Mikään ei ole niin julman tuulinen kuin futisvalmentajan pesti. Ja kaikista julmetuinta on valmentaa Real Madridia.

Benitez otti tehtävän vastaan viisi ja puoli kuukautta sitten. Olen kysynyt sittemmin Kommenteissani, antaako valkopaidat Carlo Ancelottin seuraajalle pikakengityksen vaiko hiukan viivytellyt potkut. Mitään muita vaihtoehtoja ei ole missään vaiheessa ollutkaan.

Ensimmäisen kerran nostin tämän kysymyksen esiin puoli vuotta sitten, siis jo ennen Benitezin varsinaista nimitystä. Ja tänä El Clasicon jälkeisenä sunnuntaina tämä pohdinta ei voisi olla mitenkään ajankohtaisempi.

Haluaako Zinedine Zidane ottaa pestin vastaan nyt vai laskelmoiko hän pallin olevan tukevampi ensi kesänä? Huomatkaa siis, ettei kyse ole edes enää Benitezistä. Onko koskaan kyse ollutkaan hänestä?

Real Madridin päävalmentajan kohdalla on loogista ja rationaalista puhua potkuista, ikään kuin kysyisi vieraaltaan, ottaako hän kahviinsa maitoa vai sokeria. Yksinkertainen tilanteen edellyttämä looginen kysymys, syy-seuraus-suhde. Kun pesti tarjoillaan, on pää nostettava myös vadille.

Sellaista on kulttuuri Madridissa. Ei ole prosessia, ei ole päämäärää; ei ole syvempää tarkoitusta. On närkästyneitä ensireaktioita ja äkkipikaisia päätöksiä, on satunnaisuuden tuomaa ajottaista kultaa ja kunniaa; on valmentaja, on pokaali ja sitten on potkut. Sellainen on tämän kulttuurin synnyttämä kiertokulku.

Benitezin potkut sinetöitiin jo puoli vuotta sitten. Kysykää Ancelottilta, kysykää Beniteziltä ja sitten Zidanelta. Uusi valmentaja on vain uusi nimi jonoon, jaksoon, jonka määränpää on jo näkyvissä.

Onko Benitez huono valmentaja? Vai onko Madrid yksinkertaisesti vain lyhyt pesti valmentajalle?

Vain toiseen näistä kysymyksistä sopii vastata myöntävästi.

Jaakko Käyhkö
Twitter: @JaakkoKayhko