähtökohdat olivat siten erilaiset, ja HJK vahvistikin merkittävästi joukkuettaan kaudeksi 2025. 

HJK teki rahakkaat sopimukset Teemu Pukin ja Alex Ringin kanssa, vahvisti joukkuettaan ja haki uutta uskottavuutta projektilleen, mutta päätyi samalla kyseenalaiseen ratkaisuun. 

Nimittäin Korkeakunnaksen pitämiseen joukkueen päävalmentajana. 

Jo ennen viime kauden alkua oli selvää, että HJK:n valmentajatilanne oli kaukana optimaalisesta, eikä seurajohdolla ollut kauteen lähdettäessä aitoa luottamusta silloista päävalmentajaansa kohtaan.

HJK:n alkukausi meni mönkään niin tuloksellisesti kuin pelillisestikin. HJK hävisi kolme ensimmäistä sarjaotteluaan. Mukaan mahtui yksittäisiä väläytyksiä, mutta kokonaisuudessa joukkueen pelaaminen näytti lähes yhtä luokattomalta kuin edellisenä syksynä. 

Ensimmäisestä viidestä ottelusta tuloksena oli yksi voitto, tasapeli ja kolme tappiota. Korkeakunnas sai potkut jo toukokuun alussa. 

Päivää aiemmin HJK oli ottanut ihmeen kaupalla vierastasapelin FC Interistä. FC Inter dominoi mielin määrin pelitapahtumia, mutta ei onnistunut kaatamaan HJK:ta. Sen sijaan se kaatoi Korkeakunnaksen. 

Korkeakunnas sai lähteä ja HJK nosti hänen apuvalmentajanaan työskennelleen Miika Nuutisen väliaikaisvalmentajakseen. 

Ratkaisu herätti paljon kummastelua, sillä Nuutinen ei vakuuttanut TPS:n peräsimessä ja vaikutti siltä, että yllättävä pesti HJK:n päävalmentajana tuli eteen aivan liian aikaisin. Nuutisen piti tiettävästi olla hetkellinen väliaikaisratkaisu, mutta lopulta hän valmensi HJK:ta koko loppukauden.

Valmentajanvaihdoksen jälkeen HJK:n peliesitykset paranivat selvästi. Sen myötä myös tulokset paranivat. HJK:n prässipelaamisessa oli nähtävillä selkeitä muutoksia ja lisäksi joukkue kykeni käyttämään pelaajiensa vahvuuksia paremmin hyväkseen. 

Nuutinen nappasi kuudesta ensimmäisestä sarjaottelustaan viisi voittoa ja tasapelin KuPSista. Sen jälkeen HJK kohtasi vaikeuksia hävittyään alle viikon sisään KuPSille 0-3 ja Jarolle Töölössä lisäajan maalilla 2-3. 

HJK oppi kotiläksynsä kahdesta tappiosta, sillä Jaro-tappion jälkeen lopuista yhdeksästä runkosarjaottelusta tuloksena oli kahdeksan voittoa ja yksi tappio. Tappio oli tosin ruma, kun voitosta voittoon edennyt FC Inter haki Töölöstä tyylipuhtaan 4-1-vierasvoiton. 

Nuutisen alaisuudessa HJK:n runkosarja sujui lopulta todella hienosti, ja HJK olikin onnistunut kuromaan alkukauden piste-eron lähes kiinni runkosarjan loppuun mennessä. 

HJK lähti ylempään loppusarjaan vain kaksi pistettä sarjakärki FC Interiä perässä, ja se oli siten pelannut itsensä sellaiseen asemaan, jossa mestaruudesta taisteleminen ja sen voittaminen oli täysin realistista.

Jos edellisinä kausina mestaruussarja oli tuottanut huomattavia hankaluuksia, toisti viime kausi täysin samaa kaavaa. HJK ei voittanut kymmenestä loppusarjan pelistä ensimmäistäkään. 

Georgios Antzoulasin ja Georgios Kanellopouloksen kaltaiset avainpelaajat loukkaantuivat loppusarjassa, ja se vaikutti huomattavasti joukkueen puolustuspelaamiseen. 

Keskikenttä oli pahemman kerran kuutamolla Kanellopouloksen loukkaantumisen jälkeen, ja boksipuolustaminen oli ajoittain koomista seurattavaa, kun Antzoulas oli loukkaantuneena. HJK päästi loppusarjassa lukuisia turhia maaleja ja menetti toistuvasti pisteitä loppuhetkien takaiskumaaleihin.

