Suomen maajoukkueen kaikkien aikojen ottelu- ja maalitilastojen ykkösnimi. Mestarien liigan voitto ja maalikuninkuus. Eredivisien maalikuninkuus ja viisi mestaruutta. Ballon d’Or -äänestyksessä kolmossija.

Siihen on lukuisia syitä, miksi Jari Litmasta pidetään Suomen kaikkien aikojen parhaana jalkapalloilijana. Ehkei täysin yksimielisesti, mutta ainakin valtavan enemmistön turvin. Joillekin Litmanen on kuitenkin jopa se kaikista suurin sankari maailmanlaajuisestikin – eikä ainoastaan Suomen rajojen sisäpuolella.

The Timesiin kirjoittavalta Alyson Ruddilta kysyttiin taannoin Sky Sportsin Sunday Supplement -keskusteluohjelmassa, kenen pelaajan yksittäinen peliesitys on tehnyt häneen suurimman vaikutuksen. 55-vuotiaan Ruddin vastaus osui lahtelaiskasvattiin, ja nyt Rudd perusteli Timesille tarkemmin, miksi.

– Kyllä, olen ollut samalla stadionilla Lionel Messin ja Cristiano Ronaldon kanssa, mutta vaikka he olivatkin hetkittäin melko vaikuttavia, eivät he saaneet henkeäni salpautumaan, Rudd aloittaa.

– Vain yksi pelaaja on pystynyt koskaan kirjaimellisesti salpaamaan henkeni, ja niinpä Sunday Supplementin katselijat kuulivat minun mutisevan Jari Litmasen nimen.

”Tarrasin kaiteeseen, hypin riemusta ja unohdin hengittää”

Alyson Ruddin oodi ”Kuninkaalle” jatkuu sävyyn, joka saa suomalaiset punastelemaan.

– En kadu valintaani. Minulle oli kunnia, että minut tägättiin 20. helmikuuta someviesteihin, joissa maailmalle toivotettiin hyvää Jari Litmasen päivää. Se oli suuri kunnia. Jos ajattelen Litmasta liian pitkään, silmäni alkavat kostua kyynelistä.

– Olin fani jo ennen kuin näin Litmasen livenä. Sitten näin hänet livenä, ja se oli sekä kaunista että nöyryyttävää. Se oli myös hieman pelottavaa. En ollut koskaan todistanut mitään senkaltaista, enkä ole myöskään sen jälkeen.

Rudd todisti suomalaisen suuruutta ensi kerran paikan päällä 13.1.2001, ottelussa Aston Villa-Liverpool. Stadionin pressiboksia remontoitiin, joten Ruddin piti seistä puisen paletin päällä.

– Muistiinpanoja oli vaikeaa tehdä, mutta en tarvinnut niitä. Tarina oli selvä. Litmanen veteli naruista varmistaakseen, että hänen Liverpoolin pelikaverinsa hoitivat täydellisen voiton kotiin. Se oli epäitsekkyyden äärimmäinen ilmentymä.

– Entinen Barcelonan hyökkäävä keskikenttäpelaaja oli niin suurenmoinen, että muu joukkue saattoi joko piileskellä tai oppia. He päättivät ottaa opiksi, kun Litmanen houkutteli heitä älykkäisiin juoksuihin, tarjoili kauniita palloja ja näki syöttöjä, joita kukaan muu ei kehtaisi kuvitellakaan.

– Tarrasin kaiteeseen ja hypin ylös ja alas riemusta ensimmäisen ja ainoan kerran otteluraportointitehtävissä. Unohdin hengittää. Gerard Houllierin joukkue voitti 3-0, mutta se tuntui 33-0 -voitolta.

Mieluummin Suomen kuin Englannin maaotteluita

Rudd pelasi itse jalkapalloa Leyton Orientin naisjoukkueessa ja myöntää, että unelmien täyttymys olisi ollut saada pelata edes hetken yhdessä Litmasen kanssa.

– Jos olisin saanut pelata kenen tahansa kanssa edes kymmenen minuuttia, olisin valinnut silmää räpäyttämättä Litmasen vain tietääkseni, miltä tuntuisi juosta täydelliseen syöttöön, joka olisi räätälöity vain minua varten, Rudd hehkuttaa.

– En koskaan haastattelut Litmasta, mutta soitin hänelle kerran yrittäessäni korjata asian. Hän oli silloin lähtenyt Fulhamista pelaamatta joukkueessa otteluakaan. Olin ennen sitä puhelua hermostuneempi kuin jos olisin yrittänyt tavoittaa Angela Merkeliä tai Kit Haringtonia. Litmanen oli ihastuttava. Ei valmis yhteistyöhön, mutta ihastuttava.

Ruddin ihastuminen Litmaseen meni niin pitkälle, että jatkossa hän seurasi innostuneesti myös Suomen A-maajoukkueotteluita.

– Näin, kuinka Litmanen teki 21 vuoden ajan Suomen joukkueesta paljon luovemman ja yllätyksellisemmän kuin sen osien summa oli, toimien 12 vuoden ajan joukkueen kapteenina. Omistautumiseni oli niin suurta, että katsoin mieluummin Suomen pelin kuin ottelun, jossa pelasi Englanti, Ranska tai Espanja.

[readmore from=Huuhkajat]

– Litmanen ei pelannut Liverpoolissa pitkään. Hän oli liian usein loukkaantunut ja häntä pidettiin liian äänekkäänä – toisin sanoen vaikutusvaltaisena – harjoituksissa. Se on surullista ajatellen, mitä hän olisi voinut antaa. Olihan hän Merseysiden seuran fani jo lapsena.

– Kun juttelen Liverpoolin fanien kanssa Litmasesta, ilmassa on katumusta siitä, että näimme hänen nerokkuudestaan vain välähdyksiä. Näin kuitenkin tarpeeksi tietääkseni, että hänellä oli eteeristä ja mystistä laatua. Hän päätti mieluummin tehdä tähtiä pelaajista ympärillään kuin olla itse tähti, Rudd päättää ylistyslaulunsa.