HS: Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti otti kantaa Veikkausliigan ottelujärjestelyihin: "Toivoisin poliitikoilta luottamusta"

Veikkausliigan kauden 2020 alkuun on aikaa reilu kuukausi. Sitä ennen, jo parin viikon kuluttua käynnistyvät kaudet Kansallisessa Liigassa ja Kakkosessa. Koronarajoitusten voimassa ollessa ainakin heinäkuun ajan Veikkausliigan otteluihin pääsee kuitenkin vain rajoitetusti yleisöä. Yleisötapahtumarajoitus on määritelty 500 henkilöön, joskin lukuun ei lasketa mukaan pelaajia ja muita kentän tasolla työskenteleviä henkilöitä. Suomalaisseurat ovat hyvin riippuvaisia yleisötuloista ja ottelutapahtumien oheismyynnistä. Siksi seuroissa onkin toivottu joustoa katsojamäärärajoituksiin. Torstaina toiveen toteutumiselle saatiin myönteinen signaali, kun urheiluasioista vastaava tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen totesi Helsingin Sanomille suhtautuvansa ajatukseen suopeasti. Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti on myös ottanut kantaa jouston puolesta. Lahden mukaan koronakriisistä kärsineitä seuroja tulisi myös tukea avokätisemmin. – Lähtökohtana on terveyden asettaminen etusijalle. Kukaan ei sitä halua kyseenalaistaa, Lahti muistuttaa heti Helsingin Sanomien haastattelun alkajaisiksi (koko HS:n juttu löytyy täältä). Lahti pitäisi järkevänä, että stadioneilla sijaitsevia toisistaan erillisiä osioita voitaisiin tarkastella erillisinä 500 katsojan alueina. Esimerkiksi hän nostaa Turun Veritas Stadionin, jonka olosuhteita viranomaiset ovat jo käyneet tarkastelemassa. – Toivoisin, että viranomaiset pystyisivät näkemään asian terveellä järjellä. Moneen muuhun rajoitettavaan asiaan verrattuna stadionit ovat turvallisia paikkoja. Sen lisäksi täytyy muistaa, että siellä on järjestysmiehet, jotka joka tapauksessa ohjeistetaan turvaväleistä. – Toivoisin selkeämpää terveen järjen käyttöä ja poliitikoilta luottamusta siihen, että aluehallintovirastot pystyisivät katsomaan Veikkausliigan osalta yksittäisiä stadioneita. Lahti korostaa, että 500 katsojan rajoitus poikii Veikkausliigan ja Ykkösen seuroille suuria riskejä. – Rajoituksesta seuraa merkittäviä taloudellisia haittoja ja riskejä. Joukkueet on rakennettu vuoden alussa ajatellen, että pelataan normaali kausi. Voi olla, että yhteistyökumppaneilla tulee vaikeuksia maksaa sovittuja summia. – Tarvitsemme nyt apua ainakin ammattimaisten seurojen osalta enemmän kuin mitä tähän asti on saatu. Lahden mukaan Veikkausliiga ei ole suuri työllistäjä koko maan mittakaavassa, sillä seuroissa ja ottelutapahtumissa työskentelee noin tuhat ihmistä. Liigan merkitystä ei voi kuitenkaan mitata pelkillä työntekijöiden määrällä. – Aika monella liigaseuralla on maan suurimmat junioriorganisaatiot ympärillään. Seurat ovat paikallisen elinvoiman ilmentymiä, jotka sykkivät maakunnan tunnetta ja ylpeyttä. – Jos katsotaan puhdasta tukien jakoa ja suhtautumista urheiluun, ehkä urheilua ei ole mielletty elinkeinotoiminnaksi, ja sen vaikuttavuutta ei ole täysin ymmärretty, Lahti arvelee. [readmore from=Veikkausliiga] Suomen Palloliitto teetätti viime vuonna selvityksen jalkapallon vaikuttavuudesta suomalaiselle yhteiskunnalle. Selvityksen tuloksena oli, että jalkapallon tuottavuuden arvo yhteiskunnalle on vuosittain noin 770 miljoonaa euroa. – Se ei ole näkynyt kaikissa yhteiskunnan päätöksissä. Urheilu kokonaisuutena voi varmaan katsoa peiliin. Urheilu ei ole osannut täysin ajaa omia etujaan tarpeeksi voimakkaasti, Lahti arvelee.