HJK sijoittui lopulta vasta viidenneksi Veikkausliigassa, ja se olikin seuran surkein sarjasijoitus moneen vuoteen. HJK päästi kymmenessä loppusarjan pelissä yhteensä peräti 23 maalia.

Kausi olisi ollut täydellinen katastrofi, jos HJK ei olisi voittanut syyskuussa Suomen Cupin mestaruutta. 

HJK kaatoi cup-finaalissa KuPSin 1-0, ja pelasi kokonaisuudessaan hyvin vahvan finaalin. Se kertoi omaa kieltään siitä, että huippuiskussaan HJK kykeni voittamaan minkä tahansa Veikkausliiga-joukkueen, mutta se ylsi huippusuoritukseensa vain harvoin. 

Loppukaudesta kentällä nähtiin haluttomalta vaikuttanut joukkue, joka näytti laskevan minuutteja kauden päättymiseen.

Miika Nuutinen jätti HJK:n viime kauden jälkeen. Kuva: All Over Press

Kauden jälkeen HJK päätyi odotettuun ratkaisuun. Nuutinen jätti HJK:n päävalmentajan paikan. 

Sen sijaan Nuutisen korvaaja tuli täysin puskista. 

HJK tiedotti marras-joulukuun vaihteessa hankkineensa Joonas Rantasen Ilveksestä uudeksi päävalmentajakseen. Rantanen teki kolmivuotisen sopimuksen HJK:n kanssa.

Tuskin kukaan osasi odottaa Ilveksen myyvän huipputyötä tehneen päävalmentajansa pahimmalle kilpailijalleen, mutta HJK osoitti taloudellisen asemansa kotimaisessa jalkapallossa ja osti Rantasen peräsimeensä. 

Se oli monella tapaa fiksu ratkaisu, sillä HJK sai itselleen tasonsa todistaneen ja urallaan eteenpäin pyrkivän laatuvalmentajan, joka haluaa suoriutua Helsingissä niin hyvin, jotta ovet aukeavat entistä suurempiin ympyröihin.

Pelaajasiirrot

SAAPUNEET 

Matej Markovic, NK Vukovar 1991 -> HJK

Viime vuosina lukuisissa eri seuroissa pelannut 29-vuotias kroatialaisvahti teki talvella yksivuotisen sopimuksen HJK:n kanssa. Markovic on hankittu lähtökohtaisesti ykkösvahdiksi, mutta nähtäväksi jää, onnistuuko Markovic vastaamaan huutoon. Markovic on pelannut urallaan muun muassa Kreikan, Kroatian ja Bulgarian pääsarjoissa. Ennen HJK-siirtoaan alla oli vain yksi pelattu peli edellisen vuoden aikana.

Till Cissokho, vapaa agentti -> HJK

Kaksimetrinen ranskalaistoppari on lähtökohtainen Antzoulasin korvaaja. Cissokho liittyi HJK:n vahvuuteen jo tammikuussa. Kookas toppari ei ole nopea, mutta paikkaa sitä hyvällä sijoittumisellaan ja kykenee myös avaamaan peliä laadukkaasti. 

SuomiFutis-sivuston saamien tietojen mukaan Cissokho sai alkutalvesta yhteydenottoja myös Ranskan ja Belgian kakkostasoilta, mutta lopulta vakuuttui HJK:n tarjouksesta keskusteltuaan valmennus- ja seurajohdon kanssa. Kunnossa ollessaan itsestäänselvä avauksen toppari.

Leonel Montano, Silkeborg -> HJK

Montano, 26, jäi varsin pienelle vastuulle kivikovassa Tanskan pääsarjassa ja siirtyi lopulta osto-option kera lainalle HJK:hon. 

Pelaa vasempana laitapuolustajana, mutta Montanoa voi peluuttaa lukuisilla eri pelipaikoilla myös selvästi hyökkäävämmässä roolissa. Lähtökohtaisesti selkeä vahvistus HJK:lle, ja tuo paljon kilpailua puolustuspäähän.

Alfie Cicale, VPS -> HJK

Laitapelaaja pelasi kaksi varsin vahvaa kautta VPS:ssä. Kärsi loukkaantumisista, mutta kunnossa ollessaan osoitti nopeasti korkean tasonsa. Nopeudestaan ja haastokyvystään tunnettu Cicale joutui pelaamaan Vaasassa ajoittain puolustavammassa roolissa, mutta Rantanen peluuttaa häntä pitkälti laitahyökkääjänä. Pelasi vahvan harjoituskauden, mutta sai maaliskuussa lihasvamman.

