Näkökulma: Ajasta ikuisuuteen – tarina siitä, miten Diego Maradonasta tuli kuolematon

© Kuva: Getty Images

Diego Armando Maradona syntyi Buenos Airesissa, mutta hänen vanhempansa olivat kotoisin pienestä Esquinan kylästä noin 600 kilometriä pääkaupungista pohjoiseen. Elämä Esquinassa oli vaatimatonta. Ihmiset asuivat keskellä luontoa ja vailla tietoa ajan moderneista mukavuuksista.

Maradonan isä kasvoi talossa, jossa oli maalattia, ja jonka katto oli tehty kaisloista. Koska työnäkymät olivat epävarmat, oli ruokakin välillä hankittava itse. Vanhemmat muuttivat Buenos Airesiin ennen Diegon syntymää, ja vaikka elämä kaupungissa oli varmempaa, kuuli nuori Diego usein vanhempiensa haikailevan takaisin Esquinan luonnon keskelle, pois Buenos Airesin ahtaista slummeista.

Juuri Esquinasta Diego hankki itselleen pakopaikan, johon vetäytyä, kun julkisuuden paineet kävivät liian raskaiksi. Ja juuri Esquinan asunnossaan hän lausui kirjailija Guillermo Blancolle kuuluisat sanat ”ihmisten täytyy ymmärtää, ettei Maradona ole vain kone, jolla heidät tehdään onnellisiksi”.

Lause kuvastaa sitä ristiriitaa, joka miehen elämässä vallitsi. Maradona ei koskaan paennut julkisuutta. Hän tietoisesti rakensi itsestään kansainvälisen brändin. Samalla kuitenkin hänen ympärillään vellova julkisuus sai hänet ahdistumaan ja vetäytymään piiloon pieneen argentiinalaiseen kalastajakylään. Olihan Diego Maradona ennen kaikkea ristiriitaisuuksien persoona.

Jalkapallomaailman ensimmäinen brändi

Olisi liian helppoa – ja täysin epäoikeudenmukaista – maalata Maradonasta kuva pelaajana, joka nousi vaatimattomista oloista rikkauksiin ja rakastui liikaa siihen elämäntyyliin, jonka raha ja maine toivat, korruptoitui ja unohti juurensa.

Todellisuudessa Diego ei koskaan unohtanut juuriaan. Vaikka jalkapallo vei hänet kauaksi kotoa, palasi hän sydämessään aina Esquinaan. Läpi elämänsä hän kantoi mukanaan kuvaa vanhemmistaan kaikkialle, minne meni.

Samalla on kuitenkin helppo ymmärtää, miten raha ja kuuluisuus saattavat sekoittaa sellaisen ihmisen pään, jonka lapsuudenkodissa ei ollut juoksevaa vettä tai sähköä.

Voi olla, ettei Maradona koskaan täysin ymmärtänyt, mitä rikkaana oleminen tarkoittaa. Ainakaan hän ei käsitellyt sen tuomia odotuksia kovin taitavasti. Mutta Diego tiesi, mitä rahattomuus tarkoittaa. Ja kenties siksi on ymmärrettävää, että hän jäi koukkuun rokkitähden elämäntyyliin, jossa raha on vain kulutustavaraa.

On muistettava, ettei Diego voinut koskaan aavistaakaan, millaisiin rikkauksiin hän tulisi pääsemään käsiksi. Hänen aikanaan ei ollut itsestään selvää, että jalkapallon avulla olisi mahdollista rikastua. Voidaan jopa väittää, että juuri Maradona oli historian ensimmäinen pelaaja, joka onnistui kapitalisoimaan oman arvonsa.

Yhdessä ystävänsä Jorge Cyterszpilerin kanssa Maradona rakensi itsestään maailman ensimmäisen globaalin jalkapallobrändin. Cyterszpiler piti huolta siitä, että miehen PR-oikeudet pysyivät hänellä itsellään – ja myi ne aina eniten tarjoavalle. Milloin Maradona oli Puman tai Coca-Colan mainoskasvona, milloin hänelle lanseerattiin oma linjasto nukkeja. Miljoonat virtasivat aikana, jolloin valioliigapelaajan keskimääräinen kuukausipalkka oli muutamia tuhansia.

Cyterszpiler oli myös junailemassa argentiinalaisesta historian kalleinta pelaajaa, ensin Barcelonaan, sitten Napoliin. Jälkimmäisestä siirrosta Maradona itse sai 15 prosenttia siirtosummasta.

Yhdessä Cyterszpilerin kanssa miehet muuttivat jalkapallotaloutta pysyvästi. Maradona ei kuitenkaan olisi Maradona ilman ristiriitaisuuksia. Vuonna 1985, kun Cyterszpiler oli Meksikossa sopimassa uutta TV-sopimusta hänen nimissään, erotti Maradona lapsuudenystävänsä yhteisen tuttavan kautta välitetyllä viestillä.

