Näkökulma: Iso soppa vaihtui pikanuudeleiksi – Jos KPV ei kestänyt ulkoista painetta, miksi se palkkasi Miika Juntusen?

Oli kolmas elokuuta, kun KPV yllätti koko suomalaisen futisväen palkkaamalla uudeksi valmentajakseen monen kohun marinoiman Miika Juntusen. Vain kaksi päivää aiemmin ovea oli osoitettu Jani Uotiselle Suomen oloissa hyvin räväkällä tavalla. Uotinen palkattiin KPV:n valmentajaksi viime heinäkuussa. Hänen johdollaan KPV sai 19 veikkausliigaottelustaan saldon seitsemän voittoa, kolme tasapeliä ja yhdeksän tappiota. Meno parani loppukautta kohden, mutta tuloksena oli silti putoaminen karsintojen kautta. Uotinen sai jatkaa toimessaan Ykkösessäkin, mutta mono heilahti viiden kierroksen jälkeen. KPV oli lähtenyt sarjaan suurimpana nousijasuosikkina, mutta tuossa vaiheessa sarjakärki AC Oulu kiisi jo 13 pisteen päässä. KPV:n General Manager Matti Laitinen päätti toimia nopeasti. Kun uudeksi valmentajaksi valittiin Miika Juntunen, koko Suomi kohahti. Juntunen oli saanut edellisvuonna ehdollisen vankeusrangaistuksen törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä veropetoksesta. Siltoja oli palannut jalkapallouran aikana. Meno oli ollut varovasti ilmaistuna ”värikästä”. Miika Juntunen kertoi sopimusjulkistuksen yhteydessä ottaneen itse yhteyttä Matti Laitiseen ja tarjonneen palveluksiaan. Aivan varmasti KPV:ssä tunnistettiin Juntusen medianäkyvyys ja markkinointipotentiaali, sillä laskihan seura pikavauhtia myyntiin myös ”Miiga”-T-paitoja. Paidat myytiin nopeasti loppuun, joskaan KPV ei tiedottanut, kuinka suuri erä niitä oli painettu. Nyt, kun kymmenen päivää myöhemmin Juntunen sai KPV:stä kenkää, seura ilmoitti potkujen perusteeksi ”seuran ulkopuolelta Juntuseen kohdistuvan paineen”. Siis seuran ulkopuolelta kohdistuvan paineen.

Sitä saatiin, mitä tilattiin

Kun KPV päätti palkata valmentajakseen Miika Juntusen, se tiesi varmasti mediahuomion olevan taattu. Miika Juntunen oli – hyvässä ja pahassa – puolentoista viikon ajan Ykkösen ylivoimaisesti kiinnostavin valmentaja. Jos huomiota ei olisi uskottu tulevan, ei Miiga-paitojakaan olisi pantu fanituotekauppaan tarjolle. Juntusen historian tuntien ei kohuistakaan pitäisi kenenkään yllättyä. Ulkopuolelta tulevilla paineilla tarkoitettaneen ennen muuta Futisforum2:lla ja sosiaalisessa mediassa esille noussutta huhua, jonka mukaan Juntunen olisi vetänyt tiistain aamuharjoituksissa ”Kuka pelkää mustaa miestä” -leikkiä, laittaen ensimmäiseksi hipaksi tummaihoisen pelaajan. Juntunen sai pikavauhtia Helsingin Sanomilta tilaisuuden puolustautua ja myös seura julkaisi nopeasti asiallisen vastineen. Rasismi kiistetty, asianmukaisesti tuomittu ja kohti seuraavaa peliä. Asia kunnossa. Paitsi että kaksi päivää myöhemmin Juntunen sai potkut. Vikaa ei nähty seurassa eikä kahdesta pelistä kolme pistettä saaneessa Juntusessa. Syy potkuihin oli ulkopuolelta tulevassa paineessa.