Martin Kirilov, Torino -> HJK

Yksi talvikauden mielenkiintoisimmista pelaajista. Kookas hyökkäävä keskikenttäpelaaja palasi Italiasta HJK:hon ja osoitti heti tasonsa. Kykenee tempokuljetuksiin, on laadukas viimeistelijä ja antaa toistuvasti hyviä viimeisiä syöttöjä. Vaikuttaa ikäisekseen hyvin kypsältä pelaajalta, ja harjoituskauden perusteella pitäisi nousta nopeasti avauskokoonpanoon. Potentiaalinen läpimurtopelaaja.

Lassi Lappalainen, Columbus Crew -> HJK

Lappalainen palasi viiden ja puolen vuoden tauon jälkeen kotiin. Lappalainen pelasi vuosia MLS:ssä, mutta viime kaudet menivät pahemman kerran penkille toistuvien loukkaantumisten vuoksi. Laitahyökkääjällä oli suuria vaikeuksia pysyä tasaisesti kunnossa ja se näkyi peliminuuteissakin. Palasi talvella HJK:hon, mutta harjoituskausi meni lähinnä loukkaantuneena. Kunnossa ollessaan potentiaalinen vahvistus, mutta pelikunnon varaan on vaikea laskea mitään.

Mads Borchers, FC Ingolstadt -> HJK

Borchers kärsi VPS:ssä loukkaantumisista, mutta kunnossa ollessaan iski paljon maaleja Veikkausliigassa ja osoitti olevansa laadukas hyökkääjä tähän sarjaan. 

Lähti viime kesänä Saksaan, mutta jäi pienelle peliajalle maan kolmostasolla ja palasi talvella Suomeen. Laina sisältä osto-option. 

Väläytteli viimeistelytaitoaan talven peleissä, mutta peliesitykset ailahtelivat. Taistelee Pukin kanssa ykköskärjen paikasta. Oikein roolitettuna ja kunnossa pysyessään huippuvahvistus.

Mads Borchers kilpailee tällä kaudella HJK:n ykköskärjen paikasta. Kuva: HJK

LÄHTENEET

Elmo Henriksson, HJK -> TPS

Henriksson palasi kesken viime kauden Sporting-lainaltaan HJK:hon. Henriksson sai loppukaudesta hieman yllättäenkin jonkun verran vastuuta joukkueen tolppien välissä, mutta toimi pääosin HJK:n kakkos- ja kolmosvahtina. Sopimus päättyi ja päätyi lopulta vapaana agenttina TPS:n maalille.

Alex Ramula, HJK -> PK-35

Ramula, 21, torjui edelliset kaksi kautta Klubi 04:n ykkösmaalivahtina. Ramulan sopimus HJK:n kanssa päättyi viime kauteen, ja maalivahti siirtyi sittemmin vapaana agenttina PK-35:n ykkösmaalivahdiksi.

Ricardo Friedrich, HJK -> Malmö (laina päättyi)

Friedrich siirtyi kesken kauden HJK:n tolppien väliin, kun Thijmen Nijhuis lähti Saksaan. Friedrich ei saanut itsestään parasta irti, mutta oli silti pätevä vaihtoehto tolppien väliin. Voitti HJK:ssa Suomen Cupin, pelasi muutaman vakuuttavan pelin ja lähti kauden jälkeen lainaltaan takaisin Malmöön. Friedrich on ajautunut vaikeaan tilanteeseen Malmössä, eikä kuulu seuran suunnitelmiin.

Georgios Antzoulas, HJK -> FC Ingolstadt

HJK:n ykköstoppari viime kaudella. Antzoulasilla oli omat heikkoutensa, mutta kuului silti pelipaikkansa parhaimmistoon Veikkausliigassa. Nousi kauden mittaan hyvin tärkeään asemaan puolustuksessa, mutta loukkaantui loppukaudesta ja oli sivussa loppusarjan viimeisistä peleistä. Se oli valtava menetys HJK:lle. Siirtyi sittemmin vapaana agenttina Saksan kolmostasolle. Iso menetys.

Michael Boamah, HJK -> CT United FC

Boamah pelasi viime kauden ensimmäisellä puoliskolla hajaminuutteja HJK:ssa, ja jäi hyvin pienelle peliajalle. Toppari siirtyi kesällä loppukaudeksi lainalle FC Hakaan ja sai Valkeakoskella jonkun verran vastuuta. Haka putosi, Boamah palasi lainaltaan HJK:hon ja siirtyi sittemmin Yhdysvaltain kolmostasolle. Ei voi pitää sen suurempana menetyksenä.