Säännöt on tehty kuolevaisille

Maradona ei kenties itse välittänyt korjata kuvaa omasta jumalallisuudestaan, mutta ei hän suinkaan pyrkinyt sellaista kuvaa rakentamaan. Alussa kyse oli vain ja ainoastaan jalkapallosta. Se oli Argentiinan kansa, joka hänelle hänen jumalalliset piirteensä antoi.

Kyse ei ole vain siitä, että hän oli aikakautensa paras pelaaja. Lahjakkaasta nuorukaisesta tuli jo varhaisteininä ilmiö Argentiinassa. Jalkapallohullussa maassa kaikki halusivat nähdä ihmepojan temppuja, ja hän esiintyikin yleisölle niin otteluiden tauoilla kuin televisiossakin.

Sama huuma jatkui miehen aloitettua ammattilaisuransa, kun häntä kiidätettiin näytösottelusta toiseen. Onko lopulta edes ihme, että jo 15-vuotiaana ammattilaiseksi nousseen pojan maailmankuva kasvaa vinoon tällaisen pyörityksen keskellä?

Poliittisesti ja taloudellisesti jakautuneelle maalle köyhistä oloista ponnistanut ihmelapsi oli kuin Jeesuksen reinkarnaatio; jotain, jonka taakse koko maa saattoi yhdistyä. Ei Maradona suinkaan itse itseään luonut. Hän oli kansan silmissä kaikkivoipa jo kauan ennen kuin alkoi käyttäytyä sen mukaisesti.

Mutta ei hän toki asemastaan valittanut. Minne Maradona menikin, käyttäytyi hän aina kuin säännöt eivät olisi koskettaneet häntä. Samalla, kun hän tienasi miljoonia, tuhlasi hän vielä enemmän. Muuttoa Napoliin ja uran tuottoisimpia vuosia seurasivat veljeily mafian edustajien kanssa sekä huumeaddiktio.

Pitkin uraansa Maradona venytti sääntöjä sieltä, mistä pystyi. Hän on avoimesti myöntänyt käyttäneensä doping-testeissä tekopenistä ja lainavirtsaa pahimpina huumevuosinaan. Moni argentiinalaisen teoista on vähintäänkin moraalisesti kyseenalainen. Lopulta yhteiskunnan säännöt saivat hänet kiinni, kun hän kärähti ensin kokaiinista 1991, sitten efedriinistä 1994.

Silti sädekehä Diegon pään yllä pysyi. Nykyään suurin osa tempuista ohitetaan vain toteamalla, että sellainen hän oli. Hänen pelivuosinaan käyttämänsä tekopenis, jonka pitäisi olla huijaamisen symboli, on edelleen esillä buenosairesilaisessa museossa.

Ikkuna tulevaan

Pelaajanakin hän oli ennen kaikkea ristiriitainen. Maailmanennätyssummalla Maradonan hankkinut Barcelona sai riveihinsä kiukuttelevan ja joukkotappeluita aloittavan pelaajan – joskin hänen saamansa kohtelu Espanjan kentillä voi auttaa ymmärtämään, miksi hän käyttäytyi, kuten käyttäytyi. Vuoden 1982 MM-kisatkin päättyivät Maradonan osalta punaiseen korttiin ja pettymykseen. Ensimmäisen huumekäryn jälkeen seurasivat epäonnistuneet paluuyritykset ensin Sevillassa ja sitten Newell’s Old Boysissa.

Maradona ei koskaan ollut Lionel Messin tai Cristiano Ronaldon tapainen huippuunsa viritetty kone, joka suoritti tasaisesti kaudesta toiseen. Kaiken kaikkiaan kaudet, joiden aikana hän sai mitattua potentiaalinsa ulos, voidaan laskea yhden käden sormin.

Mutta silti miehestä puhuttaessa keskiössä ovat hänen jalkapalloilulliset kykynsä. Sillä kun hän oli parhaimmillaan, oli se jotain sellaista, mitä maailma ei ollut koskaan ennen nähnyt.

Napolissa numero 10 johti pitkään hukassa olleen seuran kahteen Italian mestaruuteen aikana, jolloin Serie A oli maailman kovatasoisin sarja. Ja sitten olivat tietysti vuoden 1986 MM-kisat, joissa Maradona johti Argentiinan käytännössä yksin maailmanmestariksi ja sementoi asemansa maan kaikkien aikojen pelaajana. Milloinkaan muulloin ei jalkapallossa ole nähty sellaista yhden pelaajan dominointia, jota Maradona esitti sinä kesänä.

