Näkökulma: Helmareilla ja Huuhkajilla sama resepti – onko tässä suomalaisen jalkapallon peli-identiteetti, joka toisi tuplakisat?

Lähellä ollaan. Niin voi todeta Suomen mahdollisuuksista selviytyä naisten EM-lopputurnaukseen, kun Skotlanti kaatui tiistaina Edinburghissa dramaattisesti maalein 1-0.

Naisten maajoukkueen kohdalla kyseessä ei olisi historiallinen juttu, sillä Suomi on pelannut EM-kisoissa myös vuosina 2005, 2009 ja 2013. Se sen sijaan olisi erityisen komeaa, jos kaikki pöllöperheen aikuiset – Huuhkajat ja Helmarit – pelaisivat maanosan mestaruusturnauksessa ”saman arvokisasyklin” aikana.

Kun Helmarit arvottiin helmikuussa 2019 samaan karsintalohkoon Skotlannin, Portugalin, Albanian ja Kyproksen kanssa, olivat toiveet heti varovaisen korkealla. Maanosan ehdottomilta huippujoukkueilta vältyttiin ja edessä oli lähtökohtaisesti tasainen kamppailu kisapaikoista Skotlannin ja Portugalin kanssa. Nuo kaksi maata olivat kuitenkin pelanneet vuoden 2017 EM-kisoissa ja Suomi ei, joten pienenä altavastaajana Helmarit karsintoihin lähti.

Tasainen lohkosta tulikin, sillä Albania ja Kypros ovat olleet lohkossa pelkkiä statisteja. Skotlanti kuitenkin putosi Edinburghin tiistai-illassa kärkikaksikon kyydistä kolmannen perättäisen 0-1-tappionsa jälkeen, ja suoran kisapaikan kohtalon ratkaisevat helmikuun loppusuoralla Suomi ja Portugali.

Anna Signeul löytänyt menestysreseptin

Edellisissä EM-karsinnoissa Suomi pelasi ruotsalaisen Andreé Jeglertzin johdolla, mutta tuolloin jatkokarsintapaikka ja lopulta myös lopputurnauspaikka meni Portugalille, joka vei keskinäisten otteluiden yhteispisteet 4-1. Kotikentällä Helsingissä pelattiin maaliton tasapeli ja Portugalissa kotijoukkue nousi 3-2-voittoon, vaikka Suomi johti peliä jo kahdella maalilla. Suomi sai lohkossa yhtä paljon pisteitä Portugalin kanssa, mutta kolmossijaan oli tyytyminen.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Karsinnat vuoden 2019 MM-kisoihin pelattiin jo nykyisen valmentajan Anna Signeulin johdolla, mutta tuolloin Suomi jäi pahasti Espanjan ja Itävallan jalkoihin ja sai kahdeksasta pelistään vain kymmenen pistettä. Signeulin ensimmäiset karsinnat vaikuttivat menneen ”opetellessa”, mutta nyt jälki on ollut erinomaista.

Helmarit on menestynyt näissä EM-karsinnoissa tavallaan täysin Huuhkajien reseptillä – erinomaisella yhteishengellä ja taistelutahdolla, sekä erittäin tiiviillä ja uhrautuvalla puolustuspelillä. Omiin on mennyt kuudessa pelissä pallo vain kahdesti, eikä kumpikaan maali ole ollut tavanmukainen pelitilannemaali. Kotipelissä Albaniaa vastaan Natalia Kuikka ohjasi pallon omaan maaliin epäonnekkaasti Suomen johtaessa peliä jo 6-0, ja Portugali teki kotikentällään maalin rangaistuspotkusta.

Anna Signeul on jatkuvasti korostanut puolustuspelin merkitystä ja kehunut joukkueen puolustusasennetta – aivan kuten Markku Kanerva Huuhkajissakin. Ja Signeul on aivan oikeassa. Skotlanti pani Suomen välillä melkoiseen linkoukseen niin Helsingissä kuin Edinburghissakin, mutta urhoollisesti pelannut puolustuslinja pani kroppaa likoon ja kokenut kapteeni Tinja-Riikka Korpela piti huolen lopusta. Voisi oikeastaan todeta Helmarien ja Huuhkajien löytäneen yhteisen, alakerran suojelemiseen nojaavan peli-identiteetin.

18 tehtyä maalia on toki komea saldo sekin, mutta pitää muistaa, että näistä 11 on tehty kahdessa pelissä Albaniaa vastaan. Kahdeksalla maalillaan korkealla koko karsintojen maalitilastossa heiluva Linda Sällström kuritti Albaniaa peräti kuusi kertaa. Kolme tehtyä maalia on puolestaan riittänyt seitsemään tuikitärkeään pisteeseen kolmesta Portugalia ja Skotlantia vastaan pelatusta ottelusta.

Konkariosasto ”pakotettu” jatkamaan

Vielä kisapaikka ei ole varma, mutta hyvin lähellä se jo on. Joukkueen jokainen pelaaja saa olla ylpeä panoksestaan ja tyytyväinen itseensä, mutta mitäs tapahtuukaan karsintojen jälkeen? Aivan kuten Huuhkajillakin kisojen lykkäyksen myötä, niin myös Helmareilla on luvassa ankara taisto paikoista lopullisessa kisajoukkueessa – jos ja toivottavasti kun Suomi kisoihin selviää.

