Sami Hyypiän erikoishaastattelun kolmas osa kertoo muun muassa rahalahjoituksesta, nuorten pelaajien kunnioituksen puutteesta sekä Valioliigan ja Bundesliigan eroista.

Hyypiä siis esiintyy saksalaisen ”11 FREUNDE”-lehden huhtikuun numeron kansikuvajutussa. Lue ohesta haastattelun kolmas osa suomeksi. Lisätietoja ”11 FREUNDE”-lehdestä ja tästä haastattelusarjasta löydät täältä.

Haastattelun ovat tehneet saksalaislehden toimittajat Matthias Paskowsky ja Thorsten Schaar. Suomennoksesta vastaa saksalaisen jalkapalloilun asiantuntija Pekka Franck.


//

Aikaisemmin lahjakkuuksien piti ansaita tiensä huipulle. Tänään paikka ykkösmiehistössä tuntuu aukeavan helpommin.

Niinpä, nuorten pelaajien ei tarvitse enää putsata vanhempien pelureiden pelikenkiä.

Onko tämä sinuta hyvä vai huono asia?

Pidän enemmän vanhasta tavasta. Se ei ole huono asia, jos joutuu aloittamaan pohjalta, jos joutuu taistelemaan itselleen pelipaikan. Nuoret pelaajat oppisivat jälleen, mitä kunnioittaminen tarkoittaa.

Mistä tänä päivänä huomaa tuon kunnioituksen puutteen?

Nuoret kohtelevat nykypäivänä vanhempia ihmisiä vähemmän kunnioittavasti. Kun minä olin nuori, homma toimi näin: Kun vanhempi henkilö kielsi sinulta jotain ja sinä väitit vastaan, niin sinua vedettiin korvasta tai takamuksesi sai kärsiä. Ei sillä että pitäisin tuota tapaa oikeana, mutta tänä päivänä joudut ennemminkin vaikeuksiin, mikäli laitat nuorelle hanttiin. Ennen asiat olivat toisin. Vielä kymmenen vuotta sitten nuoret kunnioittivat vanhempiaan enemmän.

Lahjoitit 23.000 puntaa liverpoolilaiselle lastensairaalalle. Keskustellaanko tuollaisista aiheista pukukopissa? Halusivatko joukkuekaverit tietää, miksi toimit tällä tavalla?

Ei, eivät juurikaan. Jokainen tekee omat päätöksensä yksin. Nuorin poikani syntyi kyseisessä sairaalassa. Eräänä aamuna ajaessani harjoituksiin kuuntelin radiota. Radioasema keräsi varoja tiloihin, joissa vanhemmat voisivat yöpyä. Osa sairaalan lapsista saapuu paikalle muista kaupungeista ja vanhempien on päivittäin ajettava satoja maileja nähdäkseen lapsensa. Radioasema yritti saada kasaan 25.000 puntaa. Soitin eräälle työntekijällemme ja pyysin häntä selvittämään, paljonko tuosta tavoitesummasta vielä puuttuu. Sitten annoin rahat hänelle toimitettavaksi.

Lehdissä luki jälkikäteen, että Sami Hyypiä lahjoitti paljon rahaa, mutta Steven Gerrard ainoastaan pelipaidan.

Luin myös tuon ja ihmettelin, miten joku edes saa päähänsä kirjoittaa tuollaista. Stevie on takuulla tukenut montaa muuta järjestöä. Minulle tuo sairaala oli jotain erityistä, se oli myös lähin sairaala kodistani katsottuna. Tunsin, että on tärkeää auttaa heitä. Kun pelaa Liverpoolissa saa joka viikko kasapäin kirjeitä, joissa pyydetään erilaisille järjestöille avustuksia. Nuo pyynnöt eivät koskaan lopu. En edes halunnut, että lahjoituksestani tehdään julkinen, mutta Liverpoolin lehdistöpäällikön mielestä asia olisi hyvää julkisuutta seuralle. Siksi suostuin lahjoituksen julkistamiseen, mutten antanut siihen liittyen haastatteluja. Se mitä teen yksityishenkilönä, ei kuulu muille.

Ovatko nuoret ammattifutaajat ehkä hieman maanläheisempiä Saksassa kuin Englannissa?

Tilanteita on vaikeata verrata keskenään. En usko, että ero on kovin suuri. Saksasta löytyy paljon muita urheilulajeja, jotka ovat ihmisille tärkeitä. Englannissa jalkapalloilu on ylivoimainen ykkönen, suurella erolla krikettiin ja rugbyyn nähden. Liverpoolissa on kaksi futisseuraa ja ihmiset hengittävät, syövät ja nukkuvat futista. Joka kerta kun kävin jossain, ihmiset halusivat keskustella kanssani jalkapallosta.

//

Kuvailet nyt varmaankin tyypillistä elämää Valioliigan kultakala-akvaariossa?

En voinut mennä minnekään. Joka paikassa minun piti jutella suun täydeltä. Kun vierailin ravintolassa, saapui pöydän luo takuulla tarjoilija, joka keskusteli kanssani jalkapallosta – puolen tunnin ajan. Tuo oli pidemmän päälle jo hieman rasittavaa. Siksi nautin tällä hetkellä olostani Saksassa. Voin käydä Kölnissä tai Düsseldorfissa ilman että kukaan tunnistaa minut. Voin viettää normaalin ihmisen elämää, sellaisen ihmisen, jollaiseksi olen itseni aina tuntenut. Englannissa se oli mahdotonta.

Et pystynyt edes käydä lenkillä kaupunginpuistossa?

