HELSINKI. Suomen A-maajoukkueen päävalmentaja Markku Kanerva nimesi tiistai-iltana Huuhkajien EM-kisajoukkueen. Ryhmä oli melko odotetunlainen, mutta yllättäviäkin valintoja joukkueeseen mahtui, kirjoittaa SuomiFutis-sivuston toimituksen esimies Juho Hirvonen.

Alkuun on toki sanottava, että joukkue oli lopulta hyvin ”markkukanervamainen”. Huuhkajien matka aina EM-kisoihin saakka on perustunut pelaajavalinnoissa vahvaan ydinryhmään. Kanervan joukkueessa on tapahtunut toki muutoksia loukkaantumisten ja pelituntuman mukaan, mutta ydinryhmän pelaajat ovat olleet aina etusijalla.

Esimerkiksi Sauli Väisänen oli mukana jo historiallisella Nations League -kaudella 2018, kun Suomi voitti oman lohkonsa ja varmisti kuuluisan ”varapatruunan” EM-kisapaikkaan. Väisänen on sen jälkeen käynyt läpi vakavan loukkaantumisen ja jäänyt pienempään rooliin niin seurajoukkueessa kuin maajoukkueessakin.

Siitä huolimatta vanhempi Väisänen ajoi lopullisissa EM-kisavalinnoissa esimerkiksi Juhani Ojalan ohi. Ojala oli syksyn 2020 Nations Leaguessa isossa roolissa. Väisänen on pelannut Serie B:ssä päättyneellä kaudella yhteensä viidessä ottelussa, kun Ojala urakoi Tanskan pääsarjassa Vejlen paidassa yhteensä 23 ottelua, joista osan vieläpä kapteenina.

Vasta maaliskuun MM-karsintaotteluissa maajoukkueeseen nostettu Robert Ivanov pelasi niin vakuuttavan kauden Puolan pääsarjassa Warta Poznanin riveissä, ettei häntä voinut jättää joukkueesta ulos. Ivanovin urakehitys on ollut suorastaan rakettimaista, mutta EM-kisoissa luvassa on lähinnä sparraajan rooli, jos ei loukkaantumisia nähdä.

Niko Hämäläisen jättäminen EM-kisajoukkueen ulkopuolelle oli ehkäpä jopa se suurin yllätys. Hämäläinen jahkaili pitkään maajoukkuedustuksensa kanssa Suomen ja Yhdysvaltain välillä. Lopulta valinta kohdistui viime syyskuussa Suomeen, mutta tapahtuiko päätös liian myöhään EM-kisapaikan kannalta?

Queens Park Rangersin laitapuolustaja oli monen papereissa vahva kakkosvaihtoehto vasemman laitapuolustajan/wingbackin tontille, jossa suurta vastuuta kantaa belgialaista Genkiä edustava Jere Uronen. Hämäläinen jäi kuitenkin joukkueesta lopulta ulos, vaikka vasemman laitapuolustajan tontille ei suoranaisesti nyt ole Uroselle tuuraajaa.

Oikean laitapuolustajan tontille on nyt käytännössä jopa kolme vaihtoehtoa: Jukka Raitala, Nikolai Alho sekä hyökkäävämpänä vaihtoehtona Pyry Soiri, jonka valinta oli jopa pienoinen yllätys, jos sitä verrataan Hämäläisen jäämiseen pois joukkueesta.

Toki esimerkiksi HJK:n toppari Daniel O’Shaughnessy pystyy vasemmalla laidalla pelaamaan vasenjalkaisena. Vasenjalkaisuus oli varmasti isossa roolissa siinä, että O’Shaughnessy ylipäätään valittiin joukkueeseen. Se voi jopa tuoda O’Shaughnessylle yllättävän ison roolin EM-otteluissa.

Oikean puolen runsas miehitys oli varmasti myös yksi syy siihen, että oikeana laitapuolustajana Huuhkajissa nähty Albin Granlund jäi lopulta pois joukkueesta. Granlundin poisjääntiä voidaan pitää jokseenkin yllättävänä, koska hän on kuulunut aina kunnossa ollessaan Kanervan luottopelaajiin.

[readmore from=huuhkajat]

Keskikentällä ja hyökkäyksessä ei oikeastaan yllätyksiä nähty. Ainoastaan Marcus Forss ja Onni Valakari ovat pelaajia, jotka nousivat maajoukkueeseen vasta viime syksynä. Muut ovat olleet isossa roolissa jo pidemmän aikaa.

Esimerkiksi Perparim Hetemaj ja Roman Eremenko eivät koskaan olleet kovinkaan lähellä kisapaikkaa, vaikka spekulaatioita heidän ympärillään jonkin verran riittikin.

Kanerva suosi valinnoissaan pelaajia, jotka ovat esityksillään vuosien aikana saaneet valmentajan sataprosenttisen luottamuksen. EM-kisat ovat Huuhkajille, mutta myös Kanervalle täysin uusi kokemus. Uusissa ja yllättävissä tilanteissa usein tuttuus tuo turvaa.

Reilun kolmen viikon päästä nähdään, toivatko Kanervan valinnat tarvittavaa turvallisuutta vai annettiinko kivenkoville vastustajille laadussa turhaan etua.