Näkökulma: Mestarien liiga saa arvoisensa lopun – lopputurnausformaatilla käyttöä tulevaisuudessakin?

Edellisen kauden loppuottelijat Liverpool ja Tottenham hyvästelivät Mestarien liigan jo maaliskuussa, vain hetkeä ennen koronataukoa. Pelit pääsivät jatkumaan elokuussa, ja neljännesvälierät vaativat vielä kaksi isoa, isoa uhria, kun kestosuosikit Real Madrid ja Juventus lähtivät laulukuoroon. Poikkeuskauden loput pudotuspelit pelataan Lissabonissa Final Eight -turnauksessa, yksiosaisina. Isoja ruumiita tuli puolivälierissäkin, kun Lyon pudotti jo toisen suurseuran Manchester Cityn ja RB Leipzig nujersi Atlético Madridin. Barcelonan kausi päättyi katastrofaaliseen 2-8 -tappioon Bayern Münchenille. Kyseessä oli ensimmäinen kerta Mestarien liigan historiassa, kun välierissä ei pelannut ainuttakaan joukkuetta Englannista, Espanjasta tai Italiasta. Ei, vaikka pudotuspelien 16 joukkueesta 11 tuli näistä maista. Etukäteen arveltiin, että pudotuspelien pelaaminen yksiosaisina hyödyttää altavastaajia. Usein näin voi ollakin, mutta Lyonin tai RB Leipzigin ei voi väittää kaataneen suurempiaan tuurilla. Lyon pelasi erinomaiset pudotuspelit ja Leipzig oli Atléticoa vastaan aloitteellisempi. Barcelonalle puolestaan oli Bayernia vastaan suuri helpotus, että otteluita pelattiin vain yksi.

Finaalissa prikulleen oikeat joukkueet

Lyonin ja Leipzigin mahtavat eurokaudet tulivat päätepysäkilleen välierissä, molemmille vieläpä samoin numeroin. Lyonille putoaminen merkitsi samalla sitä, ettei sitä nähdä ensi kaudella eurokentillä lainkaan. Samalla Hollannin mestari Ajaxille aukesi paikka suoraan kauden 2020-2021 lohkovaiheeseen. PSG kaatoi RB Leipzigin tiistaina maalein 3-0, ja vuorokautta myöhemmin Bayern München nujersi Lyonin identtisin lukemin. Kuulun niihin ihmisiin, jotka ovat urheilussa usein lähtökohtaisesti altavastaajan puolella, mutta rehellisyyden nimissä Leipzigilla ja Lyonilla ei ole lopputuloksiin nokan koputtamista. Kummankin matka oli upea ja ne venyivät hienosti ennakko-odotuksia pidemmälle. Nyt on kuitenkin aika hatunnoston, etäkättelyiden ja onnentoivotusten. Sunnuntai-iltana pelattavaan finaaliin selvisivät tasan tarkkaan oikeat joukkueet. Väitettä ei tee tiukkaa perustella. Bayern München on ollut koko Mestarien liiga -kauden ajan suvereeni. Se on voittanut kaikki kymmenen otteluaan, ja tehnyt siten uuden yhden kauden voittoennätyksen – vaikka pelejä onkin kaksi normaalia vähemmän. Kymmenen ottelun maaliero on ällistyttävä 42-8. Bayernin kaikki ottelut huomioiden sen voittoputki on jo 20 ottelun mittainen. Tappiottomia pelejä on jonossa 29, saldolla 28 voittoa ja yksi tasapeli. PSG ei paljon Bayernille kalpene. Sekin selviytyi lohkovaiheen peleistään tappioitta, saldolla 5-1-0. Borussia Dortmund voitti helmikuisen puolivälierän kotonaan 2-1, mutta PSG nousi toisessa osassa voittoon ja hallitsi selvästi Lissabonin otteluitaan sekä Atalantaa että Leipzigia vastaan. Jos PSG tekee finaalissa yhdenkin maalin, ottaa se yksin omiin nimiinsä ennätyksen perättäisissä Mestarien liiga -otteluissa tehdyistä maaleista.

