Suuri suomalainen pelaaja jokaiselta itsenäisyyden vuosikymmeneltä – Hyvää itsenäisyyspäivää, Suomi!

© Kuva: Getty Images

Voita kahden hengen matka Mestarien liigan puolivälieriin!

Hyvää itsenäisyyspäivää, Suomi!

Itsenäinen Suomi täyttää tänään 101 vuotta. Se on komea lukema, mutta Palloliitto on vielä kymmenen vuotta vanhempi. FIFA:n jäseneksi Suomi liittyi vuonna 1908 ja ensimmäisen maaottelunsa Suomi pelasi vuonna 1911.

Suomen paitaa ovat kantaneet maaotteluissa sadat ja taas sadat miehet, naiset, pojat ja tytöt. Ylpeä saavutuksistaan saa olla heistä jokainen. Tässä jutussa me nostamme esille yhden suuren suomalaisen pelaajan itsenäisyyden jokaiselta vuosikymmeneltä Suomen A-maajoukkueesta, joka on tunnettu vuodesta 2007 lähtien myös lisänimellä Huuhkajat.

1910-luku

Puolustajana pelannut Eino Soinio oli Tukholman vuoden 1912 olympiajoukkueen nuorin jäsen, ja monien mielestä myös Suomen paras pelaaja. 17-vuotiaana kisoissa pelannut Soinio sai kuitenkin tyytyä puolta muita pienempään päivärahaan, 50 äyriin.

Soinio pelasi urallaan 36 A-maaottelua ja voitti peräti yhdeksän Suomen-mestaruutta, joista viimeiset seitsemän jo itsenäisessä Suomessa. Se on edelleen suurin mestaruuksien määrä – yhden HJK:n nykyjoukkueen Akseli Pelvaksen mestaruuksia enemmän.

HJK:ta ja HPS:ää urallaan edustanut Soinio työskenteli peliuran päätyttyä urheilutoimittajana ja -kirjailijana. Hän kuoli 79-vuotiaana 7.12.1973.

1920-luku

Monilahjakkuus Verner Eklöf toimi Suomen A-maajoukkueen kapteenina vuosina 1923-1926. HIFK:ta ja HJK:ta edustanut Eklöf pelasi huipputasolla myös jääpalloa. Lisäksi hän selviytyi yhdistetyn urheilijana Chamonix’n vuoden 1924 talviolympialaisiin, jossa hän sijoittui yhdeksänneksi.

Eklöfin kipparoimana Suomi järjesti vuonna 1923 sensaation, kun se kukisti Dresdenissä Saksan 25 000 katsojan läsnäollessa maalein 2-1. Maaliahne Eklöf pohjusti Suomen voittomaalin. Voitto on yhä edelleen Suomen ainoa Saksasta.

Eklöf teki 32 maaottelussa 17 maalia, ja on edelleen maajoukkueen maalintekijätilastossa kuudentena. Myöhemmin etsijänä ja konttoristina työskennellyt Eklöf kuoli 2.12.1955 vain 58-vuotiaana.

1930-luku

Välihyökkääjänä pelannut Kurt Weckström oli 30-luvulla yksi pelaajista, joka aiheutti pahennusta loikkaamalla TUL:n Töölön Vesasta porvarilliseen Kiffeniin. Ajat ovat muuttuneet, mutta tuohon aikoihin politiikka ja urheilu olivat yhä läheisesti kytköksissä toisiinsa.

Myöhemmin Weckströmin matka jatkui HJK:hon, jossa hän voitti kaksi suomenmestaruutta. Weckström oli mukana myös Berliinin vuoden 1936 olympialaisiin osallistuneessa joukkueessa. Kaikkiaan Weckström pelasi 35 A-maaottelua tehden niissä kymmenen maalia.

Weckström kuoli 71-vuotiaana 7.1.1983.

1940-luku

Kuopiolaismaalivahti Thure Sarnolasta olisi voinut tulla Suomen ensimmäinen jalkapalloammattilainen. Hän oli vuonna 1939 lähellä siirtyä Ruotsiin pelaamaan, mutta alkanut maailmansota vesitti suunnitelmat.

