[vc_row][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1522315244674{margin-bottom: 5px !important;padding-bottom: 0px !important;}”]

Sisällysluettelo

[/vc_column_text][vc_column_text]

[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row el_id=”viime-kausi”][vc_column][vc_column_text]

Viime kausi

Suomen Cupin ja Veikkausliigan mestaruudet kertovat oikeastaan kaiken oleellisen HJK:n kaudesta 2017. Eurooppa-liigassa tie päättyi turhan aikaisin, mutta Klubin tavoitteet olivat viime kaudella nimenomaan kotimaisilla areenoilla. Veikkausliigan mestaruus oli tärkein ja oikeastaan ainoa tavoite organisaatiolle, joka oli kahtena edellisenä kautena jäänyt ilman kultamitaleita. Mestaruus tuli näytöstyyliin peräti 20 pisteen erolla toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneisiin KuPS:iin ja Ilvekseen.

Yksi HJK:n menestyksen avaimista oli joukkueen yhtenäisyys. Päävalmentaja Mika Lehkosuo painotti ennen kautta 2017, että pelaajasopimuksiin on kiinnitetty huomiota niin, että suurin osa sopimuksista kattaisi vähintään koko kauden ja mielellään jatkuisivat vielä kauden jälkeenkin. Joukkuehenki oli korkealla ja kaikki pelaajat asettuivat yhteisten tavoitteiden taakse.

HJK kärsi koko kaudella vain kolme tappiota. Kummallista oli ehkä se, että tappioista kaksi tuli kotikentällä RoPS:a vastaan. Lisäksi VPS onnistui kaatamaan mestarin. Syksyllä HJK oli hurjassa iskussa, sillä joukkue voitti peräti kymmenen ottelua putkeen Veikkausliigassa. Voittoputken aikana Klubi juhli myös cupin mestaruutta kaatamalla SJK:n.

Euro-pelien aikana kone hieman yski. Huonoin jakso kaudesta osui jälleen kerran kesä-heinäkuun aikoihin, jolloin tie nousi pystyyn Eurooppa-liigassa makedonialaista Shkëndijaa vastaan. Samaan aikaan myös Veikkausliigassa tuloksissa jäi toivomisen varaa. HJK käänsi kuitenkin katseet nopeasti takaisin liigaan, kun pelit Euroopan kentillä päättyivät. Sen jälkeen Klubi ratsasti vakuuttavasti kohti mestaruutta.

Yksi HJK:n kulmakivistä oli laitapuolustaja Juha Pirinen, joka hankittiin Helsinkiin erinomaisena Veikkausliigan pelaajana, josta kuoriutui Klubissa maajoukkueen vakiokasvo. Hyökkäyksestä Alfredo Morelos myytiin kesällä yli miljoonalla eurolla Rangersiin, mutta Akseli Pelvas vastasi huutoon ja sai tulitukea PS Kemistä hankitulta Filip Valenčičlta.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row el_id=”valmennus”][vc_column][vc_column_text]

Valmennus

Mika Lehkosuo, 48, aloittaa jo neljännen täyden kautensa HJK:n peräsimessä. Lehkosuo sai kovaa kritiikkiä kauden 2016 jälkeen, mutta seurajohto antoi vielä mahdollisuuden HJK-kasvatille näyttää kyntensä, vaikkakin sopimuksen pituutta lyhennettiin vuodella. Lehkosuo tarrasi kaksin käsin tilaisuuteensa ja otti opiksi virheistään. Viime kaudella Lehkosuon HJK oli täysin ylivoimainen Veikkausliigassa.

Mika Lehkosuo. Kuva: Juha Tamminen.

Suuri kiitos HJK:n vahvasta viime kaudesta kuuluu myös Lehkosuon apuvalmentaja José Riveirolle, joka toi uusia tuulia pelaamiseen ja harjoitteluun. Lehkosuo onkin moneen otteeseen kiitellyt Riveiron panosta mestaruuskaudessa. Lehkosuo pääsi enemmän tarkkailijan rooliin ja antoi vastuuta Riveirolle esimerkiksi hyökkäyspelin organisoimisessa. Tämä tuotti tulosta ja Lehkosuo sai jatkaa HJK:n päävalmentajana.

Lehkosuo tunnetaan erittäin analyyttisena valmentajana, joka ei mielellään arvioi asioita mututuntuman pohjalta. Lehkosuo on varmasti yksi Suomen parhaimpia valmentajia ja miehen toiveissa on ollut valmentaminen ulkomailla. Lehkosuo on kuulunut urallaan myös maajoukkueen valmennusryhmään, eikä olisi mikään mahdottomuus, jos Lehkosuo nähtäisiin esimerkiksi Markku Kanervan työn jatkajana.

