Jose Mourinhon aikakausi Real Madridin peräsimessä tulee erittäin suurella todennäköisyydellä päätökseen kuluvan kauden jälkeen. Portugalilaisluotsi on ennenkin lähtenyt valmentamistaan seuroista ovet paukkuen, mutta ei koskaan samalla tavoin kuin Madridista.

Mourinholla ja ainakin osalla pelaajistosta on huhuttu olevan skismaa. Osoitus tästä saatettiin nähdä viime viikon keskiviikon kamppailussa Malagaa vastaan. Tuolloin huulilta lukijoiden mukaan joukkueen tähtipelaaja Cristiano Ronaldo lähetti maalinsa jälkeen ilmeisesti alapääterveiset penkillä istuneelle Mourinholle.

Toki espanjalaismedian tasosta voidaan olla montaa mieltä, ja tämä saattoi olla taas vain yksi naurettava huhu, jolle oli uhrattu palstamillimetrejä. Siltikin joukkueen sisältä on kuulunut niin paljon porua, etteivät kaikki jutut voi olla pelkästään tuulesta temmattuja.

”Foda se”-välikohtaus – oli se sitten hyökkäys henkilöä kohtaan tai ei – tiivistää kaikesta huolimatta osuvasti Mourinhon suhteen avainpelaajiinsa.

Tulehtuneet välit

Aiemmissa seuroissaan portugalilainen on kyllä tapellut johdon kanssa, mutta harvemmin luotsin välit ovat kylmenneet niin moneen suuntaan kuin nyt Madridissa. Ensimmäistä kertaa urallaan Mourinho on siinä tilanteessa, ettei hän ole enää se palvottu ja rakastettu hahmo valmentamassaan kaupungissa.

Tämä lienee Mourinholle vaikea pala niellä.

Mourinho ei ole saanut Espanjassa hyväksyntää pelaajilta, faneilta tai medialtakaan. Lehdistö onkin ollut Mourinhon suurin kompastuskivi. Espanjalaismedia on ollut valmentajavelholle uusi pelikenttä, jossa hän – sen paremmin kuin kukaan muukaan aiempi Real Madrid -luotsi – ei ole pystynyt kikkailemaan kuivin jaloin.

Erityisesti madridilaislehdistö on kaikkea muuta kuin suvaitsevainen seuraa kohtaan. Lehdistö odottaa vain glooriaa ja haluaa sen tietenkin viihteellisesti tarjottuna, eikä tämäkään silti aina riitä.

Mourinho ei ole tällaisessa sirkuksessa viihtynyt. Se lienee suorastaan raivostuttanut häntä, etenkin kun lehdistö on ajoittain juljennut jopa hyökätä miehen yksityiselämää kohtaan. Mourinho on tottunut kovaan tekstiin, mutta rivit eivät hyppineet hänen silmilleen yhtä pahasti, kun portugalilainen oli Porton, Chelsean tai Interin peräsimessä.

Naulattu mies

Mourinhon pelilliset päätökset ovat saaneet tällä kaudella rankasti arvostelua. Eniten kahvipöydissä on poristu sen jälkeen, kun Mourinho päätti istuttaa seuralegenda Iker Casillasin penkille. Espanjalaisvahtia ympyröi kultareunus, joten veto oli hullunrohkea.

Vaikka tuo penkittäminen saattoi olla oikeutettuakin, ratkaisu on kuitenkin sittemmin ollut ensimmäinen naula Mourinhon arkkuun.

Lisää nauloja lyötiin, kun Real Madrid pelasi Mestarien liigan välierässä Borussia Dortmundia vastaan. Tuossa ottelussa Mourinhon luottomiehet pettivät hänet. Ovatko esimerkiksi Pepe ja Xabi Alonso ikinä pelanneet niin suuressa pelissä niin huonosti kuin tuona iltana?

Eihän kukaan tietenkään pelaa tahallaan huonosti. Tosiasia kuitenkin on, että juuri tuo ilta aloitti viimeisen luvun Mourinhon Madrid-kirjassa. Mourinho lienee ollut ottelun jälkeen raivoissaan.

Dortmund-koitoksen jälkeen Pepe, Alonso ja kumppanit eivät ole Mourinhon papereissa enää luottomiehiä. Toisin sanoen Mourinhon projekti oli tullut tiensä päähän.

Mestarien liigasta putoamisen jälkeen riidat joukkueessa ovat tainneet entisestään syventyä – ainakin jos julkisesta sanasodasta valmentajan ja pelaajien välillä voi jotain päätellä.

Uudet maisemat, vanhat riidat

Mourinho on ilmaissut, että hän haluaisi jonnekin, missä ihmiset rakastavat häntä. Mourinho tahtonee vanhan sankarinviittansa takaisin. Tämä tarkoittaa todennäköisesti Chelseaa, jossa mies aikoinaan niitti mainetta ja kunniaa.

Mourinho ajautui edellisellä Lontoon-pestillään kahnaukseen omistaja Roman Abramovichin kanssa. Tulevallakin toimeksiannolla lienee vain ajan kysymys, milloin kaksikko on taas tukkanuottasilla. Tämä johtuu kuitenkin ennemmin Abramovichista kuin Mourinhosta.

On varmasti vaikea tehdä pitkäjänteistä ja järkiperäistä työtä miehen kanssa, joka tiettävästi yritti ostaa helikopterista käsin Hyde Parkin itselleen.

Vaikka Mourinholla on värikäs mediapersoona, on hän kuitenkin työelämässä rationaalinen ja harkitseva päätöksentekijä. Median on ollut helppo kuitata erilaiset kahnaukset seuran sisällä ainoastaan portugalilaisen vaikealla luonteella.

Todellisuus on kuitenkin usein mielikuvia monisyisempää.

Valloittaja, ei voittaja

Madridissa Mourinho on ollut monella tapaa menestyksekäs. Hän poistuu paikalta valloittajana, mutta ei siltikään voittajana. Jotta mies kimaltaisi kunnolla, se olisi vaatinut Mestarien liigan voiton. Mourinhon kaltaisen valmentajan kohdalla arvostelut tehdään aivan erilaisilla kriteereillä.

Mourinhon uran suurin virhe ei ollut aika Madridissa. Portugalilainen teki jo alun perin suurimman virheen siirtyessään Madridiin.Real Madrid on seura, jossa valmentajalla ei ole lopulta muuta kuin hävittävää.

Seuraa ympyröi kummallinen menneisyyden hehku. Real Madrid on näyttämö, jossa peli ei näyttele pääosaa. Kaupunki on jalkapallomaailman Las Vegas – sitä ei ole mahdollista voittaa. Media pelaa usein oman joukkueen kustannuksella, fanit vaativat superlatiiveja ja seurajohdossa arvostetaan ilmeisesti valmentajien vaihtuvuutta pitkäjänteisyyttä enemmän.

Mourinho on aina halunnut voittaa urallaan. Hän ei vain ottanut huomioon, että Madridissa sitä roolia ei jalkapallossa tarjota. Se, ettei Mourinho tajunnut tätä aiemmin, on ollut valmentajan suurin virhe.

Jaakko Käyhkö
(Twitter:@JaakkoKayhko)