Yksi Sarnolan hienoista otteluista olikin Helsingin Olympiastadionilla vuonna 1939 pelattu ottelu, jossa Suomi venyi Sarnolan torjuntojen avulla niukkaan 2-3 -tappioon Italiasta.

25 A-maaottelua pelannut Sarnola oli vuonna 1937 nostamassa Kuopion Pallotovereita SM-sarjaan ensimmäisenä sisämaan seurana rannikkokaupunkien seuraksi. Suomen vuoden jalkapalloilija on valittu vuodesta 1947 lähtien, ja Sarnola sai kyseisen kunnian kautta aikain toisena suomalaisena.

Sarnola kuoli Helsingissä 75-vuotiaana 15.3.1993.

1950-luku

Aulis Rytköstä monet pitävät yhtä Suomen kaikkien aikojen jalkapalloilijoista. ”Monsieur Magic” siirtyi vuonna 1952 ranskalaiseen Toulouseen, ja hänestä tuli maamme historian ensimmäinen ammattilaispelaaja ulkomailla.

Kuva: Juha Tamminen

Kuopiolaislähtöinen Rytkönen vietti Toulousessa kahdeksan kautta ja voitti siellä muun muassa Ranskan Cupin. Ulkomailta hyökkääjä palasi Suomeen ja HJK:hon. Kolme kertaa vuoden jalkapalloilijaksi valittu Rytkönen pelasi myös Helsingin olympiakisoissa.

Peliuran päätyttyä Rytkönen toimi myös valmentajana, luotsaten HJK:ssa sekä miesten että naisten joukkuetta, sekä myös maajoukkuetta. Rytkönen kuoli 85-vuotiaana 16.4.2014.

1960-luku

Valkeakosken Hakan kasvatti Juhani Peltonen valittiin 60-luvulla Suomen vuoden jalkapalloilijaksi peräti neljä kertaa. Laitahyökkääjänä ja keskikentällä pelanneesta Peltosesta tuli ensimmäinen suomalaispelaaja Saksan Bundesliigassa. Hän edusti Hamburger SV:tä vuodet 1964-1966.

68 A-maaottelua pelannut Peltonen on toiminut peliuransa jälkeen muun muassa taidemaalarina.

1970-luku

Teemu Pukki on nyt kaikkien huulilla, mutta on Kotkasta ennenkin kovia futaajia ponnistanut, muun muassa legendaarinen Arto Tolsa. Tolsa pelasi KTP:ssa kaikkiaan 201 pääsarjaottelua, joissa hän paukutteli 126 maalia.

Suomessa Tolsa edusti vain KTP:tä, mutta kymmenen vuotta vierähti belgialaisessa Beerschotissa, jossa suomalaisesta muovattiin keskuspuolustaja. Kolmesti vuoden jalkapalloilijaksi valittu Tolsa pelasi A-maajoukkueessa kaikkiaan 77 ottelua, joissa hän teki yhdeksän maalia.

Tolsa menehtyi vain 43-vuotiaana 30.3.1989. Kotkan nykyinen jalkapallostadion kantaa Arto Tolsan nimeä.

1980-luku

1980-luvulla suomalaisia alkoi olla Euroopan sarjoissa yhä enemmän ja enemmän. Ulkomaille – Stuttgarter Kickersiin – siirtyi vuonna 1988 myös Ari Hjelm, joka edusti myöhemmin Saksassa myös St. Paulia.

Valtaosan pelaajaurastaan Ilveksessä pelannut hyökkääjä pelasi A-maajoukkueessa peräti 100 ottelua, tehden otteluissa 20 maalia. Molemmilla lukemilla ollaan maajoukkueen historiatilastossa sijalla neljä.

15-vuotisen pelaajauran jälkeen Hjelm toimi menestyksekkäästi Tampere Unitedin valmentajana.