Lehkosuon vahvuudeksi voi lukea tietynlaisen täydellisyyden tavoittelun. Samalla sen voi myös lukea hänen heikkoudeksi. Lehkosuo uskoo joskus jopa jääräpäisesti omaan pelifilosofiaansa, vaikka tulokset polkisivat paikoillaan. Valmentajana Lehkosuo on usein parhaimmillaan, kun hän saa virikkeitä ja uusia näkemyksiä vierelleen ulkopuolelta. Näin kävi esimerkiksi viime kaudella, kun Riveiro toi uutta puhtia HJK:n tekemiseen.

Tulevalle kaudella HJK sai täydennystä valmennustiimiinsä, kun fysiikkavalmentajaksi pestattiin meritoitunut Anton Matinlauri. Lehkosuon sopimus kattaa tiettävästi tulevan kauden. Mielenkiinnolla seurataan, jääkö Lehkosuo tulevan kauden jälkeen sivuun ja esimerkiksi Riveiro nousisi päävastuuseen.

[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row el_id=”arvio”][vc_column][vc_column_text]

Arvio

Sija: 1

On päivänselvää, että HJK:n tavoite on voittaa mestaruus tulevalla kaudella. Suomen Cupin mestaruus saattaa tulla jo toukokuussa, kun helsinkiläiset kohtaavat FC Interin cupin finaalissa. Kaiken järjen mukaan tällä kaudella HJK haluaa myös menestyä Euroopan kentillä, mihin sillä on myös eväät olemassa.

HJK on tälläkin kaudella materiaaliltaan aivan omassa kastissaan. Puolustukseen löytyy oikeastaan jokaiselle pelipaikalle kaksi hyvää vaihtoehtoa Veikkausliigan tasolle. Hankinnoissa HJK on onnistunut lähtökohtaisesti hyvin, vaikka tänä vuonna joukkueen rakentaminen menikin huomattavasti myöhemmäksi kuin viime vuonna. Hyökkäyskalusto on jopa pohjoismaisella mittarilla kova.

– Meillä on todella kova kilpailu monelle pelipaikalle yläkerrassa. Jos pelaa huonosti, niin löytää tiensä aika nopeasti penkille. Se on joukkueen kannalta hyvä asia, Lehkosuo puntaroi SuomiFutis-sivustolle.

Pieni kysymysmerkki löytyy maalin suulta. Markus Uusitalo ja Maksim Rudakov ovat hyviä maalivahteja, mutta myös melko kokemattomia ja nuoria. HJK on viime vuodet mennyt kokeneella ykkösveskarilla, mutta tällä kaudella sillä on nuori ja tasaväkinen maalivahtiparivaljakko. Maalivahtipeliin HJK ei silti kaadu kuin enintään Euroopan kentillä, jos sielläkään.

Toinen mahdollinen haaste voi löytyä keskikentältä. HJK:lla on ehkä liigan paras keskikentän parivaljakko Anthony Annan sekä Moshtagh Yaghoubi. Huolet löytyvät oikeastaan heidän takaa. Sebastian Dahlström on erinomainen kasipaikan pelaaja, mutta keskikentän pohjalle Annanin tilalle ei ole suoranaisesti korvaajaa. Ei olisikaan ihme, jos HJK vahvistaisi kesällä keskikenttäänsä vielä yhdellä pelaajalla.

HJK:sta on vaikea löytää heikkouksia, mutta jos kaivamalla kaivaa, yksi potentiaalinen haaste voi löytyä joukkueen yhtenäisyydestä. Viime kaudella joukkuehenki oli todella hyvä, koska kukaan pelaajistosta ei lähtökohtaisesti vilkuillut muualle. Tällä kaudella usealla HJK:n runkopelaajista sopimus päättyy kauden jälkeen. Se voi pahimmillaan johtaa samanlaiseen sekasortoon kuin esimerkiksi kaudella 2016. Silloin pelaajia lähti kriittisinä aikoina muualle, eikä joukkuehenki ollut vaadittavalla tasolla.

– Meillä on tietysti tullut uusia pelaajia ja heillä on vähän erimuotoisia sopimuksia. Sellainen sitoutumattomuuden haaste, mikä meillä oli kausina 2015 ja 2016, taklattiin aika nollille viime kaudella. Mielestäni olemme niin sopimusteknisesti kuin valmennusprosessina tänäkin talvena jatkettu viime kauden hyvää tekemistä. Olemme saaneet meidän rivit sopeutumaan yhteisiin tavoitteisiin ja arvoihin, joten en näe siinä ongelmaa, Lehkosuo painottaa.