Neymar vs Lewa, Mbappé vs Gnabry, Navas vs Neuer

Edessä on nyt titaanien taisto, johon Bayern lähtee suosikkina. PSG:n yhdeksän vuoden aikana tekemät 1,3 miljardin sijoitukset kantoivat kuitenkin vihdoin hedelmää, ja joukkue pääsi ensi kerran yhden voiton päähän isokorvaisen nostelusta. PSG:tä on pilkattu vuosikausia huonoasenteiseksi palkkasoturien ryhmäksi, joka ottaa Ranskan mestaruudet ylivoimaiseen tapaan pois kuljeksimasta puolivaloillakin. Nyt sillä on elämänsä tilaisuus näyttää. Sunnuntai-iltana kannattaa vetää verhot kiinni ja ottaa hyvä asento, sillä luvassa on juuri sitä tähtisadetta, jota olemme tottuneet Mestarien liigan loppuotteluissa näkemään. Neymar ja Kylian Mbappé vastaan Robert Lewandowski ja Serge Gnabry. Ander Herrera ja Ángel di María vastaan Leon Goretzka ja Thomas Müller. Pöytä notkuu parhaita herkkuja, mitä jalkapallolla on tarjota. Listaa voi jatkaa alakertaankin. Thiago Silva ja Jérome Boateng hakevat vielä yhtä kruunua komeille urilleen. Tarkasti kannattaa seurata myös nuorempia pelimiehiä. 19-vuotias Alphonso Davies on tehnyt sensaatiomaisen läpimurron tällä kaudella, ja 25-vuotias Presnel Kimpembe on jo nyt todella kova tekijä. Maalivahtiosasto onkin sitten kuin suoraan Stockmannin Herkusta. Keylor Navas (olettaen, että on pelikunnossa) ja Manuel Neuer ovat maailman ehdottomasti parhaita maalivahteja viime vuosikymmeneltä. Molemmat ovat voittaneet paljon ja pokanneet useita pokaaleja niin joukkueen saavutuksista kuin henkilökohtaisestikin. Tolppien välissä nähdään titaanien taisto. Kaikella kunnioituksella RB Leipzigin Péter Gulácsia ja Lyonin Anthony Lopesia kohtaan, mutta eivätköhän useimmat valitsisi loppuottelussa ihailtaviksi sittenkin Navasin ja Neuerin. Erikoista kyllä, Final Eight -turnauksissa ei ole nähty vielä ainuttakaan jatkoaikaa sen Mestarien liigan puolella, ja Eurooppa-liigassakin vain yksi (puolivälierä Manchester United-FC Kööpenhamina). Sunnuntaina vastakkain on kaksi hyvällä asenteella pelaavaa, kesän aikana sopivasti lepoa saanutta ja erinomaisesti valmennettua joukkuetta, joiden hyökkääjiltä ei taitoa ja itseluottamusta puutu. Olemassa on kaikki edellytykset mahtavalle ottelulle, ja kuka ties se voi venyä kolmannellekin tunnille.

Pidetään formaatti tulevina vuosina mielessä

Jatkoaikojen ja rangaistuspotkukilpailujen puutteesta huolimatta lopputurnaukset ovat tarjonneet mukavasti draamaa ja viihdettä. Yksiosaisissa peleissä on ollut alusta asti jännitys huipussaan, ja UEFA:n ratkaisu poikkeuskaudelle on saanut kiitosta osakseen. ”Pelailuksi” ei ole mennyt kuin Barcelonan Bayernille tarjoama nöyryytys. Näillä näkymin Final Eight -turnaukset eivät kuitenkaan lähivuosina jatku. Ei niinkään sen vuoksi, että otteluparit haluttaisiin välttämättä pelata kaksiosaisina, vaan UEFA:n puheenjohtaja Aleksandr Ceferinin mukaan siksi, että normaalivuonna kalenterista on hankalaa löytää toukokuista kaksiviikkoista, jolloin turnaus voitaisiin pelata. [readmore from=Mestarien-liiga] Vaan kenties onnistunut formaatti kannattaa joka tapauksessa painaa mieleen. Koronaviruspandemia ei ole ainoa käsillä oleva kriisi, vaan maailmaa rutistaa myös ilmastokriisi – vuosi vuodelta tiukemmin. Ammattiurheilun ja jalkapalloilun toimet ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi ovat olleet toistaiseksi melko olemattomat, ja miljonääriseurojen ja kannattajien edestakaisin lentelystä vapautuu ilmakehään valtavasti päästöjä. Jos kevään etäkoulujakso totutti suomalaisia ja muidenkin maiden kansalaisia sopeutumaan poikkeusoloihin, niin aivan samalla tavalla turnausformaatti voi olla malli, johon on pakkokin tulevaisuudessa turvautua. Jos UEFA haluaa olla vastuullinen toimija myös ilmastotoimien saralla, ovat kaikki ratkaisut lentopäästöjen vähentämiseksi eduksi. Lopputurnausformaatti olisi varmasti yksi askel oikeaan suuntaan. Siitä lienevät silti kaikki samaa mieltä, että loppuhuipennusta tyhjille stadioneille ei toivo kukaan.

LUE MYÖS: