Tylyä tekstiä! Veikkausliigan pelin taso sai murskaavan arvion Palloliiton raportissa: "Peleissä ei tapahdu hirveästi mitään"

Palloliitto teki rohkean, mutta kehut ansaitsevan ratkaisun, kun liiton tutkimus- ja kehitystoiminto julkaisi miesten kansainvälisen jalkapallon analyysiraportin, jossa tutkittiin esimerkiksi Veikkausliigan pelin tasoa. Raportin tulokset eivät nimittäin suoranaisesti mairittele kotimaista pääsarjaa. Raportissa tutkittiin myös esimerkiksi Huuhkajien pelaamisen kehityskohteita sekä vahvuuksia. Yli satasivuinen raportti on painavaa tekstiä suomalaisen jalkapallon nykytilasta. Raportin koostamisesta vastasivat liiton pelianalyysipäällikkö Henri Lehto ja pelianalyysiasiantuntija Mauri Heinonen. Raportin tekemisessä mukana olivat myös eri maajoukkuiden päävalmentajat. – Otimme heti alussa pääasialliseksi tarkastelun kohteeksi pelaamiseen liittyvät teknis-taktiset asiat ja esimerkiksi tempoon ja intensiteettiin liittyvän näkökulman. Toivottavasti tässä lajianalyysiraportissa esitetyt tulokset ja johtopäätökset herättävät ajatuksia ja keskustelua ja niitä pohditaan laajasti esimerkiksi liiton valmentajakoulutuksissa ja seurojen arjessa, jossa pääsääntöinen pelaajakehitystyö tapahtuu. – Uskon, että esimerkiksi todettu tempoero veikkausliigaotteluiden ja vertailtujen sarjojen välillä tai veikkausliigapelien tietynlainen ”liiallinen kontrolli” ainakin herättää ajatuksia seuraympäristössä, Lehto kommentoi julkaisun yhteydessä Palloliiton nettisivuilla. Veikkausliigan kohdalla arvio oli melko lohduton. Vertailua tehtiin UEFA:n liigarankingissa Suomea yläpuolella oleviin pääsarjoihin valittujen muuttujien osalta InStat-dataa käyttämällä. Kaikkinensa tarkasteluun valittiin siis 36 parasta eurooppalaista pääsarjaa. Muutama otos raportin johtopäätökisstä liigan suhteen ovat melko karua luettavaa. – Kaikkinensa hieman kärjistäen voidaan päätellä, että Veikkausliigassa peli on niin sanotusti ”kivasti kontrollissa”. Pallo pysyy pelissä, pitkään yhden joukkueen hallussa ja suorituksetkin onnistuvat vertailtuihin sarjoihin nähden kohtuullisen mukavasti. Ongelma on vain siinä, ettei peleissä tapahdu hirveästi mitään. Peliä leimaa tilastojen valossa pyrkimys kontrolliin, mikä johtaa siihen, ettei esimerkiksi hyökkäyssuuntaan yrityksiä, etenemisiä, hyökkäyksiä tai laukauksia saada riittävästi aikaiseksi. Tai ainakin tapahtumia luodaan keskimääräistä vähemmän muihin sarjoihin verrattuna, varsinkin kun muuttujia suhteutetaan hallittua minuuttia kohden. Tulosten pohjalta raportissa esitetään melko huolestuttaviakin pohdintoja. – Mikä on ensinnäkin tällaisen pelitavan ja taktisten valintojen pelaajakehityksellinen vaikutus ja miten veikkausliigaottelut valmistavat pelaajiamme esimerkiksi kovempitempoisiin seurajoukkueiden europeleihin saatikka seurasiirtojen jälkeisiin kovempitempoisiin otteluihin Euroopan muissa sarjoissa? [readmore from=veikkausliiga] – Tai kuinka valmiita Veikkausliigasta nousevat pelaajat ovat pelaamaan kovempitempoisia maaotteluita? Minkälaisessa näyteikkunassa pelaajat ovat Veikkausliigan heikkotempoisissa ja kontrollia korostavissa otteluissa ulkomaalaisten seurojen ja scouttien suhteen? – Toisaalta minkälaisen mielikuvan keskimääräinen veikkausliigaottelu jättää katsojalleen? Kuinka viihdyttäviksi veikkausliigaottelut voidaan kokea? Kun nykyisellään katsojat näkevät helposti myös muiden maiden sarjoja ja niissä pelattavia otteluita, voi ns. tavalliselle katsojalle kontrollia korostavat veikkausliigaottelut jäädä katsomiskokemukseltaan vaisuiksi. Raportti lienee erinomainen keskustelunavaus, vaikka se ei suoranaisesti anna vastauksia ongelmiin. Veikkausliigan pelin tempoa on usein kritisoitu. Nyt sille löytyy varsin varteenotettavaa dataa myös pohjaksi.