West Hamin maalivahti Jussi Jääskeläinen on tehnyt komean uran, mutta voisiko se olla vieläkin näyttävämpi.

”Jässi” pelasi sunnuntaina 500. sarjaottelunsa Englannissa. Saavutus, jonka ylittämiseen seuraavalta suomalaiselta menee kenties vuosikymmeniä, ei tietenkään ole sivuuttamisen arvoinen. Ikävä tosiasia kuitenkin on, että ainoa asia, mitä suomalaisen hanskoihin ei ole uran aikana tarttunut, ovat pokaalit.

Jääskeläinen siirtyi Englantiin vuonna 1997. Vuosituhannen jälkeen veräjänvartija lukeutui torjujien aatelistoon. Mies itse paljasti viime vuoden toukokuussa unkarilaismedialle, että Manchester United, Arsenal, Real Madrid ja AC Milan ovat halunneet solmia sopimuksen vahdin kanssa.

Jääskeläinen pysyi uskollisena, Bolton ei. Jääskeläinen löysi itsensä vuosien uurastuksen jälkeen viime kaudella penkiltä, kun Adam Bogdan sai ykkösvahdin paikan. Mahtoikohan Jääskeläinen tuntea oloaan enää tuolloin kotoisaksi tai ainakaan kiitolliseksi?

Se kaikista tärkein kunnianosoitus

Tällä kaudella Jääskeläinen on osoittanut olevansa edelleen mies paikallaan Valioliigassa West Hamin riveissä, kun taas Bolton kompuroi sarjaporrasta alempana. Miettiiköhän Jääskeläinen joskus tolppien välissä, että olisikohan pitänyt lähteä jo aiemmin?

Toisaalta ei Jääskeläisen tarvitse mitään hävetä. Hänen esimerkkinsä vain osoittaa, ettei uskollisuudelle ole sijaa nykyajan jalkapallossa.

Jääskeläinen uran suurin saavutus on se, että hän on kaikkien aikojen suomalaisvahti. Hän oli Huuhkajien tuki ja turva vuosien ajan. Jääskeläinen on myös äärimmäisen pidetty niissä seuroissa, missä on ehtinyt vaikuttaa.

Ehkä ”Jässille” nuo asiat merkitsevät enemmän kuin mitkään pystit.

Jaakko Käyhkö, (twitter@JaakkoKayhko)