Mikäli näin on, ei HJK:ta pysäytä tälläkään kaudella mikään.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row el_id=”tarkein”][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1522932464316{margin-bottom: 5px !important;padding-bottom: 0px !important;}” el_class=”clearfix”]

Tärkein pelaaja – Anthony Annan

[/vc_column_text][vc_column_text]

Anhtony Annan. Kuva: Juha Tamminen

HJK:lta löytyy jokaiselle pelipaikalle oikeastaan erinomainen korvaaja Veikkausliigan tasolla. Paitsi keskikentän pohjalle. Anthony Annan on liigan yksi parhaista keskikentän pohjapelaajista. Hän rytmittää peliä loistavasti ja antaa aina helpon syötön omille. Hän tekee myös tärkeitä katkoja ja luo ylipäätään rauhallisuutta HJK:n pelaamiseen. Annan on myös ainoa pelaaja, jolle ei suoranaisesti löydy vaihtopenkiltä kelvollista korvaajaa. Sebastian Dahlström ja Moshtagh Yaghoubi pystyvät Annanin paikalla pelaamaan, mutta heidän parhaat ominaisuudet tulevat esiin ylempänä. HJK:ssa tähtiloisto kohdistuu muualle, mutta joukkueelle Annanin rooli on jopa tärkein.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row el_id=”info-snippet”][vc_column][vc_empty_space][vc_column_text]

Tiesitkö tämän?:

HJK:n maalinsylkijä Akseli Pelvas voi nousta tulevan kauden jälkeen eniten Veikkausliigan (1990-) mestaruuksia voittaneeksi pelaajaksi. Pelvas on juhlinut seitsemän kertaa Veikkausliigan mestaruutta.

Vasta 29-vuotiaalla Pelvaksella on jopa hyvät saumat yltää Eino Soinion (HJK ja HPS) ennätykseen tulevaisuudessa. Soinio voitti urallaan yhdeksän Suomen mestaruutta.

[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row el_id=”formaatio”][vc_column][vc_column_text]

Ihanneavaus

[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row el_id=”kokoonpano”][vc_column][vc_empty_space][vc_column_text]

Kokoonpanolista

[table id=4 /][/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row el_id=”siirrotout”][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1522308514542{margin-bottom: 5px !important;padding-bottom: 0px !important;}”]

Pelaajasiirrot – lähteneet

[/vc_column_text][vc_column_text]Ariel ”Tuco” Ngueukam (Al Khor, Qatar) – Tucon siirtosaaga oli erittäin kummallinen. Ilveksessä kovaa jälkeä tehnyt hyökkääjä siirtyi kauden jälkeen fanfaarein HJK:hon. Pitkään ei Tuco silti ehtinyt olla Helsingissä, kun sosiaalisessa mediassa alkoi levitä kuva, jossa Tuco poseeraa jo uuden seuran paidassa. Lopulta HJK kertoi virallisesti, että mies jatkaa pelejään Qatarissa.

Kuva: Juha Tamminen

Aapo Halme (Leeds United, Englanti) – Läpi koko viime kauden huhuiltu siirto tapahtui lopulta, kun Leeds maksoi Aapo Halmeesta noin 560 000 euroa. Debyyttiin Mestaruussarjassa on kuitenkin vielä isossa englantilaisorganisaatiossa matkaa.

Lucas Lingman (RoPS) – Vähälle peliajalle jäänyt taitava ja hyvällä peliälyllä varustettu kymppipaikan pelaaja lähti unelmien perässä Rovaniemelle. Saa ison roolin Toni Koskelan alaisuudessa ja hyvän mahdollisuuden lyödä läpi Veikkausliigassa.

Ousman Jallow (ilman seuraa) – Oli HJK:lle yllättävän tärkeä pelaaja viime kaudella, vaikka peliaika jäi vähäiseksi. Hoiti aina oman roolinsa hyökkäyksessä hyvin ja antoi tähtipelaajille lepoaikaa. Jallow ei kuitenkaan ollut tyytyväinen rooliinsa, joten maisema vaihtui.

Atomu Tanaka (Cerezo Osaka, Japani) – Tietynlaiseksi kulttipelaajaksi HJK:ssa kolmen kauden aikana noussut Tanaka siirtyi takaisin kotimaahansa. Loukkaantumiset hieman häiritsivät, mutta parhaimmillaan yksi Veikkausliigan parhaista pelaajista.

