Ensi alkuun on sanottava, että Shefki Kuqi huokuu yhä karismaa. Vakuuttava ja rauhallinen olemus kertovat itsevarmuudesta Veikkausliiga-kauden alla, vaikka edessä on hyppy täydellisen uuteen uraan.

FC Hongan päävalmentajuus tuli pitkän tien kulkeneelle ”Sheriffille” kuin puun takaa. Epäilijöitä on varmasti joka puolella, mutta vielä Honka ei ole hävinnyt yhtään Veikkausliiga-ottelua.

Helppoon paikkaan Kuqi ei tosin itseään laita, sen verran Hongan ympärillä on ryskynnyt.

Nyt jos koskaan on syytä ottaa mies Piinapenkkiin kertomaan omasta valmennusfilosofiastaan ja siitä, ketkä valmentajat olivat hänelle mieluisia pelaajana.

Mitkä ovat ensi kokemuksesi valmentamisesta?

– Erittäin hyvät. Olen nauttinut joka hetkestä. On tosi hyvä meininki, mutta haastavaa tämä on. Sitähän tämän pitää ollakin.

Mistä tulevat suurimmat vaikutteesi valmentamiseen?

– Itse opin joka päivä uusia asioita, mutta itse olen ollut erilaisten ja erityyppisten valmentajien kanssa. Se on varmasti auttanut tässä tehtävässä. Pyrin käymään näitä hyviä ja huonoja asioita läpi.

– On hyvä, että omat muistot pelaajauralta ovat vielä tuoreita. En halua tehdä sellaisia asioita, joista en itse pitänyt pelaajana.

Koska aloit ajatella, että ryhtyisit valmentajaksi?

– Olen ajatellut sitä pari-kolme viimeistä kautta. Olen ollut mukana jalkapallon parissa niin pitkään, että oli vaikea ajatella, että tekisin jotain muuta. Oli hyvä, että olin jonkin aikaa ilman sopimusta. Kävin monissa paikoissa katsomassa, miten asioita tehdään ja miten treenataan.

– Kun ei voinut itse olla peleissä mukana, tunsin paloa siihen, että on pakko päästä mukaan lajiin. Nyt olen erittäin tyytyväinen ja nautin joka hetkessä.

Valmennustyyli pelityylin mukaan

Stockport, Sheffield Wednesday, Ipswich, Blackburn, Crystal Palace, Fulham, Swansea, Derby, Newcastle, Oldham, Hibernian. Lista on pitkä. Kuqi edusti Brittein saarilla 11 eri seuraa.

Hän oli siis jonkinlainen ”Journeyman”, mutta yksi seikka Kuqin kussakin seurassaoloaikaa yhdistää: Hän oli joka seurassaan pidetty pelaaja, nousten joissain joukkueissa jopa kulttiasemaan.

Taidolla Kuqi ei juhlinut, mutta sen puutteen Kuqi korvasi kaikella sillä, mikä vei hänet kannattajien sydämiin.

Ja muistakaa, että Kuqi on tehnyt urallaan jopa seitsemän valioliigamaalia. Teemu Pukille tai Kasper Hämäläiselle tuo määrä olisi yksilötasolla erittäin hyvä tavoite.

Maalit eivät olleet näyttäviä, mutta tuuletus oli.

Minkä tyyppinen koutsi olet?

– Se kumpuaa peliurastani ja -tyylistäni. Haluan sitä samaa valmentajana. Olen kuitenkin pärjännyt pelaajana sillä tyylillä suhteellisen hyvin. Jos saan sitä samaa fiilistä pelaajien päähän, niin voimme yllättää muutamankin ihmisen tällä kaudella.

Et siis halua että kukaan antaa periksi?

– Olen ollut Englannissa pitkään ja nähnyt sitä meininkiä. Siellä pelataan tilanteet loppuun, eikä peli ole ohi ennen kuin tuomari viheltää.

Kuka oli oma suosikkivalmentajasi?

– Niitä on aika monta ja minulla oli monia erityyppisiä valmentajaa. Nautin pelaamisesta Joe Roylen alaisuudessa Ipswichissä. Kun Mark Hughes tuli Blackburnissa koppiin, tuli heti fiilis, että ”tuo mies on pelannut Barcelonassa, Bayernissa, Chelseassa ja ManU:ssa.” Tuollaiset seurat, joissa joku on pelannut, kertoo paljon.

– Jos ajatellaan trenaamista ja taktisia asioita, niin Brendan Rodgers, joka on nyt Liverpoolissa, oli hyvä.
Kun hän meni kentälle, tiedettiin heti, mitä tapahtuu. Harjoituksia varten oli mietitty paljon asioita. Oli hyvä tempo ja meininki. Se näkyi jo Swanseassa ja näkyy nyt Liverpoolissa. Minulle ei ole minkäänlainen yllätys, että Liverpool on nyt pärjännyt noin hyvin.

– On vaikea sanoa, että joku oli paras. Valmentajista jotkin on kannustavia, toiset on parempia puhumaan, toiset antamaan itseluottamusta. Jotkin ovat parempia treeneissä. Laidasta laitaan niitä on ollut.

”Tilanne ei ollut helppo”

Kuqi olisi voinut ja ehkä ansainnutkin saada tehdä päävalmentajadebyyttinsä paljon helpommassakin tilanteessa. Hän korvaa pitkään seurassa olleen Mika Lehkosuon, tämän saatua potkut hyvin riitaisissa tunnelmissa.

Myös Hongan pelaajisto on hyvin pitkälti Lehkosuon seuraan haalimaa, ja pelityyli on ollut hyvin Lehkosuon pelifilosofian mukainen.

Millainen tilanne oli tulla tuohon tilanteeseen, johon tulit?

– Ei tietenkään helppo, sen tietävät kaikki. Se, mitä tapahtui, tuli yllätyksenä varmasti monelle. Nykyään jalkapallossa ei kuitenkaan, tietyllä tavalla ajateltuna, ole enää yllätyksiä. Asiat tapahtuvat aika nopeasti.

– Olen tyytyväinen joukkueen runkoon. ”Bana” on tehnyt hyvää työtä, ja sen huomaa pelaajista. Nyt minun on tuotava omia asioitani läpi.

– Jokaisella valmentajalla on omat ajatuksensa ja kuvionsa ja niitä pyritään tekemään. Treeneissä ja peleissäkin on huomannut, että pelaajilla on vanhat systeemit takaraivossa. Pikku hiljaa mennään eteenpäin ja pelaajatkin alkavat huomata, että nyt mennään eri systeemeillä.

Vanhoista maajoukkuekavereistasi moni valmentaa. Korkeimmalla on Bayer Leverkusenin päävalmentajana toimiva Sami Hyypiä. Missä ovat omat tavoitteesi valmentajana?

– Ne ovat korkealla aivan niin kuin pelaajanakin. Toteutuvatko ne, on eri asia.

– Pelaajanakin halusin tehdä asiat mahdollisimman hyvin siellä, missä olin. Jos pärjää ja tekee asiat hyvin, joku huomaa ja hakee sinut sieltä. Sama juttu on valmentajillakin. Nyt pyrin tekemään asiat mahdollisimman hyvin Hongassa, ja katsotaan sitten, mitä tapahtuu.

Panu Markkanen
Twitter @PanuMarkkanen