Näkökulma: Runkosarjan voittanut RoPS alkaa pudota turkulaisten ja vaasalaisten kyydistä – kausi silti upea tarina jo nyt

Miesten Ykkösessä Mikko Mannilan luotsaama Rovaniemen Palloseura on läpi kauden osoittanut selkärankaa ja huimaa venymiskykyä.

RoPS on noussut vaikeistakin tilanteista tasoihin ja usein voittoon asti. Viime kauden päätteeksi Veikkausliigasta pudonnut seura voitti Ykkösen runkosarjan.

Se lukeutui toki kauden alla potentiaalisten nousijaehdokkaiden joukkoon. Kenties TPS ja VPS olivat materiaaltaan rovaniemeläisiä edellä, mutta napapiirin ryhmän nuoret tähdet Jussi Niskan ja Tuomas Kaukuan johdolla ehdottomasti ansaitsivat statuksen yhtenä suosikeista.

Runkosarja ei vain todellakaan kulkenut pelaajiston suhteen onnellisten tähtien alla. Niska loukkaantui jo alkukaudesta ja oli pitkään pois. Samoin kävi vahvasti aloittaneelle serbialaiskärjelle Srđan Vujaklijalle.

Belgialainen keskuspuolustaja Jonathan Vervoort oli kauden alla sen profiilin pelaaja, että tuntui liki oudolta nähdä hänet Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla.

Lopulta tämän esityksistä ei suomalainen futiskansa päässyt juuri nauttimaan. Mies tuli ryhmään vaivaisena ja sellaisena myös poistui.

Ranskalainen keskikenttäpelaaja Sacha Petshi lähti Rovaniemeltä henkilökohtaisista syistä. Hänen perhepiirissään oli vaikea terveydellinen tilanne.

Oikeastaan kaikki mahdollinen meni profiilihankintojen osalta niin metsään, että voisi hyvin kuvitella joukkueen valahtavan kauas kärkitaistosta.

Näin ei kuitenkaan käynyt. Mannila ansaitsee jo nyt ison sulan hattuunsa tästä kaudesta. Kaiken edellä mainitun keskellä hän on saanut todella nuoren ryhmän pelaamaan upeaa jalkapalloa ja osoittamaan voitontahtoa niin kotona kuin vieraissa aivan yliajan viime sekunneille asti.

Keskuspuolustuksessa 18-vuotias Luka Kuittinen on noussut aivan uskomattomalle tasolle tällä kaudella. Yhtä puskista sarjatason eliittiin kipusi keskikentän Vertti Hänninen. Erityismaininnan voisi antaa myös Miska Ylitolvalle, Vili Saarikoskelle ja Otto Kemppaiselle sekä useammalle muulle.

Kokeneesta kaartista kärkipelaaja Simo Roiha on nostanut profiiliaan tällä kaudella taas ja hän on maaleillaan avittanut rovaniemeläiset usein voiton syrjään kiinni.

Runkosarjan jälkeen kaikki näytti erinomaiselta myös nousun suhteen. Viimeisellä kierroksella joukkue antoi kovavireistä KPV:tä silti vähän liikaa eteen. Viiden ottelun voittoputki katkesi ja RoPS:n huima kiri 0-3-tappioasemasta tasapeliin oli hieno suoritus, mutta päästi TPS:n ja VPS:n lähemmäs.

Ylemmän loppusarjan avauksessa sama toistui. Gnistan pääsi alussa kahden maalin karkumatkalle ja kykeni pitämään rovaniemeläiset lopulta aisoissa lukemin 3-4.

Lauantaina VPS voitti kotonaan runkosarjan voittajan ansaitusti 2-0 Aleksi Pahkasalon ja Ykkösen kaikkien aikojen maaliruiskun Kalle Multasen maaleilla.

Helsingin Oulunkylässä sarjan parhaimmalla kokoonpanolla varustettu ja alun taaperruksen jälkeen hurjaan lentoon päässyt TPS nappasi 2-1-voiton Gnistanista. Se oli turkulaisten kymmenes voitto viimeisestä yhdestätoista kamppailusta. Ainoa tappio on juuri RoPS:lle.

TPS vahvisti kauden aikana ryhmäänsä hurjasti. Mukaan maalinteko-ongelmista kärsineeseen ryhmään tulivat muun muassa Kasper Hämäläinen, Serge Atakayi, Ilari Mettälä ja Joonas Sundman. Maalivahti, puolustus ja keskikenttä turkulaisilla oli jo kauden alla todella kova.

Mitään ei toki ole vielä ratkaistu, mutta RoPS:lla on nyt matkaa TPS:ään jo neljä pistettä ja vaasalaisiinkin kolme. Nämä kaksi ovat myös kuntopuntarissa mitaten sarjan kärjessä. On hyvin vaikea nähdä, että kumpikaan pahemmin romahtaisi enää.

Nousu Veikkausliigaan on lipumassa ehkä RoPS:lta sivu suun kauden kalkkiviivoilla, mutta tämä sesonki on silti ollut huima menestystarina.

Tämä nuorten pelaajien armada on esiintynyt sellaisella tasolla maamme toiseksi korkeimmalla sarjatasolla miesten peleissä, että tämä porukka on aivan mieletön ensi kaudella. Sillä oletuksella, että liigaseurat eivät käy tätä Mannilan loistavaa katrasta tyhjentämässä.

Huomioitavaa on myös, että moni rovaniemeläisten nuorista tähdistä on edelleen vaellellut tutkan ohi ikäkausimaajoukkueiden saralla. Kenties monien heidän nousu tälle tasolle tapahtui niin nopeasti, että vieläkään tähän pelitasolliseen todellisuuteen ei kaikkialla ole herätty.