Näkökulma: UEFA:lla vielä paljon mietittävää – joudutaanko ensi kauden europeleihin tekemään suuria muutoksia?

UEFA teki tiistaina valtavan päätöksen. Ensi kesälle suunniteltuja miesten EM-kisoja päätettiin siirtää vuodella pelattavaksi vasta kesällä 2021.

Samaan aikaan päätettiin lykätä myös naisten EM-turnausta vuodella kesään 2022. Kommunikaatio toimi myös Etelä-Amerikan maanosaliiton CONMEBOL:n kanssa, kun myös Copa América siirrettiin rinta rinnan EM-kisojen kanssa kesälle 2021.

UEFA:n pyrkimyksenä on, että tauolle jääneet Mestarien liiga ja Eurooppa-liiga voitaisiin pelata vielä tavalla tai toisella loppuun. Tämänhetkisten tietojen mukaan Mestarien liigan loppuottelu on edelleen määrä pelata Istanbulissa ja Eurooppa-liigan finaali Gdanskissa – siis siellä, missä on koko ajan suunniteltukin pelattavan. Vahvistamattomien tietojen mukaan Mestarien liigan loppuottelu pelattaisiin 27. kesäkuuta ja Eurooppa-liigan 24. kesäkuuta.

On täysin selvää, että aikataulu on kiireinen – jos pelaamaan ylipäätään päästään. Kansalliset sarjatkin ovat pahasti kesken, eikä Mestarien liigan kahdeksasta puolivälieräjoukkueestakaan ole selvillä kuin puolet. Ottelupareista Juventus-Lyon, Manchester City-Real Madrid, Barcelona-Napoli ja Bayern München-Chelsea on toinen osaottelu kokonaan pelaamatta.

Jo ennen loppuottelua Mestarien liigassa pitäisi siis ehtiä pelata 16 ottelua. Eurooppa-liigassa tilanne on vielä vaikeampi, sillä yhtään neljännesvälierien otteluparia ei ehditty pelata valmiiksi, ja kahdessa parissa peruttiin myös avausosa. Voikin olla, että kilpailuissa turvaudutaan niin sanottuihin ”Final Four” -turnauksiin, ja kaksiosaisista ottelupareista luovutaan.

Ongelmat ulottuvat myös ensi kaudelle

Yksi iso ongelma sinänsä on europelien pelaaminen loppuun tällä kaudella. Ongelmat ulottuvat kuitenkin vääjäämättä myös ensi kaudelle, sillä kauden 2019-2020 päätös uhkaa ulottua pidemmälle kuin eurokauden 2020-2021 alku.

Suomalaisittain tilanne on selkeä. Europeleihin tiensä selvittivät Veikkausliigan kaksi parasta KuPS ja Inter, europlayoffien voittaja Honka sekä Suomen Cupin voittanut Ilves. Selvää sen sijaan ei ole, millä aikataululla europelejä päästään pelaamaan. Ja eihän selvillä toki ole vielä Veikkausliigankaan aikataulu.

UEFA:n kalenteriin on määritelty uuden eurokauden ensimmäiseksi arvontapäiväksi 11. kesäkuuta. Tällöin pitäisi arpoa esikarsintakierroksen otteluparit. Suomalaisseurat tulisivat mukaan arvontaan 18. ja 19. kesäkuuta, jolloin arvottaisiin Mestarien liigan ja Eurooppa-liigan kahden ensimmäisen varsinaisen karsintakierroksen otteluparit. Ensimmäiset europelit pitäisi pelata 25. kesäkuuta, ja suomalaisjoukkueiden ensimmäiset 9.-11. heinäkuuta.

Kaikki on kuitenkin yhtä suurta kysymysmerkkiä. Vaikka koronaviruspandemia alkaisikin kesä-heinäkuuhun mennessä jo tuntuvasti helpottaa, niin ehditäänkö kansallisia sarjoja pelata valmiiksi ennen ensimmäisiä euroarvontoja?