Thomas Dähne (Wisla Plock, Puola) – Luotettava maalivahti lähti kauden jälkeen uusien haasteiden perässä Puolan pääsarjaan, jossa ehtinyt pelata jo seitsemän ottelua.

Vincent Onovo (Újpest FC, Unkari) – Keskikentällä viihtyvä Onovo joutui HJK:n loukkaantumissumassa pelaamaan myös topparina, mutta selviytyi sielläkin kohtalaisesti. Luotettava pelimies suuntasi kauden jälkeen Unkarin pääsarjaan.

Kuva: Juha Tamminen

Demba Savage (Büyükşehir Belediye Erzurumspor, Turkki) – Kovin odotuksin HJK:hon paluun tehnyt Savage oli lopulta pienoinen pettymys toisella HJK-pestillään. Kannattajien suosikki, mutta mies kertoi myös itse, että paineet hartioilla olivat turhan suuret. Jatkaa uraansa Turkin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla.

Rasmus Schüller (Minnesota United, Yhdysvallat) – Lyhyen lainapestin aikana Schüller sai itseluottamuksensa takaisin ja tällä hetkellä mies tahkoaa isoja minuutteja MLS-sarjassa.

[/vc_column_text][vc_separator][/vc_column][/vc_row][vc_row el_id=”siirrotin”][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1522996774480{margin-bottom: 5px !important;padding-bottom: 0px !important;}” el_class=”clearfix”]

Pelaajasiirrot – saapuneet

Maksim Rudakov (Zenit, Venäjä) – HJK:lla on kaksi kokematonta, mutta erittäin kehityskelpoista maalivahtia tulevalle kaudelle. Rudakovin hankinta oli jokseenkin yllättävä, sillä HJK:n odotettiin tuovan selkeä ykkösvahti ulkomailta. Rudakov taistelee peliajasta tasaisesti Markus Uusitalon kanssa. Rudakovin lainasopimus on 1+1-mallinen.

Daniel O’Shaughnessy (Cheltenham Town, Englanti) – Englannin neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla peliaika jäi vähäiseksi ja mies suuntasi takaisin Suomeen. Riihimäellä ensikosketukset jalkapalloon ottanut O’Shaughnessy lähti jo nuorena ulkomaille, joten nyt edessä on debyytti Veikkausliigassa 23-vuotiaana.

Kuva: Juha Tamminen

Riku Riski (Odd, Norja) – Yksi talven kovimmista hankinnoista pamahti helmikuussa, kun maajoukkuehyökkääjä Riku Riski siirtyi Klubin riveihin. Norjassa pitkään pelannut Riski, 28, on ehdottomasti yksi Veikkausliigan parhaista hyökkäyspään pelaajista, jolta odotetaan myös tehoja.

Klauss (Hoffenheim 2, Saksa) – Lainasopimuksella HJK:hon siirtynyt 21-vuotias brassihyökkääjä osoitti jo ensimmäisissä otteluissaan olevansa hyvä vahvistus HJK:n nimivahvaan hyökkäykseen. Kookas target-hyökkääjä pystyy viimeistelemään ja tekemään tilaa muille pelaajille. Onnistuessaan taistelee jopa sarjan maalikuninkuudesta.

Roni Peiponen (Molde FK, Norja) – Vasta 20-vuotias puolustaja palasi HJK:hon lainalle jo kaudella 2016, mutta nyt mies siirtyi virallisesti Helsinkiin. Peiponen on yhä nuori pelaaja, mutta kehitys on polkenut osittain loukkaantumisten takia paikallaan kaksi edellistä kautta. Kaikki eväät kuitenkin kehittyä vielä kansainvälisen tason pelaajaksi, mutta tarvitsisi kipeästi peliaikaa.

Nikolai Alho (Halmstad, Ruotsi) – Yksi kausi Ruotsissa sai riittää ja Alho palasi tuttuun ja turvalliseen HJK:hon. Odotukset olivat korkealla Halmstadissa, mutta tehot jäivät uupumaan. Paluu HJK:hon oli jopa pienoinen yllätys, sillä mitään takeita suuresta roolista ei ole. Alho tuo kuitenkin hyvän vaihtoehdon oikealla laidalle.

Kuva: Getty Images.

Amr Gamal (Ahly, Egypti) – Eriskummallinen haku HJK:lta, sillä lainasopimus ei kata edes koko kautta ja toisaalta mies saattaa häpiyä reiluksi kuukaudeksi Egyptin maajoukkueen kanssa MM-kisoihin. Tähtipelaajastatuksella Veikkausliigaan auttamaan HJK:ta kevään otteluruuhkassa. Saa nähdä, miten sopeutuu. Ilmassa jopa flopin ainekset.

