Näkökulma: Suomen Cupia eivät arvosta seurat, liitto eivätkä oikein jalkapallon seuraajatkaan – kaksi yksinkertaista kysymystä jäävät ilman vastausta

© Kuva: Juha Tamminen

Vuosi 2020 on suomalaiselle jalkapallolle suuri vuosi, joka alkoi huimalla tavalla jo Suomen Urheilugaalassa, jossa Suomen A-maajoukkue putsasi pöytää. Suomen Cupin arvostus sen sijaan laahaa alamaissa, eikä tilanteeseen ole tulossa ihan heti muutosta. Cupin arvostus voi nousta vain, jos Palloliitto ja veikkausliigaseurat osoittavat teoillaan arvostavansa turnausta.

Suomen Cupia lähdettiin muuttamaan radikaalisti vuonna 2016. Taustalla oli veikkausliigaseurojen toive, jota Palloliiton pääsihteeri Marko Casagrande lähti toteuttamaan. Lisäksi cupin osallistujamäärä oli ollut jo useamman vuoden ajan laskussa. Nykyään nähtävä Suomen Cup on pitkälti liigajoukkueiden ja Casagranden ajama malli, joka ymmärrettävästi ajaa liigajoukkueiden etua.

Käytännössä nykyinen cupin karsintalohkovaihe korvasi entisen Liigacupin, joka sekään ei todellakaan ollut arvostuksen kannalta mikään menestys. Liigacup toi pääsarjaseuroille mahdollisuuden pelata talvella kilpailullisia pelejä, jotka käytännössä olivat harjoitusotteluita. Nykyään cupin karsintalohkovaihe ajaa saman asian.

Inter-legendat juhlimassa vuoden 2018 Suomen Cup -mestaruutta. Kuva: Juha Tamminen.

Panos on kuitenkin kova. Suomen Cupin voittaja on tähän asti saanut paikan seuraavan vuoden Eurooppa-liigan karsintoihin. Tänä vuonna cup-voittaja saa paikan Uefan uuden seurajoukkuekilpailun eli Euroopan Konferenssiliigan karsintoihin. Lisäksi voittajalle on tiedossa 50 000 euron rahapalkinto, joka on ollut sama vuodesta 2014. Näin ollen cupin voittaminen voi tuoda taloudellisesti suurenkin lisätulon seuralle.

Positiivista on ehdottomasti se, että Suomen Cupin Veikkausliigan ja Ykkösen karsintalohkojen ottelut televisioidaan. Sanoman omistama Ruutu-suoratoistopalvelu näyttää lähtökohtaisesti kaikki Veikkausliigan ja Ykkösen karsintalohkojen ottelut suorina lähetyksinä. Sen myötä suomalaista jalkapalloa voi seurata myös talvella, kun sarjakaudet ovat tauolla.

Suomen Cup on ottanut askeleita hyvään suuntaan näiltä osin. Se ei vielä tunnu riittävän, jos tarkastellaan cupin saamaa arvostusta.

Cup-pelit harjoitusvuoroilla

SuomiFutis-sivusto on tällä viikolla tehnyt useamman artikkelin liittyen Suomen Cupiin. Haastatteluista ja gallup-kyselyistä on piirtynyt ikävä kyllä todella synkkä kuva Suomen Cupin arvostuksesta.

Halusimme selvittää, miten Palloliitossa ja seuroissa suhtaudutaan esimerkiksi siihen, että kaksi Veikkausliigan karsintalohkon cup-ottelua on sijoitettu pelattavaksi arkipäivinä keskellä päivää. On selvää, ettei keskellä arkipäivää pelattava jalkapallo-ottelu kerää samanlaista kiinnostusta kuin arki-iltana tai viikonloppuna pelattava ottelu.

Palloliiton kilpailupäällikkö Peter Lundström kertoi, että Palloliiton perus linjaus on se, että arkiottelut saavat alkaa aikaisintaan kello 17. Poikkeukset perustuvat viranomaisen käsitykseen sellaisista otteluista, jotka ovat niin sanotusti korkean riskin otteluita. Käytännössä korkea riski määritellään sen mukaan, miten paikallinen poliisi näkee vastakkain olevat seurat ja heidän kannattajansa.

Sauli Niinistö ojentamassa cup-pokaalia TPS-kapteeni Jarno Heinikankaalle vuonna 2010. Kuva: Juha Tamminen.

Toinen tärkeä huomio tässä keskustelussa on olosuhteet, jotka eivät Suomessa ole vaadittavalla tasolla talvella pelaamiseen. Se on fakta, joka pitää sanoa suoraan ja rehdisti, jotta asialle voitaisiin tulevaisuudessa tehdä jotain. Lundström kiteytti tilanteen hyvin.

– Esport Arena käy hyvänä esimerkkinä. Jos sivurajan tuntumaan tulee 150-200 katsojaa, niin ei se ole hirveän turvallista, jos siinä on kaksi faniryhmää. Emme voi silloin taata mitään turvallisuutta. Silloin on ollut helpompi todeta, että okei, pelataan tämä ottelu vähän aikaisemmin tai jopa suljetuille oville.

Olosuhteet vaativat veronsa cupin arvostuksesta. Toinen osa arvostuksen puutteesta lähtee seuroista itsestään. Olosuhteet ja seurojen arvostus kulkevat käsi kädessä. On silti todella surullista, että Lundströmin mukaan seurat haluavat mielellään pelata otteluita omilla harjoitusvuoroillaan. Lundströmin seuraava kommentti kertoo karua kieltä, miten seuroissa cupin otteluihin suhtaudutaan.