Aaro Soiniemi, HJK -> IFK Mariehamn

Soiniemellä oli alla hyvin sujunut lainakausi TPS:ssä, ja laitapuolustajan odotettiin taistelevan peliajasta HJK:n edustusjoukkueessa. Soiniemi pelasi kuitenkin koko viime kauden HJK:n reservijoukkueessa, esiintyi edukseen ja sai lopulta mahdollisuuden siirtyä IFK Mariehamniin. Fiksu ratkaisu, sillä Soiniemi on kunnossa ollessaan avauksen pelaaja Ahvenanmaalla.

Kevin Kouassivi-Benissan, HJK -> VPS

HJK-kasvatti vietti viime kauden ensimmäisen puoliskon lainalla Slovakian pääsarjassa, mutta kärsi loukkaantumisesta. Palasi viime kesänä HJK:hon ja esiintyi kesällä edukseen, mutta jäi loppukaudesta hyvin pienelle peliajalle. Laitapuolustajan sopimus päättyi, eikä sitä uusittu. Kouassivi-Benissan siirtyi sittemmin Vaasaan. Kunnossa ollessaan laadukas Veikkausliiga-pelaaja.

Kevin Kouassivi-Benissan siirtyi HJK:sta VPS:ään. Kuva: All Over Press

Yukiyoshi Karashima, HJK -> RFS (laina päättyi)

Karashima siirtyi kesken viime kauden Latviasta lainalle HJK:hon. Karashimasta kaavailtiin rotaatiopelaajaa, mutta lopulta japanilainen jäi täysin olemattomalle peliajalle Nuutisen alaisuudessa ja tilille kertyi vain 36 peliminuuttia HJK:ssa. Karashima palasi lainaltaan Latviaan ja siirtyi sittemmin Liettuaan.

Matias Ritari, HJK -> FC Rosengård

Ritari jäi viime kauden alussa olemattomalle vastuulle HJK:n edustusjoukkueessa. Ritari lähti kesällä lainalle Gnistaniin ja pelasi lopulta vahvan loppukauden Jussi Leppälahden alaisuudessa. Ritari kellotti isoja minuutteja Oulunkylässä, ja palasi kauden jälkeen HJK:hon, mutta hänelle ei nähty käyttöä. Siirtyi siirtosumman kera Ruotsin kolmostasolle.

Georgios Kanellopoulos, HJK -> OFI Crete

Luottopelaaja oli odotetusti suuressa roolissa viime kaudella. Kanellopoulos pelasi viikosta toiseen avauskokoonpanossa ja oli kenties koko joukkueen tasaisin suorittaja. Kanellopoulos loukkaantui loppukaudesta ja oli sivussa kauden viimeisistä peleistä. Sopimus loppui ja siirtyi sittemmin vapaana agenttina Kreikan pääsarjaan. Valtava menetys, eikä HJK lopulta onnistunut hankkimaan hänelle korvaajaa. Se tulee näkymään.

Vicente Besuijen, HJK -> Aberdeen (laina päättyi)

Yksi monista viime kesän epäonnistuneista hankinnoista. Laitapelaaja saapui mielenkiintoisella cv:llä Töölöön ja oli helppo olettaa, että Besuijen olisi laadukas vahvistus HJK:lle, mutta toisin kävi. Besuijen väläytteli, mutta lopputuote jäi heikoksi, eikä hän onnistunut murtautumaan avauskokoonpanoon. Jäi loppukaudesta hyvin pienelle peliajalle. Siirtyi sittemmin lainalle Hollannin kakkostasolle.

Ville Vuorinen, HJK -> Jaro

Laitahyökkääjä yritti murtautua HJK:n edustusjoukkueeseen, mutta läpimurto jäi lopulta tekemättä. Vuorinen pelasi viime kaudella pääosin Klubi 04:n paidassa, mutta kausi ei sujunut odotusten mukaisesti. Sai keväällä mahdollisuuden siirtyä Pietarsaareen ja lähti kilpailemaan peliajasta Jaroon.

Santeri Hostikka, HJK -> Van Spor FK

Hostikalla on allaan käytännössä uran paras ja tehokkain kausi. 

Hostikka iski Veikkausliigassa vaikuttavat kymmenen maalia ja pelasi tehojen puolesta selvästi paremmin kuin aiemmin. Hostikka on aiemminkin osoittanut flow-tilaan päästessään olevansa laatupelaaja Veikkausliigassa, mutta viime kaudella flow-tila kesti selvästi pidempään kuin viime vuosina. 

