Suomi kohtaa Italian huipputärkeässä karsintaottelussa tänään illalla. Voitto, tai edes piste, antaisi Huuhkajille loistavat asetelmat lohkon neljään viimeiseen kamppailuun.

Pisteiden saaminen Italialta ei ole helppo homma. Italialla riittää huippulaadukkaita pelaajia jokaiselle kentän osa-alueelle. Päävalmentaja Roberto Mancinin sisäänajama pelitapamuutos on ollut suuri, mutta tähän mennessä onnistunut. Italia on tehnyt näissä karsinnoissa 16 maalia, eli noin kolme maalia ottelua kohden. Päästettyjä maaleja on vain kaksi kappaletta.

Italia tulee kaikella todennäköisyydellä laittamaan Suomen pinteeseen. Suomen on tänään siedettävä puolustustaistelua säilyttäen voimia hyökätä.

Italia tulee asettamaan pelaajansa niin, että Suomen puolustuslinjan edessä on välillä jopa kuusi pelaajaa odottamassa peliä edistäviä syöttöjä. Italia sahaa palloa edestakaisin ja pyrkii luomaan tilaa lyhyiden syöttöjen kautta. Tämä on asia, jota perinteiseen staattiseen target-pelaamiseen tottunut Italia on nyt Mancinin aikana opetellut.

Edellisten päävalmentajien aikana Italia saattoi levittää keskikenttäpelaajansa ja pelata puolustuslinjasta syöttöjä hyökkääjän negatiiviseen peliasentoon. Nyt keskikenttäpelaajat liikkuvat lähelle palloa ja syöttöketjut kulkevat heidän kauttaan.

Suomen on pystyttävä Italian rakentelun aikana huolehtimaan kolmesta asiasta. Ensinnäkin, pallolliselle on saatava paineistusta. Jos Suomi joutuu pelaamaan liikaa avoimen jalan tilannetta vastaan, tulee Suomen puolustajille kiire. Toiseksi, Suomen on pystyttävä sulkemaan syöttölinjat oman puolustuslinjansa eteen keskikenttälinjan tiiviyden avulla sekä keskikenttälinjan ja puolustuslinjan synkronoidulla pumppaamisella. Kolmanneksi, Suomella on oltava suunnitelma sellaisen tilanteen varalle, että Italia pääsee Suomen puolustuslinjan eteen.

Näiden kolmen avainasian lisäksi Suomen on vältettävä isojen alueiden numeraalisia tasavoimaisia tilanteita viimeiseen asti. Italian laatu on niissä liikaa.

Mielenkiintoista on, että kevään ottelussa Suomi yritti pysäyttää Italiaa 5-3-2-pelijärjestelmällä. Se onnistui ihan kohtalaisen hyvin. Italia hallitsi palloa toki 59-prosenttisesti, muttei juhlinut loistavilla maalipaikoilla.

Pelijärjestelmän valinta ei ole lottoa tai Football Manager-leikkiä, vaan juontuu siitä, miten päävalmentaja Markku Kanerva ennakoi Italian hyökkäävän. Kanervan on laskettava, mihin Suomi tarvitsee ylimääräisen miehen puolustamaan ylimääräistä aluetta.

On virkistävää, että tällä hetkellä on jopa odotusarvo, että pelin taktiseen puoleen liittyvät asiat toimivat maksimaalisella tavalla. Riittääkö se siltikään, on ihan toinen juttu. Tärkeintä on, että Suomi maksimoi potentiaaliaan ja yritys on oikeanlainen.

Italia voi sitä paitsi olla kesytettävissä. Se on matkustanut ja siltä puuttuu muutama avainpelaaja. Italia on lohkon varma jatkaja, eikä se ole todellakaan valmistautunut otteluun yhtä pedantisti kuin Suomi. Italia on vetänyt Tampereella kevyitä, palauttavia, harjoituksia.

Suomen suhtautuminen otteluun on ollut tarkempaa ja täsmällisempää. Suomi saa lisäksi voimaa katsomossa pauhaavasta suomalaisesta futisbuumista.

Fakta on, että Italian pitää pelata erinomainen peli, jos se haluaa tästä matsista kotiinviemisiä.

Aiheet Huuhkajat Kanerva Markku Mancini Roberto Näkökulmat Suomi