Huuhkajat on parhaillaan Espanjan-leirillään Murciassa, jossa maajoukkueen ohjelmaan sisältyy kaksi ystävyysottelua.

Ensimmäinen ottelu pelattiin lauantaina, kun Suomi ja Islanti päätyivät Estadio Nueva Condominalla 1-1-tasapeliin. Tiistaina samalla stadionilla on vuorossa Huuhkajien ja Slovakian välinen kohtaaminen.

Maajoukkueen mukana Espanjassa ovat Väisäsen toppariveljekset, italialaista Cosenzaa edustava Sauli, 27, ja ruotsalaisessa Elfsborgissa pelaava Leo, 24.

Islantia vastaan nähtiin kolmas kerta veljesten maajoukkueuran aikana, kun he olivat samaan aikaan kentällä. Sauli pelasi täydet minuutit Suomen alakerrassa ja Leo tuli vaihdosta kentälle loppuhetkiksi. Aiemmin he ovat pelanneet yhdessä Huuhkajien puolustuslinjassa Kreikkaa ja Ruotsia vastaan.

[readmore from=Huuhkajat]

Veljekset kertoivat Huuhkajien etälehdistötilaisuudessa SuomiFutikselle, että heissä on pelaajina paljon samaa, mutta luonteeltaan he ovat erilaisia ihmisiä.

– [Olemme] hyviä lukemaan ja katkomaan peliä, hyviä pallon kanssa, hyviä löytämään välejä ja uskallamme pelata niihin, luetteli Leo.

– Ihmisenä taas sitten… [Sauli on] ainakin puheliaampi kuin minä. Minä olen se, joka aina kuuntelee Saulin juttuja ja Sauli puhuu. Niin se on oikeastaan aina ollut. Ei meissä hirveästi samaa kyllä ole luonteissa, eikä ulkonäkökään ihan yhteen mene, mutta veljeksiä ollaan.

Myös Sauli allekirjoitti, että pelaajatyyppeinä heissä on paljon samaa.

– Me molemmat olemme aika aktiivisia pelinavaamisvaiheessa ja haluamme palloa. Tykkäämme olla pelinavaamisessa isossa roolissa ja olemme siinä aika hyviä. Molemmat olemme aika pitkiä, suhteellisen hoikkia kavereita, hyviä ilmatilassa.

– Leo on ehkä pallon kanssa hieman syöttävämpi pelaaja. Itse tykkään enemmän haastaa seuraavaa linjaa.

– Ihmisenä meissä on, kuten Leo sanoi, aika paljon eroa. On meissä jonkun verran tietysti samaakin, sanoi Sauli naureskellen.

– Olemme molemmat kuitenkin ihan hyviä tyyppejä. Broidi on vähän hiljaisempi kuin minä. Hän puhuu vähän vähemmän ja tarkkailee enemmän, ja minä puhun välillä vähän liikaakin.

Väisäset seuraavat kauden mittaan toistensa pelejä ja keskustelevat niistä keskenään, mutta välillä on hyvä puhua jostain muustakin kuin jalkapallosta.

– Tietysti kun jalkapallo on niin osa molempien elämää, niin puhumme siitä paljon. Jonkun verran katselemme toistemme pelejä ja kommentoimme niitä, kertoi Sauli.

– Kyllä me paljon muustakin puhumme. Ja tietysti silloin harvoin, kun pääsee näkemään livenä muutenkin kuin työtapahtumissa, niin yritämme puhua muistakin asioista ja tuoda perhettä tapaamaan.

Artikkeli jatkuu kuvan alla.

Leo teki Veikkausliigassa lopullisen läpimurtonsa Rovaniemen Palloseurassa. Kuva: Juha Tamminen

Molemmat ovat päässeet urallaan kohtaamaan huippulaadukkaita vastustajia niin joukkue- kuin yksilötasolla.

Mieleenpainuvinta vastustajaa kysyttäessä Leolle tuli ensimmäisenä mieleen hallitseva maailmanmestari Ranska, jota vastaan hän on pelannut kolmesti. Suomi voitti toissa vuonna Ranskan sensaatiomaisesti ystävyysottelussa 2-0 vieraskentällä, mutta viime vuonna Les Bleus oli kummassakin MM-karsintaottelussa Huuhkajia vastaan parempi samoin lukemin.

– [Ranskalla oli] jengi täynnä hyviä pelaajia. Se oli ehkä isoin kokemus tähänastisella uralla.

Vaikeinta yksittäistä vastustajakaan ei tarvinnut kauaa miettiä.

– No… [Kylian] Mbappé, sanoi Leo naureskellen.

– Se oli 60 minuuttia hallinnassa, mutta sen jälkeen pääsi karkailemaan.

Sauli pelaa parhaillaan seurajoukkuetasolla Italian toiseksi korkeimmalla sarjaportaalla, mutta debyyttikaudellaan saapasmaassa hän pääsi pelaamaan seitsemän ottelua Serie A:ssa SPAL:n riveissä.

Hän pääsi heti ensimmäisissä otteluissaan kovalle koetukselle, sillä kolmella ensimmäisellä kierroksella vastaan ehtivät tulla Italian suurseuroihin lukeutuvat Lazio ja Internazionale.

– Ne olivat ihan tajuttoman makeita kokemuksia, kun tein Laziota vastaan debyytin Serie A:ssa ja sitten oli Inter vieraissa.

– Maajoukkuetasolla mieleen ovat jääneet tietysti Italia-pelit ja muutkin ottelut isoja vastaan, mutta kyllä minulle on jäänyt mieleen myös, kun menimme kisoihin ja Kreikka-ottelu, kun pääsimme pelaamaan broidin kanssa sellaisia isoja hetkiä, vaikkeivat ne vastustajina niin painuneetkaan mieleen.

Artikkeli jatkuu kuvan alla.

Kaksi edellistä kautta Sauli edusti Italiassa Chievoa. Kuva: Getty Images

– Yksilötasolla… [Ivan] Perišićin kanssa tuli vähän kiire Interiä vastaan vieraissa, naureskeli Sauli ja jatkoi luettelemista.

– [Ciro] Immobile, [Mauro] Icardi, mitä näitä isoja pelaajia vastaan nyt on pelannut. Mutta hyvin on kyllä mennyt. [Nicolò] Barella oli tosi hyvä.

– Toivottavasti kaikista mieleenpainuvimmat hetket ovat vielä tulossa.

Sauli debytoi A-maajoukkueessa lähes kolme vuotta aikaisemmin kuin veljensä, mutta Leo on ottanut isoveljeään hyvää vauhtia kiinni maaottelumäärissä. Saulilla on tilillään 21 peliä Huuhkajissa ja Leolla 15.

Veljeksistä vanhempi sanoi pilke silmäkulmassa, että pikkuveli on hyvä pitää tuossa tilastossa kakkosena, mutta hän ei vertaile heitä pelaajina keskenään.

– Totta kai meillä on varmasti sellainen terve kilpailutilanne [keskenään], mutta vaikka meissä on pelaajina paljon samaa, niin me kummatkin olemme omat pelaajamme. En vertaile itseäni hirveästi muihin pelaajiin, ja sama koskee myös broidia.

– Totta kai toivon Leolle pelkkää hyvää, ja minun puolesta menköön vaikka Real Madridiin ja mihin tahansa.

Veljeksistä nuorempi ei osannut sanoa, onko hän mennyt Saulista pelaajana ohi.

– Aah… En tiedä. Se on Riven (päävalmentaja Markku Kanerva) päätettävissä.