– En voi olla korostamatta liikaa sitä, miten hirveän mielellään seurat käyttävät tätä, että ”meillä on treenivuoro kahdelta tai kolmelta, eikö onnistuisi pelata silloin, ei viedä sitten treeniaikaa illalla junioreilta”. Että saataisiin vaan peli pelattua pois alta. Kammoksun koko ajatusta, että ”pelataan vain peli pois”. Jokaisella pelillä pitäisi olla hirveä merkitys ja pitäisi olla niin, että ihmiset pääsisivät ne näkemään, Palloliiton kilpailupäällikkö peräänkuulutti.

Onko jokaisella cup-pelillä merkitystä?

Niin, jokaisella pelillä pitäisi olla hirveä merkitys. Miten se sitten näkyy seurojen toiminnassa tällä hetkellä? Yhä on huomioitava se, että olosuhteet vaikuttavat todella paljon asenteisiin. Silti esimerkiksi TPS ei ole budjetoinut euroakaan cupin peleihin. Raha ja arvostus kulkevat myös käsi kädessä. Saat sen, mitä annat.

TPS ei toki ole yksin. Tuskin monessa muussakaan pääsarjaseurassa cupin pelien markkinointiin laitetaan kovinkaan montaa kolikkoa, puhumattakaan liitosta, jonka tuote Suomen Cup on. Hongan manageri Hexi Arteva kertoi, että cup-ottelu HJK:ta vastaan pelataan arkena keskellä päivää, koska Espanjan leiri painaa päälle.

– Tässä on taustalla se, että lähdemme silloin lauantaina (29.2.) leirille Espanjaan, ja HJK:nkin pitäisi käsittääkseni lähteä samana päivänä tai jopa perjantaina. Ottelu piti saada pelattua ennen sitä, eikä meillä yksinkertaisesti ole hallissa otteluvuoroa keskellä iltaa, Arteva avasi.

Kuten aiemmin toin jo esiin, nykyinen cup-formaatti suosii Veikkausliigan seuroja. Vain neljä joukkuetta putoaa pois ennen varsinaista cup-vaihetta. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että osassa karsintavaiheen cup-peleistä ei välttämättä ole edes tuloksellista panosta. Jos cup-ottelusta puuttuu panos, onko se enää cup-ottelu?

Maksavat asiakkaat seuraavat perässä

Yhteenvetona voi sanoa, että Suomen Cupin arvostus on liitossa ja seuroissa matalalla. On tärkeä vetää myös ero puheille ja teoille. Voin luvata, ettei yksikään liiton työntekijä, seurahenkilö tai pelaaja sano ääneen, etteikö arvostaisi Suomen Cupia.

Vuoden 1997 cup-mestarijoukkue Haka. Kuva: Juha Tamminen.

Tarkoitus ei ole kyseenalaistaa ulostuloja, joissa hehkutetaan cupia tai sen merkitystä. Lopulta kuitenkin vain teot määrittävät todellisen arvostuksen.

Tällä hetkellä seurojen ja liiton tekemisestä heijastuu se, että cupin kohdalla eletään jonkinlaista välivaihetta. Joidenkin seurojen kohdalla olosuhteet eivät anna kovinkaan paljon mahdollisuuksia. Joillekin seuroille cupin karsintalohkovaihe on mahdollisuus ajaa uutta pelitapaa ja uusia pelaajia sisään. Palloliitto haluaa varmasti nostaa cupin suosiota, mutta kovin suuria panostuksia ei olla ainakaan vielä nähty.

Mitä sitten suomalaiset jalkapallon seuraajat ajattelevat Suomen Cupista? Kysyimme Suomen suurimmassa jalkapalloaiheisessa Facebook-ryhmässä, Jalkapallon Olohuoneessa, ryhmän jäseniltä, kuinka paljon he arvostavat Suomen Cupia asteikolla (0-5). Perjantai-iltaan mennessä suosituin vastaus (110 ääntä) oli 1 = En juuri ollenkaan. Toiseksi eniten vastattiin 2 = En kovin paljon.

Kysely ei tietenkään kerro koko totuutta, mutta suuntaa antavat lukemat ovat karuja. Suomalaisen jalkapallon sisällä ei arvosteta cupia. Se on asia, josta liiton ja seurojen pitäisi olla hyvin huolissaan. Syitä on useita, mutta tilanne on tämä. Sitä ei muuteta hokkus pokkus -tempuilla.

Klassisesti voisi sanoa, että asiakas on aina oikeassa. Toisaalta suomalaiset jalkapallon seuraajat seuraavat vain ajan henkeä. Miksi maksava asiakas arvostaisi cupia, jos ei sitä tee liitto eivätkä seuratkaan?

Lopulta tullaan kahteen kysymykseen, joihin vastaaminen on vaikeampaa kuin sen pitäisi olla.

Miksi Suomen Cupia pelataan? Kenelle Suomen Cup on suunnattu?

Ensimmäiseen kysymykseen on helppo vastata, että panosten takia. Mutta miksi sitten cupissa pelataan panoksettomia otteluita tai miksi monelle seuralle cupin lohkovaiheen ottelut mielletään harjoitusotteluiksi?

Toiseen kysymykseen ilmiselvä vastaus pitäisi olla: suomalaisille jalkapalloihmisille. Mutta miksi suomalainen jalkapallokansa ei sitten arvosta cupia tai miksi cupin otteluita pelataan tyhjissä halleissa keskellä työpäivää?

Jos Suomen Cupin arvostusta halutaan todella nostaa, pitäisi edellä mainittuihin kahteen kysymykseen pystyä vastaamaan aukottomasti.

Juho Hirvonen
Twitter: @jkhirvonen