Lähti vapaana agenttina Turkin kakkostasolle, ja on noussut uuden joukkueensa ehdottomaksi luottopelaajaksi. Voi pitää menetyksenä.

Santeri Hostikka siirtyi viime kauden jälkeen Turkkiin. Kuva: All Over Press

Benji Michel, HJK -> Ulsan HD

Michel siirtyi juuri ennen viime kauden alkua HJK:hon, ja pelasi lopulta odotuksiin nähden vahvan kauden. 

Monipuolinen hyökkäyspään pelaaja vakuutti muun muassa nopeudellaan ja iski kahdeksan maalia Veikkausliigassa. 

Sopimus olisi kattanut vielä tämän kauden, mutta se purettiin yllättäen talvella ja Michel jatkoi matkaansa vapaana agenttina Etelä-Koreaan. Jäänyt pienelle peliajalle uudessa seurassaan. Menetys, mutta ei olisi välttämättä sopinut Rantasen pelitapaan.

Ardit Tahiri, HJK -> KF Llapi (laina päättyi)

Siirtyi viime kesän siirtoikkunassa osto-optiollisella lainalla HJK:hon, mutta jäi täysin olemattomalle peliajalle Nuutisen alaisuudessa, eikä saanut aitoa mahdollisuutta. Väläytteli hajaminuuteillaan, mutta HJK päätti jättää optionsa käyttämättä ja Tahiri palasi lopulta Kosovoon. Siirtyi sittemmin Ukrainan pääsarjaan.

Avauskokoonpano

Rantasen HJK luottaa alkavalla kaudella lähtökohtaisesti samaan muotoon kuin Nuutinen viime kaudella, vaikka tätä nykyä joukkueen muoto muuttuukin toistuvasti pelin sisällä. 

Nuutisen HJK pelasi pitkälti koko viime kauden kahdella topparilla ja kahdella laitapuolustajalla, joista Simojoki ajautui monesti keskemmälle. 

Myös Rantanen peluuttaa harjoituskauden perusteella neljän linjaa, keskikentän kolmiota ja kolmea selvää hyökkäyspään pelaajaa.

Markovic ja Jesse Öst kilpailevat keskenään ykkösvahdin roolista. HJK ei ole tiettävästi vielä tehnyt lopullista päätöstä siitä, kumpi aloittaa kauden tolppien välissä.

Markovic hankittiin talvella HJK:n uudeksi ykkösmaalivahdiksi, mutta maalivahdin talvikauden peliesitykset jättivät ajoittain parantamisen varaa. Öst on saanut minuutteja harjoituskaudella, mutta aloittanee kauden kakkosvahtina. Luvassa on tasaväkisempi kilpailu minuuteista kuin HJK ehkä osasi odottaa.

Cissokho, Ville Tikkanen, Mihailo Bogićević, Daniel O’Shaughnessy, Emil Leveälahti ja tarvittaessa myös Brooklyn Lyons-Foster taistelevat peliajasta toppariosastolla. 

Cissokho ja Tikkanen ovat kunnossa ollessaan selviä avauskokoonpanon toppareita. 

Bogićević ei ole vakuuttanut HJK-siirtonsa jälkeen ja alkaa vaikuttamaan melkoiselta hutihankinnalta. O’Shaughnessy on sen sijaan kärsinyt jo vuoden päivät loukkaantumisesta, joka on estänyt häntä pelaamasta, eikä tällä hetkellä mikään viittaa siihen, että hän olisi käytettävissä lähiaikoina.

Laitapuolustajatilanne on mielenkiintoinen. Montano lainattiin alustavasti avauskokoonpanon vasemmaksi laitapuolustajaksi. Montano väläytteli harjoituskaudella ja peliesityksistä oli nähtävissä, että parhaaseen iskuun päästessään kyseessä on hyvin laadukas laitapuolustaja Veikkausliigaan. 

Simojoki pelasi viime kaudella avauksen vasempana laitapuolustajana, mutta voi hyvin olla, että hän aloittaa kauden penkiltä. Simojoki voi pelata myös oikealla, mutta Miska Ylitolva näyttää olevan korkeammalla hierarkiassa ja löytänee itsensä avauskokoonpanosta. Simojoen harjoituskauden peliesitykset jättivät parantamisen varaa.

Voi hyvin olla, että Simojoki nousee viimeistään kesällä avaukseen, sillä Ylitolva saattaa vaihtaa maisemaa kesken kauden. 

SuomiFutis-sivuston saamien tietojen mukaan Ylitolva herätti kiinnostusta ulkomailla tammikuussa. HJK ei halunnut luopua Ylitolvasta, mutta ei olisi asettunut pelaajan eteen, jos hän olisi saanut tarpeeksi kiinnostavan tarjouksen. Ylitolvan sopimus päättyy vuodenvaihteessa.

