Moni nuori futaaja unelmoi jalkapalloammattilaisuudesta. Veikkausliigassa pelaaminen vaikuttaa kuitenkin enemmän kutsumustyöltä kuin unelmien täyttymykseltä.

Globaali talouskriisi on iskenyt myös kotimaiseen pääsarjaan. Tavallisen veikkausliigajyrän asema ei ole kadehdittava. Sopimukset ovat usein yksivuotisia, eivätkä keskiansiot huitele pilvissä.

Iltalehden marraskuussa verkossa julkaiseman artikkelin mukaan keskimäärin veikkausliigapelaaja ansaitsee 19 230 euroa vuodesta. Yli 33 330 euron ansiotuloihin pääsee vain 20 prosenttia miehistä. Päätoimisia jalkapalloilijoita on 75 prosenttia.

Ja nuo luvut ovat vuodelta 2011 – eikä palkkataso tiettävästi ole ainakaan noussut, pikemminkin päinvastoin.

Veikkausliigapelaajan kohdalla voidaan hyvin puhua todellisesta kutsumusammatista, kun tarkastellaan tulotasoa ja työn vakautta. Jos nuori futaaja ei ole superlupaus, vaatii hän taakseen melkoisen tukiverkoston. Toisin sanoen äidin sopat ja isän kukkaro tulevat nuorille ammattilaisille tarpeeseen.

Ei kuulosta miltään glamourilta. Ei olekaan ihme, että moni hyvässä iässä oleva futaaja jättää peliuran ja menee toisiin töihin. Elanto menee monien kohdalla unelmien edelle.

Töitä vaiko ei?

Mielenkiintoinen ilmiö veikkausliigapelaajien keskuudessa on myös tietämättömyys tulevaisuudesta. Esimerkiksi FC Honka roikutti Urheilusanomien mukaan Marko Kolsia peräti kolme kuukautta joukkueessa, eikä sopimusta koskaan tarjottu.

Kolsin tapaus on tuskin ainoa laatuaan, ja toisaalta se voi olla myös ääriesimerkki. Silti on aiheellista kysyä, miten kukaan voi harjoittaa ammattiaan rauhassa, jos tulevaisuudesta ei ole mitään takeita? Seuroja on vaikea syyttää vaikeasta taloustilanteesta, mutta ainakin pelisääntöjen pitäisi olla selvät.

Jos tilanne on vaikea, kannattaisi suosia avoimuutta. On vaikea nähdä, miten tuollainen roikottaminen voisi edistää seuraakaan. Olisi syytä pohtia, miten pelaajan asemaa voitaisiin parantaa tällaisessa neuvottelutilanteessa. Selvää on, että tason mittaamiseen ei voi mennä kuukausia. Pelaajalla on oltava turvansa.

Mitä tulevaisuudessa?

Heikon taloustilanteen takia Veikkausliigan tilanne on vaikea. Sarja tarvitsisi myös kokeneempia karjuja, mutta tällä hetkellä seuroilla ei ole varaa pitää kovin laajaa rinkiä. Siispä kovia pelimiehiä putoaa jatkuvasti sarjasta pois.

Tilanteesta on turha syyttää pelkästään seuroja, vaikka esimerkiksi TPS suorastaan työntää kokemusta pois kokoonpanostaan. Varmasti jokainen seura haluaisi silti kovimman mahdollisen ryhmän jalkeille.

Sen sijaan voisi avoimesti pohtia muita vaihtoehtoja. Olisiko mahdollista, että Veikkausliigassa otettaisiin askel taaksepäin? Voisivatko yritykset ja seurat yhteen sovittaa nykyistä paremmin veikkausliigapelaajan esiintymisen korkeimmalla sarjatasolla? Kuitenkin tällä hetkellä veikkausliigapelaajan ammatti on monelta osin pelkkää illuusiota.

Ehkä tämä realiteetti kannattaisi vaan niellä ja miettiä, miten tilannetta voisi parantaa.

HJK:ta lukuun ottamatta Veikkausliigasta ei kannata puhua täysammattilaissarjana. Huippuammattilaiselle nimittäin kuuluu työstään asianmukainen korvaus ja hyvät työolot. Tällä hetkellä vain harva nauttii näistä eduista.

Jaakko Käyhkö
Twitter: @JaakkoKayhko

Huipputarjous: Pelaa TÄNÄÄN futis-matseihin 50€ riskitön veto Nordicbetille!
Lisäksi 100€ bonus! Jos vetosi menee ohi, saat panoksen takaisin!

Aiheet Artikkelit Uutiset Veikkausliiga