FC Lahden kannattajista ja suomalaisen seurajohtamisen ongelmista kertovan Jalkapallomaan ohjannut ja kuvannut Teppo Airaksinen teki dokumenttiaan kolme vuotta. Säväyttävin hetki oli FC Lahden putoaminen Ykköseen, Airaksinen kertoo SuomiFutis-sivuston haastattelussa.

Miten sait ajatuksen dokumentista päähäsi?

Olin kuvannut jalkapallo-otteluita huvikseni ja laittanut pätkiä Youtubeen. Flatlight Films -tuotantoyhtiöstä kysyttiin, että irtoisiko minulta dokumenttia kannattajista. Siinä vaiheessa minulla oli kaksi vaihtoehtoa: FC Lahden kannattajat tai HJK:n Sakilaiset. Kun minusta oli kyse, niin lahtelaisena valinta oli helppo.

Aloitit kuvaamisen kolme vuotta sitten ja ensi-ilta oli maanantaina. Oliko projektin tarkoitus olla näin pitkä?

Ei ollut tarkoitus mutta ei minulla ollut myöskään deadlinea. Tarina alkoi muodostua kolmen vuoden aikana niistä tapahtumista mitä seuran ja kannattajien ympärillä tapahtui. Vuoden ja kahden jälkeen meillä ei ollut vielä sellaista tarinaa kasassa mitä olisimme halunneet.

Kuinka monta kertaa muutit matkan varrella teemaa ja sisältöä?

Oli meillä todella monta versiota. Aikamoinen jumppaaminen oli, että se oikea versio löytyi. Puolisen vuotta sitten Kai tuli keskushenkilöksi ja tarinan kertojaksi. Sitä kautta se loksahti paikoilleen.

Olet sanonut, että osa kannattajista suhtautui projektiin aluksi kylmästi. Miten se näkyi?

FC Lahden kannattajilla oli ollut huonoja kokemuksia julkisuuden ja median kanssa. Iltapäivälehdissä oli revitelty isoilla otsikoilla ja huonot kokemukset painoivat siinä vaiheessa. Ajateltiin, että taas yksi kaveri tulee kohuotsikoita hakemaan. Se on ymmärrettävää. Välillä tuli niitä, että ”nyt se kamera lentää metikköön”-tyyppisiä kommentteja. Aluksi osan mielestä kuvaaminen oli ihan nasta homma, mutta kaikki eivät välittäneet päätyä kuviin. Tarpeeksi kauan kun meni, niin kaikki huomasivat, ettei tämä mikään huijari ole.

Mikä oli säväyttävin hetki kolmen vuoden aikana?

Ehdottomasti tippuminen Ykköseen Turussa (Kauden 2010 viimeinen ottelu TPS:ää vastaan). Pettymys oli kova, porukka itki ja itsellänikin oli tunteet pinnassa. Se saattoi olla myös Litmasen viimeinen peli. Ei sitä silloin tiennyt, että hän menisi vielä Klubiin. Olin lisäksi vasta aloittanut kuvaamisen ja olin innoissani siitä menosta.

Kim Sanden

SuomiFutis.com julkaisee tällä viikolla myös Tero Karhun haastattelun. Hänen HJK:n kaudesta kertova dokumenttinsa ”Kun mestaruus ei riitä” esitetään YLEllä tulevana sunnuntaina.