Sen kyllä tein. Olin kuitenkin niin nopea, ettei kukaan pysynyt perässäni.

Hyvä puheenaihe. Onko Valioliiga todellakin niin paljon Bundesliiga nopeampi?

Valioliigassa peli on nopeampaa, koska Englannissa myös pienet seurat pelaavat paljon pitkiä palloja. Olet jatkuvasti paineen alla, peli aaltoilee koko ajan puolelta toiselle. Peli on nopeampaa ja se vaatii sinulta enemmän, fyysisesti ja psyykkisesti. Psyykkisesti myös siksi, että meillä Liverpoolissa oli käytännössä aina kaksi ottelua viikossa. Tämä ei aiheuta pelkästään ruumiillista rasitusta, vaan myös henkisiä haasteita. Kun peli on noin nopeaa, on jatkuvasti oltava täydellisesti keskittynyt.

Miten arvioisit Bundesliigan tason?

Edellä kertomani ei tarkoita sitä, että Bundesliiga olisi huono liiga. Mutta Valioliiga on maailman kovin liiga. Maailman parhaat pelaajat haluavat Englantiin. Toki Espanjassakin on paljon hyviä pelaajia, mutta pelityyli on toisenlainen. Mahdollisesti moni näistä pelaajista ei sopeutuisi englantilaiseen peliin. Meillä oli Liverpoolissakin muutama tällainen esimerkki. Meillä oli pari espanjalaista, jotka eivät lyöneet itseään Valioliigassa läpi. Fernando Torres on puolestaan esimerkki siitä, että onnistuminen on mahdollista. Olin alusta saakka varma, että hän lyö itsensä läpi, sillä hän on erittäin fyysinen pelaaja. Hän osaa vartalollaan suojella palloa. Sitä tarvitaan pelaajana Englannissa. Olen tänä vuonna Bundesliigassa huomannut, että täälläkin on paljon hyviä pelaajia ja joukkueita. En saapunut tänne rentoutumaan ja nauttimaan elämästä. Tulin Leverkuseniin hoitamaan työni kunnialla. Minun on täälläkin oltava 100-prosenttisesti keskittynyt hoitaakseni hommani yhtä hyvin kuin aiemmin.

//

Kuka Bundesliigan pelaajista voisi lyödä itsensä läpi Valioliigassa?

Edin Dzeko (Wolfsburg) aivan varmasti. Hänellä on siihen ehdottomasti eväät. Ja on olemassa monia muitakin. Kaikki on sinusta itsestäsi kiinni, siitä miten osaat mukautua uuden liigan pelityyliin. Ennen saapumistani tänne pohdin, sovinko saksalaiseen pelityyliin. Olen melko varma, että sopeutuisin tänne nopeasti. Bundesliiga on pelityyliltään se eurooppalainen liiga, joka on lähinnä Valioliigaa. Espanjassa ja Italiassa pelataan aivan toisenlaista peliä.

Millainen on tyypillinen saksalainen pelityyli?

Melko kovaa. Ja jokaisella bundesliigajoukkueella on monta pelaajaa, jotka jaksavat juosta. Uskon, että tyypillinen saksalainen pelaaja on juoksukone. Maajoukkueenne osoittaa lisäksi, kuinka vahvalla henkisellä voimavaralla saksalaispelaaja on varustettu. Isoissa turnauksissa saksalaiset ovat aina loppuun saakka mukana. Jopa aikona, jolloin karsintoja pelattaessa ajattelee, etteivät he tällä kertaa ole niin hyviä. Turnauksen alkaessa saksalaiset heittävät peliin henkisen vahvuutensa.

Ampuiko Didi Hamann vuoden 2005 Mestarien liigan finaalin ensimmäisen rangaistuspotkun siksi, että hän oli kentän ainut saksalainen?

Se johtui ennemminkin siitä, että hän on rauhallinen persoona. Hän pystyi käsittelemään sillä hetkellä hänelle kasaantuneet paineet hyvin. Minä en tehnyt päätöstä, kuka tuon ensimmäisen rankkarin ampuu. Ehkä hän vain sattui ilmoittautumaan ensimmäisenä.

Onko sinulla jälleen kuluvan kauden jälkeen jotain juhlittavaa?

Toivottavasti. Suomessa on olemassa vanha sanonta: Nälkä kasvaa syödessä. Asetimme kauden alussa tavoitteeksi paikan eurokentillä. Mikäli tuolloin joku olisi tehnyt meille seuraavan tarjouksen: 25 ottelun jälkeen teillä on vasta yksi kärsitty tappio, olette kolme pistettä kärjestä ja olette sijalla kolme – olisimme olleet hulluja, jos emme olisi ottanut tuota tarjousta vastaan. Viime kaudellahan Leverkusen oli sarjan yhdeksäs. Vedämme itsevarmuutemme niistä monista hyvistä peleistä, joihin olemme tällä kaudella kyenneet.

Mikäli selviätte ensi kaudeksi Mestarien liigaan, toivotko ottelua Liverpoolia vastaan – vai mieluummin et?

Liverpoolin olisi ensin selviydyttävä mukaan… Esitä tämä kysymys minulle uudestaan toukokuussa, kun olemme varmistaneet paikan Mestarien liigassa!

Suomifutis.com-sivusto kiittää ”11 FREUNDE”-lehteä haastattelun julkaisuoikeuksista. Mikäli haluat kommentoida haastattelusarjaa tai lähettää terveisiä ”11 FREUNDE”-lehdelle, sinulla on mahdollisuus siihen alla olevassa kommenttikentässä.

//

Aiheet Haastattelut Hyypiä Sami Suomalaiset ulkomailla Uutiset