Keskikenttä on ylivoimaisesti HJK:n suurin huolenaihe. 

Emmanuel Boateng ei läpäissyt lääkärintarkastusta, eikä HJK lopulta hankkinut uutta keskikenttäpelaajaa ennen siirtoikkunan sulkeutumista. Keskikenttä oli viime kaudellakin HJK:n surkein osa-alue, ja siitä poistui Kanellopouloksen kaltainen pelipaikkansa eliittipelaaja, eikä korvaajaa näy. Ilmassa on katastrofin ainekset.

Ringin pitäisi pelata kutospaikalla, mutta se lienee epätodennäköistä. Lucas Lingman ja Pyry Mentu lienevät alkukaudella kutospaikalla pelaavat pelaajat. Pallollista taitoa riittää vaikka muille jaettavaksi, mutta fysiikkaa ja kaksinkamppailuvoimaa ei niinkään. 

HJK:n keskikentästä juostiin viime kaudella läpi, ja jos sinne ei saada puolustuksellisesti laadukasta kutospaikan pelaajaa, tulevat ongelmat jatkumaan. 

Rantanen voi nostaa Jere Kallisen tasapainottamaan keskikenttää, mutta nähtäväksi jää, saako Kallinen minuutteja avauskokoonpanossa. Nykytilannetta katsoessa syytä olisi. Antton Nylund aloittaa kauden rotaatiossa ja hajaminuuteilla.

Ring pelannee kymppipaikalla. Ring teki kyseisellä pelipaikalla vahvaa jälkeä viime kaudella ja iski pöytään huimat tehot. Voi olla, että Ringin vastuu pienentyy kauden mittaan, mutta on vaikea kuvitella, että hän aloittaisi kauden penkiltä. 

Loistavan harjoituskauden pelannut Kirilov taistelee avauksen paikasta Ringin kanssa. 

Peliesitysten perusteella Kirilovin pitäisi löytyä alkukaudella avauskokoonpanosta – oli se sitten Ringin tai jonkun toisen pelaajan paikalla. Kirilovista on noussut nopeasti melkoinen myyntiartikkeli ja jos kehitys jatkuu samanlaisena, nousee hän heti kättelyssä HJK:n avainpelaajaksi.

Cicale avaa kunnossa ollessaan vasempana laitahyökkääjänä. VPS:ssä Cicale nähtiin selvästi puolustavammassa roolissa, eikä Cicale liiemmin pitänyt siitä, mutta HJK:ssa luvassa on hyökkäävä rooli laidalla. Cicale esiintyi harjoituskaudella edukseen, mutta sai maaliskuussa lihasvamman. Jos pysyy kunnossa, on selkeä vahvistus. 

Niin ikään vakuuttavasti talvella pelannut Toivo Mero kamppailee Cicalen kanssa peliajasta ja pelaa ainakin alkukaudesta, kun Cicale kuntouttaa itseään. Mero voi olla kauden läpimurtopelaaja, mutta saako tarpeeksi minuutteja?

Oikealla laidalla Lappalainen, David Ezeh ja Liam Möller kilpailevat minuuteista. 

Lappalaisen kunnosta on mahdoton sanoa mitään, sillä hän on ollut viime vuodet enemmän ja vähemmän loukkaantuneena. Myös harjoituskausi meni pitkälti loukkaantuneena, eikä sen varaan voi laskea, että hän pelaisi kauden mittaan suuria minuutteja. 

Ezeh on tunnettu puhtaana kärkenä, mutta on esiintynyt edukseen laidalla. Möllerin talvikausi oli taas rikkonainen, eikä pelikunnossa pysyminen ole kirkossa kuulutettua.

Pukki ja Borchers kilpailevat keskenään ykköskärjen roolista. 

Pukki pelasi vahvan viime kauden, mutta peliminuutit tulevat todennäköisesti tippumaan merkittävästi kauden mittaan. Voi hyvin olla, että talvikaudella väläytellyt Borchers on alkukaudella HJK:n ykköskärki. Nähtäväksi jää, pysyykö Borchers kunnossa. Kaksikkoa tuskin nähdään ainakaan samaan aikaan avauskokoonpanossa.

Seuraa häntä

TOIVO MERO

Viime syksynä 18 vuotta täyttänyt laitahyökkääjä lähtee kauteen suurin odotuksin. 

