Mustaa valkoisella ei ilmeisesti vielä ole, mutta odotusarvo sen suhteen, että Daniel Sjölund pelaa ensi kaudella IFK Mariehamnin veikkausliigajoukkueessa, on erittäin korkea. Huhtikuussa 36 vuotta täyttävästä ”Dajasta” tulee samalla yksi koko sarjan seuratuimmista pelaajista – ja yksi sarjan historian kaikkien aikojen kiinnostavimmista debytanteista.

Finströmistä, Ahvenanmaalta kotoisin oleva Sjölund lähti saarilta jo 15-vuotiaana, kun hän siirtyi ruotsalaisen Brommapojkarnan kautta West Hamiin ja sieltä edelleen Liverpooliin. Läpimurtoa Englannissa ei koskaan tapahtunut, mutta vuonna 2003 Sjölund siirtyi Allsvenskaniin. Siellä suomalaisesta tuli sarjan legenda.

16 Allsvenskan-kauden aikana Sjölund sai juhlia kolmea sarjan mestaruutta ja kahta cup-voittoa. 262 sarjaottelussa keskikenttäpelaaja teki 26 maalia ja syötti 36. Viimeinen osuma syntyi juhlallisesti Norrköpingin kauden viimeisessä kotiottelussa lisäajalla – kuin läksiäislahjana Allsvenskan-yleisölle (lue uutinen).

[readmore from=Sjölund-Daniel]

Nyt 20 vuotta kestänyt kierros on ohi, ja 36 A-maaotteluakin pelannut Sjölund on palaamassa kotiin juhlittuna sankarina. Paha vain, että sankari on saamassa työmaakseen melkoisen sekavan lautakasan.

Ovet käyneet lähinnä ulospäin

IFK Mariehamn on pelannut Veikkausliigassa nyt 14 kautta, ja viime kausi oli eittämättä yksi seuran pääsarjahistorian vaikeimmista. Se vältti putoamiskarsintaan joutumisen vain kahden pisteen erolla, ja joukkueen päästettyjen maalien määrä oli yhdessä PS Kemin kanssa koko sarjan korkein, 59 takaiskumaalia 33 pelissä.

Kauden jälkeen ovet ovat seurassa käyneet siihen malliin, että IFK Mariehamnista voi povata syksyn harmauden keskellä jopa sarjan suurinta putoajakandidaattia – myös sarjanousijoiden HIFK:n ja KPV:n taakse. Toki uuden kauden alkuun on aikaa yli neljä kuukautta, mutta Grönvittin toimistolla ei todellakaan ole varaa lomailuun.

IFK Mariehamn joutui rajujen muutosten eteen, kun pitkäaikainen valmentaja Pekka Lyyski jäi eläkkeelle ja myöhemmin alakerran tukipilari, valmentajan poika Jani Lyyski lopetti vuosi sitten uransa. Kari Virtasen lähtö valmennusportaasta ei sekään ollut pikkujuttu.

Tällä kaudella ahdinko tuntuu vain pahentuvan, kun kaksi muuta konkaria, Aleksei Kangaskolkka ja Kristian Kojola kertoivat lyövänsä niin ikään nappikset naulaan (lue lisää tästä ja tästä). Kangaskolkka oli kymmenellä maalillaan joukkueen päättyneen kauden ylivoimainen maalikärki, ja voittipa hän toissa kaudella koko sarjan maalikuninkuuden. Kojola puolestaan on ollut takalinjojen ehdoton kulmakivi jo vuosia. Joukkueen sisäisessä peliaikatilastossa Kangaskolkka ja Kojola olivat viime kauden kolmonen ja kakkonen Dylan Murnanen jälkeen, joten täytettäväksi jäävät todellakin isot saappaat.

Lähtijöiden listaa voidaan jatkaa Nicklas Maripuulla, Pontus Åsbrinkillä ja Julio Fernandesilla, joista seura luopuu omasta aloitteestaan (lue uutinen). Ikävämpi yllätys lienee ollut se, että 21-vuotias Thomas Mäkinen, koko ajan kehittynyt seuran oma kasvatti, päätti keskittyä opintoihinsa ja pelailee jatkossa Kolmosta FC Ålandin riveissä.

Iso menetys on myös puolustuspään monipuolinen Philip Sparrdal Mantilla, joka palaa neljän Maarianhaminan kauden jälkeen takaisin Ruotsiin. Nettihuhuissa lähtijöitä on vielä paljon enemmänkin – ja aivan joukkueen terävimmästä päästä.

Nyt jos koskaan kysytään seurajohdon pelaajasilmää

IFK Mariehamnin seurajohto ja pelaajatarkkailuosasto ovat osoittaneet vuosien saatossa pystyvänsä tekemään erinomaista työtä pelaajahankintojen kanssa. Erityisen hyvin onnistumisia on tullut Ruotsista löydettyjen pelaajien osalta.

[readmore from=IFK-Mariehamn]

Nyt tuota silmää kaivataan kuitenkin enemmän kuin ehkä koskaan, sillä näin rajusta myllerryksestä ei helpolla toivuta. Vaikka hankinnat menisivätkin nappiin, ottaa yhteispelin löytyminen aina aikansa. Jos Aristote Mboman odotetaan hyppäävän suoraan Kangaskolkan saappaisiin, pyyntö on suorastaan kohtuuton. Ja kuka ottaa alakerrassa pomon roolin, kun sekä Lyyski että Kojola ovat väistyneet?

Daniel Sjölundin paluussa on maarianhaminalaisilla joululahjaa parin vuosikymmenen edestä. Mies on jopa väläytellyt olevansa valmis topparinkin tontille, mutta tuskin se on sen paremmin Sjölundin kuin joukkueenkaan etu. Dajan itsensä kannalta soisi, että seurakin lahjoittaisi omalle pojalleen kilpailukykyisen joukkueen eikä vain valjastaisi tätä kivireen vetäjäksi.