1990-luku

Tämän vuosikymmenen pelaajavalintaamme ei tarvitse miettiä sekuntiakaan, sillä vastaus on itsestäänselvästi Kuningas Jari Litmanen. 137 A-maaottelun Litmanen on 32 maalillaan sekä maajoukkuehistorian paras maalintekijä että eniten otteluita pelannut pelaaja. Yksinkertaisemmin sanottuna: Suomen kaikkien aikojen jalkapalloilija.

Kuva: Getty Images

Neljällä vuosikymmenellä maajoukkueessa pelannut lahtelainen myös kipparoi Suomea pitkään. Hänen suurin menestyksensä tuli Ajaxissa, jossa suomalainen juhli Mestarien liigan voittoa vuonna 1995. Samana vuonna ”Litti” oli Ballon d’Or -äänestyksessä kolmas. Seuraavalla kaudella Litmanen voitti Mestarien liigan maalikuninkuuden, mutta Ajax taipui loppuottelussa Juventukselle rankkareissa.

Litmanen pelasi loukkaantumisten kiusaamalla urallaan myös muun muassa Barcelonassa ja Liverpoolissa, mutta useimmat muistavat hänet varmasti parhaiten Ajaxin miehenä. Syyttä suotta ei Hollannissa olekaan useita 90-luvulla syntyneitä Jari-nimisiä nuoria miehiä.

2000-luku

Jos haali Litmanen 90-luvulla useita vuoden pelaaja -valintoja, niin sama kohtalo oli Sami Hyypiällä 2000-luvulla. Hyypiä on valittu vuoden pelaajaksi peräti yhdeksän kertaa. Voikkaalta maailmalle lähtenyt topparisuuruus vietti Liverpoolissa kymmenen kautta, kantaen myös kapteeninnauhaa ja voittaen Litmasen tavoin Mestarien liigan vuonna 2005.

MyPassa pääsarjauransa aloittanut Hyypiä pelasi myös Willem II:ssa ja Bayer Leverkusenissa. A-maaotteluita Hyypiälle tilastoitiin 105, ja monissa näistä hän toimi Suomen kapteenina.

Peliuran päätyttyä Hyypiä on rakennellut valmennusuraa, mutta toukokuusa 2016 päättyneen Zürich-pestin jälkeen uusia töitä ei ole vielä löytynyt.

2010-luku

Kuluvalla vuosikymmenellä Huuhkajilla ei ole aivan samanlaista maailmantähteä kuin Litmanen ja Hyypiä aikoinaan olivat, mutta monta erittäin laadukasta pelaajaa kuitenkin. Erinomaisia ja tyylikkäitä ehdokkaita tämän vuosikymmenen keulakuvapelaajaksi olisi useita, mutta nostamme lavalle Perparim Hetemajn.

Kosovossa syntynyt keskikenttäpelaaja on pelannut käytännössä koko vuosikymmenen Top 4 -liigassa Serie A:ssa. Hetemajlla on meneillään Serie A:ssa jo yhdeksäs kausi, ja jatkuvasti isossa roolissa. Ensimmäinen kausi meni Bresciassa, ja seuraavat kahdeksan Chievossa. Ei ihme, että mies onkin Chievossa jo jokseenkin seuralegendan asemassa.

Aina periksiantamaton Hetemaj on kuin suomalaisen sisun ruumiillistuma, joka oli myös Huuhkajien kannattajien suuri lemmikki. Perpa antoi maajoukkueessa aina kaikkensa ja otti yleisönsä, mutta vetäytyi Huuhkajista viime vuonna kahdeksan vuoden ja 49 A-maaottelun jälkeen.

Kuva: Getty Images

Nämä ja monet muut pelaajat ovat antaneet suomalaisille jalkapallon ystäville monia hienoja hetkiä, joista on syytä olla kiitollinen. Hyvää itsenäisyyspäivää, suomalainen jalkapalloväki!

Jutun lähteenä on käytetty mm. Palloliiton 100-vuotisjuhlahistoriikkia.

Voita kahden hengen matka Mestarien liigan puolivälieriin!