Kisojen siirto vuodella oli monelle pelaajalle iso pettymys, mutta käytännössä lähes pakkorako. Miesten EM-kisojen siirto ei sitä välttämättä olisi yksin aikaan saanut, mutta se, että Tokion olympialaisiakin siirrettiin vuodella, teki lykkäyksestä vääjäämättömän. Tokion olympialaisten futisturnaukseen osallistuu Euroopan maista Iso-Britannia, Hollanti ja Ruotsi, eikä maiden A-maajoukkueiden olisi ollut mitenkään mahdollista pelata kahta suurturnausta käytännössä yhtä aikaa.

EM-karsintalohkon päättyessä itse lopputurnaukseen on siis aikaa miltei 17 kuukautta. Suomessa on kasvamassa ja kehittymässä erittäin lupaavia nuorten pelaajien ikäluokkia, sillä pelasivathan ”Pikkuhelmarit” vuonna 2018 sekä alle 17-vuotiaiden EM- että MM-kisoissa. Moni tuon joukkueen pelaajista on jo lyönyt läpi Kansallisessa Liigassa, joten tunkua kisaryhmään varmasti riittäisi.

Kisojen lykkäys käytännössä ”pakottaa” monen kokeneen suomalaispelaajan jatkamaan pelaamista vielä ainakin kauden 2021-2022 yli. Esimerkiksi Suomen kaikkien aikojen maalintekijä Linda Sällström, joka täyttää kisojen aikana 34 vuotta, on jo luvannut haastattelussa jatkavansa uraa EM-kisoihin saakka, jos Suomi sinne selviää.

Samojen sanojen uskoisi pätevän maajoukkueen luotettavaan kapteenin Tinja-Riikka Korpelaan, joka haluaisi varmasti pelata vielä EM-kisoissa. EM-kisojen alla 36 vuotta täyttävä Korpela on loistanut näissäkin karsinnoissa, mutta seurajoukkueessaan Evertonissa hän on ajautunut varamaalivahdin rooliin. Kenties Korpelan pitää etsiä itselleen uusi seura, jotta tuntuma pysyy parhaimmillaan?

Yli 30-vuotiaita Helmarien joukkueessa ovat myös Tuija Hyyrynen, Anna Westerlund, Anna Auvinen, Essi Sainio ja varamaalivahti Paula Myllyoja. Hyyrynen ja Westerlund lukeutuvat ehdottomiin luottopelaajiin ja Sainion paluu maajoukkueeseen vuosien tauon ja vaikeuksien jälkeen on ollut hienoa seurattavaa. Paikka EM-kisoissa olisi varmasti jokaiselle heistä yksi kruunu uralle, mutta kilpailutilanne kovenee kovenemistaan. Ja se jos mikä on Helmarien kannalta positiivista.

Uusia nuoria tulokkaita tupsahtelee maajoukkueympyröihin Suomen lisäksi myös Ruotsin sarjoista, sillä nuoria suomalaisnaisia haalitaan ulkomaille yhä nuorempina. Urakäyrä osoittaa jyrkästi ylöspäin myös muun muassa Natalia Kuikalla, joka siirtyi Yhdysvaltain kovatasoisen sarjan Portland Thornsiin Damallsvenskanin parhaan puolustajan statuksella. Esimerkiksi Kuikka, Olga Ahtinen tai Emma Koivisto alkavat vasta olla lähestyä parasta peli-ikäänsä, kliseisesti sanottuna.

Amanda Rantasen satumainen nousu Skotlanti-ottelun ratkaisijaksi osoittaa, että myös Kansallisesta Liigasta voidaan ammentaa A-maajoukkueeseen valmiita vastuunkantajia. Muun muassa Dana Leskinen, Joanna Tynnilä, Katariina Kosola, Emmaliina Tulkki tai Aino Kröger tuskin kovin kaukana ovat ensimmäisestä A-maajoukkuekutsustaan.

Koska karsinnat vuoden 2023 MM-kisoihin alkavat vasta vuonna 2022, saanee Helmarit pelata ensi vuonna runsaasti harjoitusotteluita, joiden merkitys näyttöpaikkoina nousee nyt todella suureen arvoon. Taso on laaja, kun esimerkiksi Espanjan pääsarjassa pelaavalle Sini Laaksoselle ei paikkaa maajoukkueympyröissä löydy.

LUE MYÖS: Näin Helmarit voi edetä EM-turnaukseen – jatkokarsintapaikka jo plakkarissa, EM-kisalippu hyppysten ulottuvilla

LUE MYÖS: Kuka on Suomen sankariksi noussut täydennyspelaaja Amanda Rantanen? – Kovia kokenut toisen polven maajoukkuepelaaja oli lopettaa jalkapallon kokonaan vielä muutama vuosi sitten

LUE MYÖS: Amanda Rantasen tekemä ”vuoden maali” sai somen sekaisin: ”Olen katsonut sen noin 472 kertaa”

LUE MYÖS: Helmarien mahtava voittomaali tyrmättiin brittimediassa ”naurettavaksi” – ”Rantasella ei ole aavistustakaan, että hän teki maalin”

LUE MYÖS: Helmarit varmisti EM-jatkokarsintapaikan huikealla tavalla – debytantti Rantanen ratkaisi viimeisestä tilanteesta

LUE MYÖS: A-maajoukkuedebytantti Amanda Rantanen Helmareille voiton tuoneesta ikimuistoisesta naamamaalistaan: ”Mulla ei ole mitään hajua, mitä sitten tapahtui”

LUE MYÖS: Helmarien valmentaja Anna Signeul lähes mykistyi Skotlannin trillerin lopusta: ”Se oli mieletöntä”