FC Inter lähti kauteen 2013 puolustamaan edelliskauden hopeamitaleitaan, mutta vahvasti muuttuneen joukkueen vuodesta tuli melkoinen pannukakku. ”Paska kausi”, kuului päävalmentaja Job Dragtsman suorasanainen luonnehdinta Veikkausliigan avaustilaisuudessa.

Käteen viime kaudesta jäi heikko yhdeksäs sija ja romahduksen täydensi taaperrus eurokentillä. Inter putosi nolosti jo Eurooppa-liigan karsintojen ensimmäisellä kierroksella färsaarelaiselle Vikingurille.

Päivänselvää on, ettei viime kaudella nähdyn kaltaisen fiaskon sallita toistuvan. Laiva on saatava käännettyä ennen jäävuoreen törmäämistä. Suuria mullistuksia kokoonpanoon ei stehty, mutta yksi sitäkin merkittävämpi hankinta. Interin komentosillalle palasi perämies Mika Ojala, jota voidaan ilman muuta pitää koko Veikkausliigan kenties tärkeimpänä ostoksena.

Mika Ojalasta odotetaan sateentekijää

Interin romahduksen taustalla on tehojen täydellinen katoaminen. Vielä kaudella 2011 kolmikko Mika Ojala-Henri LehtonenTimo Furuholm paukutteli yhteensä huimat 53 kaappia. Sitten maalikunkku Furuholm siirtyi Saksaan ja vuotta myöhemmin Ojala Ruotsiin. Kahdessa vuodessa Interin kauden kokonaismaalimäärä putosi 70:stä viime kauden surkeaan 31:een.

Nyt Ojalan paluun toivotaan herättävän henkiin niin viime kaudella kahteen maaliin jääneen sekä yhdeksän maalia tehneen Irakli Sirbiladzen. Georgialainen ei löytänyt viime kaudella kunnon yhteispeliä Tamas Gruborovicsin kanssa ja uuden kapellimestarin tulisi parantaa tarjoilun laatua.

Kaiken muun hyvän lisäksi Ojalan kulma- ja vapaapotkuosaaminen on kullanarvoinen asia Interille, jonka erikoistilanteet olivat viime kaudella ajoittain surkuhupaisan heikkoja.

Löytyykö Job Dragtsman työkalupakista uusia jippoja?

Interin kurssinmuutoksen keskiössä on kotipelaamisen parantaminen. Sinimustat olivat viime kaudella koko liigan toiseksi heikoin kotijoukkue eikä Veritas-stadion ollut vastustajille juuri minkäänlainen pelote. Alkavalla kaudella kannustusta tulee vain pääkatsomon puolelta, sillä olympiakatsomo avataan vain harvoihin erikseen ilmoitettaviin otteluihin. Joukkueen on syytä sopeutua muutokseen ripeästi.

Jo käsitellyn Mika Ojalan lisäksi Interin suurimmat muutokset koskevat puolustuspäätä. Felipe Aspegren ja Babacar Diallo vaihtoivat maisemaa ja tilalle saatiin kokeneet Mathias Lindström ja Joni Aho sekä huippulupaava Ajaxin akatemiasta saapunut Stefan Marinkovic. Paperilla joukkueen puolustuspään voisi kuvitella selkeästi vahvistuneen.

Yksi Ojala ei kuitenkaan kesää tee, vaan koko joukkueen on tartuttava itseään niskasta kiinni ja alkaa paiskia hommia. Viime kaudella oli nähtävissä signaaleja siitä, että joukkuetta jo vuodesta 2006 lähtien valmentaneen Dragtsman eväät olisi syöty. Taistelutahto ja luovuus olivat kauden vaikeimmilla hetkillä tipotiessään. Kokeneen hollantilaisen pöytälaatikosta pitäisi löytyä uusia jippoja, sillä leipääntynyt valmentaja ei mitaleita voita.

Joko TPS vihdoin kaatuu?

Turku on ainoa Suomen kaupunki, josta jalkapallon pääsarjassa on mukana kaksi joukkuetta, ainakin toistaiseksi. Interin rakasta naapuria TPS:ää povataan yleisesti sarjan hännille, joten lähtökohtien perusteella turkulaiset eivät tällä kaudella samoista sijoituksista tappele.

Inter palaa silti varmasti halusta rökittää TPS:ää heti tilaisuuden tullen, sillä naapuri on dominoinut turkulaisten keskinäisiä välienselvittelyjä mielin määrin. Inter ei ole onnistunut voittamaan TPS:ää liigapelissä peräti 12 otteluun ja sen edellinen voitto keskinäisistä on toukokuulta 2009.

Inter pystynee roikkumaan mitalitaistelussa pitkälle syksyyn, mutta aivan kolmen joukkoon asti ei potku silti taida kantaa. Lopullinen sijoitus löytynee ylemmästä keskikastista, mutta pääasia, että kurssi kääntyy ja peli-ilo löytyy.

Klikkaa oikealla olevista nuolista nähdäksesi, ketkä kolme pelaajaa SuomiFutis valitsi Interin kolmeksi mielenkiintoiseksi seurattavaksi pelaajaksi.