Lähes kaikki Euroopan pääsarjat ovat nyt tauolla, ja sarjaorganisaatioilla on isoja päätöksiä edessään. Pystytäänkö kausi pelaamaan kiristetyllä aikataululla täysimittaisena loppuun – vaikka tarvittaessa ilman yleisöä?

Jos tätä aiotaan yrittää, venynevät otteluohjelmat monissa maissa jonnekin kesäkuun loppuun, tai jopa heinäkuun puolelle. Tällöin ensimmäisiä uuden kauden europelejä lienee pakko myös siirtää – ainakin, jos venytetyt kaudet koskevat sarjoja, joiden joukkueita osallistuu jo europelien ensimmäiselle karsintakierrokselle (sarjat, joiden ranking-sijoitus 16:s tai huonompi). Näin todennäköisesti on.

Muita vaihtoehtoja voisi olla sarjan jättäminen kesken ja europaikkojen jakaminen tämänhetkisten sijoitusten mukaan. Se on kuitenkin epäreilua, sillä joukkueet ovat pelanneet eri määrän otteluita, eivätkä kaikki ole kohdanneet toisia joukkueita yhtä monta kertaa. Yhtenä vaihtoehtona on väläytelty myös vain sarjan ensimmäisen puolikkaan huomioimista – tällöin jokainen olisi kohdannut kunkin joukkueen kerran.

Loppusarjallisissa sarjoissa ratkaisu lienee helpommin etsittävissä, jos vain jäljellä olevat perussarjan kierrokset voidaan pelata loppuun. Tällöin voitaisiin yksinkertaisesti luopua loppusarjoista kuluvan kauden osalta. Samaan ratkaisuun saatetaan päätyä Veikkausliigassakin, jos ja kun kausi 2020 pelataan ns. ”tynkäkautena”.

Yksiosaiset otteluparit, tai lohkovaiheet kokonaan sivuun?

Avoimia kysymyksiä totisesti riittää, eikä poissuljettua liene sekään, että uuteen europelikauteen tehdään suuria rakenteellisia muutoksia. Eurofutiskeskustelufoorumeilla on pohdittu muun muassa vaihtoehtoa, ettei ensi kaudella eurokentillä pelattaisi lohkovaihetta ollenkaan, vaan koko kausi pelattaisiin pudotuspeliformaatilla ”vanhanaikaiseen tapaan”. Tämä ainakin toisi väljyyttä kalentereihin.

Jos lohkovaiheista halutaan pitää kiinni, voisi yksi vaihtoehto olla pelata karsintavaiheen otteluparit yksiosaisina. Tällöin arpa voisi ratkaista senkin, kumman joukkueen kotikentällä ottelu pelattaisiin.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole tarjota lukijoille valmiita ratkaisumalleja, sillä sellaisia ei tässä täysin poikkeuksellisessa tilanteessa ole vielä olemassakaan. Avoimia kysymyksiä on vielä valtavasti, ja niin yhteiskunnalta kuin jalkapallo-organisaatioiltakin vaaditaan nyt lähes ennennäkemätöntä sopeutumiskykyä.

UEFA:lla ja kansallisilla liitoilla on vielä monta palaveria pidettävänään ennen kuin paletti alkaa kunnolla hahmottua. Lisäksi ne kaikkein tärkeimmät päätökset tehdään kuitenkin valtionhallinnoissa, EU-tasolla ja vaikkapa kansainvälisen terveysjärjestön WHO:n palavereissa.

Jalkapallotoimijoilla on todella iso palapeli rakennettavanaan, ja toistaiseksi paikalleen ollaan laitettu vasta ensimmäisiä kulmapaloja. SuomiFutis pitää kuitenkin parhaansa mukaan lukijansa ajan tasalla siitä, miten jalkapallokalenteri uudelleenrakentuu. Niin ensi kesän europelien kuin lähiviikkojen ja -kuukausien jalkapalloilunkin osalta.