Miksi Mika Lehkosuon ei kannata tarttua Huuhkajat-pestiin?

Mika Lehkosuo valmentaa HJK:n peräsimessä elämänsä kautta. Kun samaan aikaan Huuhkajat on kompuroinut EM-karsinnoissa, on tämä saanut monet laskemaan 1+1 yhteen. Lehkosuon uskotaan olevan todella vahva ehdokas Mixu Paatelaisen korvaajaksi.

Lehkosuo on vienyt HJK:n menestykseen sekä kotimaan että ulkomaan kentillä. Lehkosuo on äärimmäisellä tehokkuudella ravistellut joukkueesta potentiaalin irti. Pienet marginaalit on käännetty helsinkiläisten hyväksi, ja tästä seurauksena on ollut useita hienoja voittoja. HJK on tällä hetkellä äärimmäisen vaikeasti voitettava joukkue, viimeksi sen sai kokea FC Kööpenhamina.

Kun puhutaan menestyksen maksimoinnista, Paatelaisesta ei voi juuri nyt puhua samassa lauseessa Lehkosuon kanssa. Paatelaisen joukkue ei ole yltänyt pistetavoitteeseen karsintapeleissä, eikä pelillisesti tämä edes ole ollut kovin lähellä. Kaikista puolustuspuheista huolimatta.

Mikä tekee Lehkosuosta Paatelaista tehokkaamman?

Paatelainen on puhunut paljon tehottomuudesta. Että maalipaikkoja on luotu riittämiin. Että pelaajien pitäisi harjoitella maalintekoa. Tämä on halpa neuvo, kuin sanoisi köyhälle ja kouluttamattomalle, että ala tehdä rahaa. Se on aika vaikeaa, jos pääoma puuttuu.

Olennaisempaa olisi etsiä valmentajan vastuuta ja vaikutusta. Mikä on valmentajan rooli tehottomissa erikoistilanteissa? Mikä on valmentajan vastuu, jos suurin osa maalipaikoista tuntuu osuvan niille, jotka maaliverkkoja niin kovin harvoin heiluttavat? Valmentaja ei voi enää maajoukkueessa alkaa opettaa viimeistelyä, mutta luotsilla on aina mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten maalipaikkoja synnytetään.

Paatelainen on tehnyt isossa kuvassa hienoa työtä yrittäen kuroa pelitavalla eron minimiin materiaaliltaan parempia joukkueita vastaan. Paatelaisen ajatusmaailma onkin tältä osin varmasti oikea. Silti voi pohtia, heijastelevatko Paatelaisen pelitavalliset ratkaisut inhorealistista tehokkuutta.

Lehkosuolla narut käsissään

Kun taas puhutaan Lehkosuosta, ensiksi tulee mieleen realismi. Lehkosuo on ymmärtänyt joukkueensa vahvuudet ja rajallisuuden. Torstaina Kööpenhaminaa vastaan HJK oli ajottain täysin ottavana osapuolena. Silti HJK:lla on omat täsmäaseensa – hyvä tasapaino hyökkäyksen ja puolustamisen välillä sekä vaaralliset erikoistilanteet. Lehkosuo tietää, että tämä riittää – siis jos on riittääkseen.

Paatelaisella ei ole maajoukkueessa taitavaa erikoistilanteiden antajaa eikä laitureita, jotka sopisivat huipputason peleihin. Markkinoilta heitä ei voi ostaa. Silti arsenaalissa on esimerkiksi Roman Eremenko ja Teemu Pukki. Saadaanko esimerkiksi Pukista tällä hetkellä 100 prosenttia irti? Jos HJK on rakennettu pelaajien vahvuuksia tukemaan, onko sama tehty täysin onnistuneesti Huuhkajissa?

Toisaalta osa Huuhkajien tehottomuudesta lankeaa kai myös Lehkosuolle. Kuuluuhan myös hän Huuhkajien valmennusrinkiin. Siltikin tuo voittomahdollisuuden maksimointi, joka näkyy Lehkosuon HJK:ssa, ei paista Paatelaisen Huuhkajista. Tästä syystä HJK ylittää pisteodotukset ja Huuhkajat alittaa.

Onko HJK jo parempi työpaikka kuin Huuhkajat?

Suomen A-maajoukkueen valmentajapesti on aina ollut kotimaisten valmentajien keskuudessa unelmien kohde, se ykköspesti. Nykyisin – tai ainakin lähitulevaisuudessa – futisvalmentajien seitsemän oikein on paikka Töölön muovimaton sivurajalta.

Menneinä vuosina Suomen maajoukkue on aina ollut pelillisesti parempi kuin yksikään suomalainen seurajoukkue. Nyt se ei enää muutamaa yksilöä lukuun ottamatta näin ole. HJK:lla on tätä nykyä resurssit hankkia riveihinsä kovia nimiä. HJK:n käyrä on jyrkästi ylöspäin, maajoukkueen tulevaisuus näyttää parhaassakin valossa vähintään sumuiselta.

Ei Lehkosuolla ole mitään syytä vaihtaa sinivalkoisia värejä toisiin samanvärisiin. Lehkosuo ei ole unelmien perässä juokseva opportunisti. Jotkut rakastavat matkaa enemmän kuin päämäärää, ja siksi Lehkosuolla ei ole mikään kiire.

Ja osaahan diplomi-insinööri laskea missä ympäristössä on tällä hetkellä todennäköisempi onnistua. Diplomi-insinööri haluaa suunnitella ja rakentaa. HJK:ssa on paremmat rakennusmateriaalit kuin maajoukkueessa.

Jaakko Käyhkö
Twitter: @JaakkoKayhko