Miksi Suomesta ei nouse nuoria huippuseuroihin? - Pelaajalegenda tietää: "Jalkapallossa menet aina viemään jonkun toisen työpaikan"

Veikkausliigasta nousee vuosittain pari nuorta pelaajaa isoon rooliin ja siirtyy kauden jälkeen ulkomaille. Todelliset läpimurrot ulkomaan kentillä ovat kuitenkin jääneet viime vuosina vähiin. Uransa aikaan muun muassa Norjassa ja Ruotsissa pelannut Juhani Himanka muistuttaa, että ulkomaan kentillä kilpailu on huomattavasti kovempaa ja nuorten pelaajien pitää olla siihen valmiita. Jalkapallon harrastajamäärät ovat nousussa, mutta huipulla asti harrastajamäärät eivät näy. Kärkipään pelaajamassa on edelleen suhteellisen kapea ja vielä harvalukuisempi on määrä, joka raivaa tiensä kovempiin ulkomaalaissarjoihin. – Olosuhteet alkavat olla nyt kunnossa, mutta en tiedä kauanko siihen menee, että alkaa tulla tulosta. Harrastajamäärät ovat nousussa, mutta paino sanalla harrastaja. Olemme tapelleet aikamme Kaikki pelaa –ohjelman kanssa. Eihän nyrkkeilyssäkään anneta lyödä vuorotellen. Kilpailu on kilpailua, Himanka heittää. Himanka pelasi A-maajoukkueessa yhteensä 22 ottelua ja pelasi myös Ruotsissa ja Norjassa. Hän muistuttaa, että kilpailu pelipaikoista on muualla ihan erilaista kuin Suomessa. – Jos haluaa huipulle, niin pitää ymmärtää sen olevan kova maailma. Kun pelaaja lähtee täältä ulkomaille, niin hän on täällä joukkueensa ykköskategorian pelaaja. Kun hän menee ulkomaille, niin hän on se 28. pelaaja. Hänen on oltava valmiina raivaamaan itseään ylöspäin kyynärpäillä. Eikä se riitä, että voitat vain oman pelipaikkasi kaverin, vaan sinun on voitettava puolellesi myös hänen joukkuekaverinsa. – Normaaliin työhön mentäessä sinut otetaan hyvin vastaan, kun sille paikalle on ollut tarvetta. Jalkapallossa menet aina viemään jonkun toisen työpaikan. Pelit ovat sotaa ja omista pidetään huolta. Suomessa on liian paljon mykkiä pelaajia enkä halua tällä aliarvioida mykkiä millään tavalla. Puhuminen kentällä tarkoittaa vastuunkantoa. Se joka puhuu, ohjaa ja neuvoo, ottaa vastuun siitä tilanteesta. Suomessa ei haluta kantaa sitä vastuuta ja se puuttuu. Himangan mukaan äänenkäyttö korostuu etenkin nuorten pelaajien kohdalla. Vaikka jalkapallo on kehittynyt monelta aspektilta, on vanhastakin hyvä poimia ne toimivat asiat. – Asiat ovat menneet paljon eteenpäin olosuhteissa, ravintotietoudessa ja fyysisessä valmennuksessa, mutta myös vanhoissa opeissa on paljon mistä olisi hyötyä myös tänä päivänä. Kun me pelaamme ikämiesjalkapalloa, niin siellä on kentällä hirveä huuto päällä koko ajan. Se tulee ihan selkäytimestä eikä niistä enää puhuta kopissa. Kaikki tietävät sen kuuluvan tilanteeseen. Suomessa on liian vähän johtavia pelaajia. Ei sellaisia vanhan koulukunnan pelaajia ole oikeastaan kuin RoPS:n Antti Okkonen, Himanka täräyttää.