Mero nousi HJK:n edustusjoukkueen mukaan jo viime kaudella ja pääsi lopulta kentälle kymmenessä sarjaottelussa, vaikka peliaika jäikin lähinnä hajaminuuteiksi. 

Mero esiintyi edukseen HJK:n reservijoukkueessa Ykkösliigassa, vaikka mukaan mahtui heikompiakin pelejä. Se kuuluu asiaan tuossa iässä.

Laitahyökkääjä nousi jalkapalloilevan Suomen tietoisuuteen viimeistään talvella pelattuaan vahvoja pelejä UEFA Youth Leaguessa. Mero esiintyi edukseen Euroopan suurseuroja vastaan, nosti ajoittain joukkueensa reppuselkään ja iski lopulta kahdeksaan peliin hurjat seitsemän maalia.

Mero ei ole välttämättä teknisesti kaikista paras pelaaja, mutta nuorukainen haastaa ennakkoluulottomasti, kykenee luomaan itselleen tilaa ja maalipaikkoja laidallaan ja varsinkin viimeistelemään. 

Mero on laadukas maalintekijä ja samalla pelaajaprofiililtaan hyvin erilainen laitahyökkääjä kuin Cicale, jonka kanssa hän lähtökohtaisesti taistelee peliajasta.

Mero nostettiin talvella pysyvästi edustusjoukkueen mukaan. Nuorukainen sai harjoituskaudella mukavasti vastuuta Rantaselta ja vastasi huutoon. Mero osoitti nopeuttaan ja maalintekotaitoaan useammassa pelissä, ja hän taistelee alkukaudella tosissaan avauskokoonpanon paikasta HJK:ssa.

HJK:n laitahyökkääjätilanne herättää paljon kysymyksiä, sillä Cicale ja Lappalainen ovat hyvin loukkaantumisalttiita pelaajia, eikä mikään viittaa siihen, että kaksikko pysyisi koko kauden pelikunnossa. Kummatkin ovat olleet harjoituskauden lopussa loukkaantuneena ja se avaa Merolle sauman. 

Jos Mero käyttää sen hyväkseen, ei HJK:lla ole seuran strategiankaan puolesta mitään syytä laittaa edukseen esiintyvää nuorukaista penkille. HJK haluaa nostaa nuoria pelaajia entistä aikaisemmassa vaiheessa edustusjoukkueeseen ja Mero on hyvä esimerkki siitä, että potentiaaliselle myyntiartikkelille kannattaa antaa rehellinen mahdollisuus.

Toivo Mero taistelee tällä kaudella jopa avauksen paikasta HJK:ssa. Kuva: All Over Press

Odotukset

SIJA: 2

HJK:n viime kausi meni Suomen Cupin mestaruudesta huolimatta niin pahasti penkin alle, että suunta osoittaa vain ylöspäin. 

HJK:n viime vuosien krooniset sekoilut valmennus- ja seurajohdossa ovat pakosti vaikuttaneet joukkueen peliesityksiin, ja HJK:ssa onkin etsitty viime aikoina kauan kadoksissa ollutta stabiiliutta. 

HJK:ssa alkoi jälleen uusi projekti, mutta tällä kertaa vaikuttaa siltä, että projektille on annettu aidosti tukea seuran sisältä. 

Uusi valmentaja ei roiku löysässä hirressä heti kättelyssä, vaan Rantasella on seurajohdon vankka luottamus, ja hänelle annetaan aikaa, vaikka tulokset eivät olisikaan heti parhaasta päästä.

HJK:n harjoituskauden peliesitykset olivat ymmärrettävistä syistä ailahtelevia, mutta mukaan mahtui myös positiivisia pelejä, ja keväällä oli nähtävillä selkeästi, miten Rantanen pyrkii peluuttamaan joukkuettaan. 

Hyökkäyskolmanneksella on aika ajoin nähty Ilveksestä tuttua kombinaatiopelaamista, josta on tullut jo Rantasen tavaramerkki. 

Rantaselle ja HJK:lle on syytä antaa alkavalla kaudella aikaa, vaikka HJK:n kaltaisessa seurassa menestyspaineet ovat suuremmat kuin kilpailijoilla yhteensä. 

HJK:ssa tiedostetaan, ettei viime vuosien kaltainen sekoilu voi jatkua kauttakaan pidempään, ja siksi uudelle projektille ja sen vetäjille annetaan paljon enemmän aikaa kuin Korkeakunnakselle viime kauden alussa tai Ferran Sibilalle toissa kaudella. 

