Suomen A-maajoukkuemaalivahti Otto Fredriksonille tulee sunnuntaina vuosi siitä, kun hän loukkasi vakavasti polvensa. Nyt 31-vuotiaan pelaajan piti aloittaa maalivahtina 26. toukokuuta 2012 ystävyysottelu Turkkia vastaan, mutta epäonni iski viimeisellä mahdollisella hetkellä.

-­ Vuosi on mennyt siitä. Tarkoitus oli avata maalivahtina pelissä, mutta loukkaannuin lämmittelyssä. Polvesta meni useampikin nivelside, 13 A-maaottelua urallaan pelannut Fredrikson muisteli SuomiFutis-­sivuston haastattelussa loukkaantumistaan.

Fredrikson oli tapahtumahetkellä hyvässä nousussa urallaan. Mies pelasi Venäjällä Spartak Naltshikin ehdottomana ykkösvahtina ja ilman loukkaantumista mies olisi ollut lähellä A-maajoukkueen ykkösvahdin paikkaa nyt käynnissä olevissa MM-karsinnoissa.

– Vuosi sitten kunto ja tilanne uralla oli ehdottoman hyvä sekä mahdollisesti uusia haasteita oli edessä. Loukkaantumisen takia tilanne jäi siihen, mutta tässä on uuteen tulemiseen tähtäävä työ tällä hetkellä käynnissä.

Suomesta Ranskaan ja edelleen Norjaan

Fredrikson leikattiin Suomessa ja kuntoutumista jatkettiin kotimaassa pitkälle syksyyn. Talveksi mies etsi paikan, missä kuntoutumisprosessia saataisiin optimaalisesti edistettyä.

– Kuntoutin jalkaa Suomessa aluksi maajoukkueen fysioterapeuttina toimivan Jari-­Pekka Keurulaisen kanssa. Sitten siirryin Ranskaan jatkamaan prosessia ja hakemaan virikkeitä. Oltiin Ranskassa perheen kanssa siellä marraskuusta huhtikuuhun.

-­ Mietin, missä saisin parhaan mahdollisen kokonaispaketin kuntoutumiseeni ja hain henkilöä, joka pystyisi suunnittelemaan ja valvomaan treenaamistani. Ranskasta löytyi vanha tuttuni, ranskalainen fyysinen valmentaja Jerome Brunier, johon tutustuin Lilleströmissä.

Fredrikson pelasi norjalaisessa Lilleströmissä vuosina 2006-09 ennen siirtymistään Venäjälle. Mieheltä löytyy yhä koti kaupungista.

– On pidetty koti täällä senkin ajan kun olin Venäjällä. Paikka on ihan Oslon kupeessa.

Kuntoutumisprosessissa ylä-­ ja alamäkiä

Fredrikson ehti jo keväällä Länsi-Ranskassa harjoitella paikallisen amatöörijoukkueen kanssa, mutta kuntoutuminen otti hieman takapakkia.

– Ehdin jo välillä olla ihan täydessä harjoittelussa mukana. Tuli pieni takapakki huhtikuun alussa ja sen jälkeen jouduin hiljentämään vauhtia ja palaamaan perusharjoitteluun. Pois jalkapalloharjoittelusta, että jalka rauhoittuu.

– Nyt katse on sitä kohti, että palaisin sille tasolle, missä olin pari kuukautta sitten. Teen töitä päämäärätietoisesti, mutta hosumatta. Yksi vaikeampia asioita on löytää oikea etenemisvauhti ja tietää, milloin on valmis siirtymään harjoittelukovuudessa seuraavalle tasolle.

Mies ei ole halunnut miettiä liian pitkälle tulevaisuuttaan, mutta toki on ajatus jos toinenkin karannut kentille paluuseen. Se, missä mies nähdään tositoimissa toipumisen jälkeen, on avoinna.

– En ole vielä mitään sopinut harjoittelusta tai muusta minkään joukkueen kanssa ennen kuin pystyn konkreettisesti olemaan täysillä mukana. Lilleströmiin löytyy totta kai kontaktit ja kyllä täältä löytyy harjoituspaikka, kun kunto on riittävä siihen.

– Tällä hetkellä ajatukset ovat vain siinä, että pystyy pelaamaan. Kuntoutumisprosessi on kuitenkin kokonaisuudessaan antanut uskoa siihen, että on realistista tavoitella nousua samalle tasolle missä ennen loukkaantumistani olin.

”Mahdollisuus nähdä asioita eri kantilta”

Mies kertoo, että pelipaikkaa voidaan katsoa Norjan lisäksi lähes mistä vain, toki perheen ehdoilla.

– En ole sulkenut mielestäni sitä vaihtoehtoa, että lähtisin jonnekin muualle. Ykköstavoitteeni on päästä niin hyvään kuntoon, että voin pelata ammattilaisena. Kakkostavoite olisi löytää sopiva työnantaja. Mistä se löytyy, sitä on turha tässä vaiheessa spekuloida.

Fredrikson loukkaantui tilanteessa, jossa hän oli ottamassa vahvaa kiinnitystä A-maajoukkueen pelaavaksi maalivahdiksi. Tapahtunutta mies ei ole kuitenkaan lähtenyt liikaa jälkikäteen märehtimään vaan positiivisiakin asioita löytyy runsain mitoin.

– Elämässä on turha jäädä murehtimaan tapahtuneita vaan niihin täytyy suhtautua oikealla tavalla ja uskon, että tämä on antanut minulle uusia mahdollisuuksia nähdä asioita eri kantilta ja sitä kautta kehittyä sekä ihmisenä että urheilijana, kun olen tutustunut mm. uusiin harjoitusmenetelmiin.

– Olen saanut tiettyihin vaivoihin tai ongelmakohtiin uutta Pilates-metodin avulla. Uskon sen olevan hyödyllinen, kun saa hieman eri näkövinkkelin harjoitteluun ja ihmiseen fyysisenä kokonaisuutena. Olen saanut siten uutta inspiraatiota ja kipinää tähän touhuun ja uskon sen parantaneen minun fyysistä suorittamista.

Kai Lintinen (Twitter@kailintinen)