[/vc_column_text][vc_column_text]

[/vc_column_text][vc_separator][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_raw_js]JTNDc2NyaXB0JTIwdHlwZSUzRCUyMnRleHQlMkZqYXZhc2NyaXB0JTIyJTNFJTBBZnVuY3Rpb24lMjBnZXRBZ2UlMjhkYXRlU3RyaW5nJTI5JTIwJTdCJTBBJTIwJTIwJTIwJTIwdmFyJTIwdG9kYXklMjAlM0QlMjBuZXclMjBEYXRlJTI4JTI5JTNCJTBBJTIwJTIwJTIwJTIwdmFyJTIwYmlydGhEYXRlJTIwJTNEJTIwbmV3JTIwRGF0ZSUyOGRhdGVTdHJpbmclMjklM0IlMEElMjAlMjAlMjAlMjB2YXIlMjBhZ2UlMjAlM0QlMjB0b2RheS5nZXRGdWxsWWVhciUyOCUyOSUyMC0lMjBiaXJ0aERhdGUuZ2V0RnVsbFllYXIlMjglMjklM0IlMEElMjAlMjAlMjAlMjB2YXIlMjBtJTIwJTNEJTIwdG9kYXkuZ2V0TW9udGglMjglMjklMjAtJTIwYmlydGhEYXRlLmdldE1vbnRoJTI4JTI5JTNCJTBBJTIwJTIwJTIwJTIwaWYlMjAlMjhtJTIwJTNDJTIwMCUyMCU3QyU3QyUyMCUyOG0lMjAlM0QlM0QlM0QlMjAwJTIwJTI2JTI2JTIwdG9kYXkuZ2V0RGF0ZSUyOCUyOSUyMCUzQyUyMGJpcnRoRGF0ZS5nZXREYXRlJTI4JTI5JTI5JTI5JTIwJTdCJTBBJTIwJTIwJTIwJTIwJTIwJTIwJTIwJTIwYWdlLS0lM0IlMEElMjAlMjAlMjAlMjAlN0QlMEElMjAlMjAlMjAlMjByZXR1cm4lMjBhZ2UlM0IlMEElN0QlMEElMEF2YXIlMjBiZGF5cyUyMCUzRCUyMGRvY3VtZW50LmdldEVsZW1lbnRzQnlDbGFzc05hbWUlMjglMjJjb2x1bW4tNiUyMiUyOSUzQiUwQSUwQWZvciUyOHZhciUyMGklMjAlM0QlMjAxJTNCJTIwaSUyMCUzQyUyMGJkYXlzLmxlbmd0aCUzQiUyMGklMkIlMkIlMjklMjAlN0IlMEElMjAlMjB2YXIlMjBiZGF5JTIwJTNEJTIwZ2V0QWdlJTI4YmRheXMlNUJpJTVELmlubmVySFRNTC5zbGljZSUyODAlMkMxMCUyOS5zcGxpdCUyOCUyNy4lMjclMjkucmV2ZXJzZSUyOCUyOS5qb2luJTI4JTI3JTJGJTI3JTI5JTI5JTNCJTBBJTIwJTIwYmRheXMlNUJpJTVELmlubmVySFRNTCUyMCUzRCUyMGJkYXklM0IlMEElN0QlMEElMEF2YXIlMjBmbGFncyUyMCUzRCUyMGRvY3VtZW50LmdldEVsZW1lbnRzQnlDbGFzc05hbWUlMjglMjJjb2x1bW4tMiUyMiUyOSUzQiUwQWZvciUyOHZhciUyMGklMjAlM0QlMjAxJTNCJTIwaSUyMCUzQyUyMGZsYWdzLmxlbmd0aCUzQiUyMGklMkIlMkIlMjklMjAlN0IlMEElMjAlMjB2YXIlMjBmbGFnJTIwJTNEJTIwZmxhZ3MlNUJpJTVELmlubmVySFRNTCUzQiUwQSUyMCUyMGZsYWdzJTVCaSU1RC5pbm5lckhUTUwlMjAlM0QlMjAlMjclM0NpJTIwY2xhc3MlM0QlMjJmbGFnJTIwJTI3JTJCZmxhZyUyQiUyNyUyMiUyMGFyaWEtaGlkZGVuJTNEJTIydHJ1ZSUyMiUzRSUzQyUyRmklM0UlMjclM0IlMEElN0QlMEElM0MlMkZzY3JpcHQlM0U=[/vc_raw_js][/vc_column][/vc_row]