Menestyvä joukkue tarvitsee paineensietokykyä

Paineet ovat keskeinen osa kilpaurheilua. KPV:n kauteen kuului jo lähtökohtaisesti paineita sen suosikkiasemasta johtuen. Suomalaista urheilumediaa on muutenkin ”syytetty” turhankin kiltiksi pääosannäyttelijöitä kohtaan, eikä Juntusen mylly mitenkään erityisen raju ollut. Oli erinomaista, että Juntunen sai suunvuoron heti rasismiepäilyn noustua somessa esiin. KPV saa tapauksen käsittelystä kiitettävän arvosanan. Jos tämän kokoluokan ”kohu” on kunnianhimoiselle joukkueelle liikaa, siihen on olemassa yksinkertainen lääke: silloin ei kannata palkata Miika Juntusen kaltaista mediapersoonaa valmentajaksi eikä varsinkaan tehdä hänestä markkinailmiötä. Mikäli urheilussa halutaan menestyä, pitää sietää myös paineita. Mitä menestyvämpi yksikkö, sitä kovemmat ovat paineet. Toinen vaihtoehto on toki, että ulkopuolelta tulevat paineet eivät ole koko totuus. Ehkä paineet tulevatkin pikemminkin seuran sisältä? Näin ainakin vihjasi Miika Juntunen itse Ilta-Sanomien haastattelussa, kun hän kertoi sarjapaikkaa hallinnoivan ry:n kääntyneen alusta lähtien häntä vastaan. – Laitisen ongelma on, että hän johtaa osakeyhtiötä ja Palloliiton vanhan säännön mukaan yhdistyksellä on sarjapaikka hallussa. Syntyi tilanne, jossa vastakkain ovat ammattilaiset ja amatöörit. Mattia uhattiin, kiristettiin ja painostettiin oman Ry:n taholta. Se oli iso tekijä ja heidän pelikorttinsa, Juntunen puuskahti. Voi olla, että Kokkolassa pyyhittäisiin mieluiten viimeinen kaksiviikkoinen kokonaan pois muistista. Nyt palattiin tavallaan päiväjärjestykseen, kun valmentajaksi nostettiin KPV:n mies henkeen ja vereen, viime kaudellakin hyvää työtä tehnyt ja edustavasti toiminut Niko Kalliokoski. Väkisinkin pohtii, harkittiinko Kalliokoskea tehtävään jo aiemmin? Valittiin kuitenkin Juntunen, koska luultavasti haluttiin myös mediahuomiota. Juntunen teki odotetusti Ykkösen näkyvyydelle hyvää, mutta välttämättä KPV:n imagolle ei. Puheenaiheita haluttiin, puheenaiheita saatiin. Kohujen kanssa on kuitenkin osattava elää, jos kohuvalmentajan palkkaa. Matti Laitinen on tehnyt kokkolalaiselle jalkapalloilulle paljon hyvää. KPV on noussut viime vuosina Suomen 15 kilpailukykyisimmän miesten edustusjoukkuejalkapallo-organisaation joukkoon. KPV:llä on ollut vetovoimaa pelaajien keskuudessa ja Kokkolan kenttäolosuhteitakin saatiin vihdoin parannettua. Ehkä tarinan opetus on, että valmentajapestien kanssa ei ole mitään syytä hätäilyyn, vaan maltti on valttia. Hiljaa hyvä tulee. [readmore from=KPV] Juntunen sai reilun mahdollisuuden seuralta ja hänestä kirjoittaneelta medialta. Paljon reilumman, kuin mitä tähänastiset valmennussaavutukset ja töppäilyt antavat edes odottaa. Ehkä peli päätettiin kuitenkin viheltää poikki ennen kuin on liian myöhäistä? Moni epäili vahvasti, kuinka pitkään Juntunen mahtaa pestissään pysyä, mutta näin nopeisiin potkuihin uskoi tuskin kukaan. Ruokalistalla saattoi olla syksyksi oikein isokin soppa, mutta nyt saatiinkin vain mikrovalmiit pikanuudelit.

LUE MYÖS: