Seinäjoen ylpeys, SJK, viettää parhaillaan nousujuhlia. Ryhmä oli tasaisessa sarjassa kaikista tasaisin ja ansaitsee paikan ensi kauden Veikkausliigasta.

Tässä kohtaa mielenkiintoisin kysymys on, kuinka pitkälle seinäjokelaiset voivat lopulta yltää. Seurassa on tehty nyt jo panostuksia, ja tuloksia onkin tullut. SJK:n menestyskaaren lopullisen kulman määrittelee se, kuinka paljon seuraan ollaan jatkossa valmiita sijoittamaan. SJK on noussut nyt jo jonkinlaiseksi ilmiöksi. Periaatteessa perustusta on rakennettu niin hyvin, että ryhmä voi tulla jäädäkseen suomalaiseen jalkapalloeliittiin.

Menestys vaatii kuitenkin kauskantoista tukea ja pohjan jatkuvaa työstämistä. Sarjasta putoava JJK, vaikka jyväskyläisseuran pohja onkin rakennettu hataremmalle pohjalle, on tähdenlennosta varoittava esimerkki. Ei riitä, että kurkottaa; kurkottaessaan täytyy myös olla tukevasti sijoillaan.

SJK:lla ja JJK:lla on tosin paljon muutakin eroa kuin yksi kirjain seuran nimessä.

Taustat kunnossa

Suomalaisessa jalkapallossa monen menestyvän ryhmän takaa löytyy yksi tai toinen mesenaatti. SJK:n kohdalla tämä kriteeri täyttyy: puheenjohtaja Raimo Sarajärvi ja muut voimat ovat tehneet kovia panostuksia seuraan.

SJK:n pelaajabudjetti oli jo täksi kaudeksi mitoitettu yli 400 000 euron, mikä oli Ykkösen korkein. Siinäkin mielessä nousu meni kaiketi oikeaan suuntaan. Tuolla pelaajabudjetilla olisi pärjännyt varmasti ihan hyvin myös tämän kauden liigassa. SJK:sta on kuitenkin saanut nopeasti sellaisen kuvan, ettei ”ihan hyvä” taida riittää.

SJK:n toiminnasta on paistanut kunnianhimo. Ryhmä on noussut nopeassa tahdissa Kakkosesta Veikkausliigaan – ja mitä seuraavaksi, voisi joku kysyä. Ainakin kuvitella voisi, että panostukset eivät jää tähän, kun peli kovenee.

Notta lähretähän

Jos SJK haluaa tosissaan taistella menestyksestä liigassa, tarvitsee se useamman vahvistuksen joukkueeseensa. Simo Valakarin miehistö ei olisi nykyisinkään voimin mikään heittopussi liigassa, mutta tuskinpa keskikasti riittää SJK:lle.

Nykyisin liiga on niin tasainen, että muutama laatupelaja erottaa keskikastin joukkueet mitaliryhmistä. Parin laatupelaajan ostaminen on tuskin kovin vaikea ajatus myydä SJK:n johdolle, jos hankinnoilla voidaan saavuttaa huomattavasti parempaa menestystä.

Stereotypioiden mukaan pohjalaiset ovat muun muassa tarmokkaita ja kerskailevia. Kyllä tällaista mahtuu lisää kotoiseen liigaan.

Ja jos SJK jatkaa yhtä tarmokkaasti, seurassa on myös varaa kerskailuun – jos siis tämä stereotypia pitää nyt edes paikkaansa.

Jaakko Käyhkö (Twitter:@JaakkoKayhko)