Jokainen jalkapalloihminen tuntee tarinan vuoden 1986 kisoista. Maradonan merkitys pelaajana oli niin suuri, että se hukutti alleen kaiken muun, mitä hän teki. Argentiinalaisen merkitys on jotain sellaista, jota jalkapallossa ei ole nähty sitä ennen tai sen jälkeen.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen. 

Vuoden 1986 MM-kisat nosti Diego Maradonan palvotuksi sankariksi Argentiinassa. Kuva: Getty Images.

Hänen suuruutensa ei vain nostanut pelaajia taloudellisesti uuteen aikakauteen, vaan muutti koko eurooppalaisen jalkapallon suunnan. Kun Napoli ja Real Madrid arvottiin vastakkain Euroopan cupin ensimmäisellä kierroksella 1987, tulistui Silvio Berlusconi niin suuresti siitä, että kahden Euroopan suurimman joukkueen kohtaaminen tuhlattiin ensimmäisen kierroksen otteluksi, että hän päätti luoda uuden turnauskonseptin, jossa näin ei pääsisi käymään. Viisi vuotta myöhemmin tuosta konseptista syntyi Mestarien liiga.

Monella tavalla Maradona oli ikkuna tulevaisuuteen. Silta vanhan ja modernin välillä. Kun hän 90-luvulla lopetti pelaajauransa, oli jalkapallomaailma muuttunut täysin, eikä se ole katsonut taakseen sen jälkeen. Ristiriitainen hahmo, joka halusi vain pelata jalkapalloa, päätyi muuttamaan koko lajin tulevaisuuden suunnan.

Viallinen – ja siksi täydellinen

Jokainen jalkapalloperheeseen kuuluva tuntee Diego Maradonan. Iästä riippumatta jokaisella on käsitys hänen persoonastaan ja hänen maagisuudestaan kentällä. Kohut uran varrella eivät ole tahrineet Maradonaa pelaajana, vaan ovat vain tuoneet hänet lähemmäs kansaa. Ymmärrettäväksi, rikkonaiseksi hahmoksi. Inhimilliseksi.

Yli-inhimillisten pelitaitojen vastapainona Maradona oli ongelmallinen, jopa viallinen, persoona, kuten me kaikki. Jumalan asemastaan huolimatta Diego oli ennen kaikkea ihminen. Ja juuri siksi hänestä tuli niin rakastettu. Me odotamme urheilijoilta täydellisyyttä elämän jokaisella osa-alueella, mutta emme tajua, että parhaiten me samaistumme tarinoihin, jotka ovat inhimillisen viallisia.

Kentällä Diego Maradona saattoi olla jumala, mutta silti hänen tärkein piirteensä oli inhimillisyys. Sen takia hänestä Napolissakin tuli kuolematon. Diego ymmärsi, mitä tarkoittaa olla napolilainen, muun Italian silmissä alempiarvoinen ja halveksittu, sillä olihan hän itsekin köyhistä oloista ponnistanut, perhetaustansa takia syrjitty slummien kasvatti.

Tällainen altavastaaja-asema sopi Maradonalle täydellisesti. Mies itse sanoi elämäkerrassaan, ettei hänelle riittänyt, että hän voittaa. Hänen piti voittaa jotakuta vastaan. Maradona tarvitsi aina vihollisen, vaikka sellainen olisi luotava itse.

Kenties tämä auttaa ymmärtämään hänen käytöstään kentän ulkopuolella. Kenties Maradona koki aina olevansa yksin muita vastaan, eikä siksi sopeutunut yhteiskunnan sääntöihin. Ehkä hän halusi näyttää, että näinkin voi elää, vaikka te ette siitä pidä.

Kenties juuri sen takia Maradonan hahmo on ajaton. Osa mennyttä maailma, mutta kuitenkin osa modernia. Täydellinen, mutta silti viallinen. Kaikkia vastaan rikkonut, mutta silti kaikki taidoillaan lumonnut. Miehen pitkäaikainen fysiikkavalmentaja Fernando Signorini loi kuvan kahdesta erillisestä persoonasta: Diegosta ja Maradonasta. Vaikka se oli Diego Maradonan kirous, se oli myös syy sille, miksi hänestä tuli kuolematon.

LUE MYÖS:

Lähteet: The Athletic, The Ringer, The Guardian

Juuso Sallinen
Twitter: @TeravinKyna


Ota 20 ilmaiskierrosta

Ei omaa rahaa, ei riskiä

  • Avaa pelitili Lucky Dinolle.
  • Saat heti ilman omaa rahaa 20 ilmaiskierrosta Narcos-peliin!
  • Tallettajille lisäksi jopa 400€ bonus + 100 ilmaiskierrosta lisää.