Kolmas peräkkäinen mestaruudeton kausi olisi HJK:lle valtava pettymys, mutta se on samalla hinta, jonka se saattaa itse joutua maksamaan viime vuosien tapahtumien seurauksena.

HJK on rakentanut Rantaselle varsin hyvän joukkueen, mutta pelaajamateriaali jäi lopulta kauas huippulaadukkaasta. 

Kun otetaan huomioon joukkueesta lähteneet avainpelaajat ja muutaman kalliin vahvistuksen jatkuvat loukkaantumisongelmat, voi helposti sanoa, ettei jalkeilla oleva joukkue ole lopulta niin laadukas kuin saattoi odottaa. 

Joukkue on siitä huolimatta tarpeeksi hyvä taistellakseen Veikkausliigan mestaruudesta. Se on selvää, ja ennen kaikkea olisi huolestuttavaa, jossei HJK kykenisi kasaamaan 2,6 miljoonan euron pelaajabudjetilla mestaruudesta aidosti taistelevaa nippua. 

Joukkueen keskikentällä on niin dramaattisia puutteita, että laadukkaan kutospaikan pelaajan puuttuminen voi vaikuttaa mestaruustaisteluun. Ei välttämättä ratkaisevasti, mutta HJK antaa siinä aivan turhaa tasoitusta muille mestarikandidaateille. 

On todennäköistä, että seuran urheilujohto hankkii viimeistään kesän siirtoikkunaan mennessä keskikentälle uuden pelaajan, mutta nähtäväksi jää, millä mallilla HJK:n pelaaminen ja tulokset ovat siihen mennessä.

HJK taistelee tällä kaudella mestaruudesta lähtökohtaisesti FC Interin kanssa. FC Inter lähtee kauteen pienenä mestarisuosikkina pitkälti jatkuvuutensa, valmennuksensa ja huippulaadukkaan puolustuspelaamisensa ansiosta. 

HJK:ssa on tiettävästi tehty harjoituskaudella paljon töitä muun muassa boksipuolustamisen eteen, mutta luonnollisesti se ei ole toistaiseksi läheskään samalla tasolla kuin FC Interillä. 

Viime kaudella HJK oli pitkälti yksilöidensä summa, mutta Rantasen palkkaamisen myötä on odotettavissa, että HJK tulee saamaan pitkässä juoksussa kilpailuetua nimenomaan pitkäjänteisesti työstetystä pelitavastaan. 

Sen omaksuminen ottaa oman aikansa, ja voi olla, että varsinkin alkukaudella HJK:n pelaaminen näyttää kaikelta muulta kuin valmiilta. 

Rantasen alaisuudessa HJK on todennäköisesti parhaimmillaan vasta ensi kaudella, jolloin sitä onkin syytä pitää suurenmoisena ennakkosuosikkina. Muussa tapauksessa joku on mennyt pahemman kerran pieleen Rantasen HJK-pestin ensimmäisellä kaudella.

Veikkausliigan mestaruus ei olisi tällä kaudella suuri yllätys tai oikeastaan edes ylisuorittamista, mutta lähtökohtaisesti HJK antaa monissa asioissa vielä liikaa tasoitusta FC Interin stabiiliudelle voittaakseen Suomen mestaruuden. Erot ovat pienet, mutta HJK lähtee mestaruustaistoon altavastaajana.

Joonas Rantasella on simppeli tehtävä HJK:ssa. Vain menestys kelpaa. Kuva: All Over Press

Otteluohjelma

Lauantai 04.04. HJK-SJK
Lauantai 11.04. HJK-AC Oulu
Lauantai 18.04. Gnistan-HJK
Sunnuntai 26.04. KuPS-HJK
Keskiviikko 29.04. FC Inter-HJK

Maanantai 04.05. HJK-FC Lahti
Perjantai 08.05. TPS-HJK
Lauantai 16.05. HJK-Ilves
Perjantai 22.05. VPS-HJK
Lauantai 30.05. HJK-IFK Mariehamn

Lauantai 13.06. Jaro-HJK
Keskiviikko 17.06. HJK-FC Inter
Tiistai 23.06. IFK Mariehamn-HJK
Lauantai 27.06. HJK-KuPS

Lauantai 11.07. FC Lahti-HJK
Lauantai 18.07. HJK-VPS
Sunnuntai 26.07. HJK-TPS

Maanantai 03.08. SJK-HJK
Lauantai 08.08. AC Oulu-HJK
Sunnuntai 16.08. HJK-Jaro
Sunnuntai 23.08. HJK-Gnistan
Maanantai 31.08. Ilves-HJK

Tuukka Ikkeläjärvi

LUE MYÖS