Pakomatka hel*etistä: KuPS:n tuore hankinta joutui jo toista kertaa pakenemaan sotaa: ”Sinut voitiin ampua, jos näytit epäilyttävältä”

KuPS tiedotti tiistaina tehneensä sopimuksen georgialaishyökkääjä Nika Sitchinavan kanssa. Lue lisää täältä.

Sitchinava saapui KuPS:n riveihin lainalle ukrainalaisesta Kolos Kovalivkasta. Lainasopimus kestää kesäkuuhun ja siinä on optio loppukaudesta.

27-vuotias Sitchinava jätti Ukrainan taakseen, kun maassa käynnistyi sota. Venäjä aloitti sodan Ukrainassa noin kuukausi sitten.

Ukrainan pääsarja on keskeytetty ja sarjassa pelaavat pelaajat saavat jättää seuransa vapaasti lähteäkseen muihin maisemiin.

Sitchinava kertoi The Guardianille Ukrainassa ollessaan, miten pääsi pois sodan keskeltä. Haastattelu tehtiin ennen Sitchinavan KuPS-siirtoa.

– Olin Kiovassa perheeni kanssa sinä päivänä, kun sota alkoi. Olin loukkaantunut aiemmin, enkä siten harjoitellut joukkueen kanssa. Aamuviideltä nuori poikani heräsi ja vaimoni meni rauhoittelemaan häntä. Sitten kuulimme räjähdyksiä yksi toisensa jälkeen. Oletimme, että olisi käynyt joku onnettomuus, mutta sitten luimme netistä sodan alkaneen.

– Keräsimme nopeasti tavaramme kasaan. Olen georgialainen ja olin Georgiassa vuonna 2008, kun Venäjä hyökkäsi maahani, joten tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun olin sodan keskellä. Ajoin autoni kotimme lähettyville ja pakkasin sen täyteen tavaroitamme ja odotin muutamaa joukkuetoveriani. Hekin ovat ulkomaalaispelaajia ja heillä on myös perheet. Sitten ajoimme yhdessä pois Kiovasta.

Sitchinava kertoi matkustaneensa porukkansa kanssa maaseudulle kauas kaikesta.

– Vain räjähdyksien äänet voivat tavoittaa meidät. Ne värittivät taivaan öisin.

Sitchinavan mukaan ulkona liikkuminen ilta-aikaan oli vaarallista.

– On vaikea lähteä maasta. Moottoriteillä on tarkistuspisteitä ja kaikkialla on jonoja. Jos et ehdi matkustamaan kaupunkiin, jossa on turvallista viettää yö, on iltaviiden jälkeen vaarallista mennä ulos, koska siellä oli sotilaslain mukainen ulkonaliikkumiskielto. Sinut voitiin ampua, jos näytit epäilyttävältä.

– Olemme edelleen kaukana rajasta, emmekä voi ottaa riskejä. Vaimoni on raskaana ja monilla muilla on pieniä lapsia. Saamme eniten apua Kolosin puheenjohtajalta ja muilta seuran työntekijöiltä. He soittavat meille, antavat informaatiota ja varmistavat sen, että voimme syödä ja juoda. Yritämme saada itse ostettua ruokaa kaupasta, mutta seuran puheenjohtaja on ollut suurena apuna. Hän on kanssamme läheinen. Tiedämme, että hän on kanssamme.

Lähde: The Guardian