Koronaviruspandemia on luonnollisesti ajanut kriisiin myös jalkapallomaailmaan. Seurojen ja kokonaisten sarjojen talous on todella ahtaalla, ja tilanne käy vain tukalammaksi, jos sarjoja ei pystytä pelaamaan loppuun.

Saksan kahta ylintä sarjatasoa hallinnoivan DFL:n toimitusjohtaja Christian Seifert puhui Frankfurter Allgemeinen haastattelussa suoraa puhetta siitä, kuinka suuria muutoksia jalkapallomaailma hänen mukaansa kaipaa. Kriisinajassa on luonnollisesti omat haasteensa, mutta Seifertin mukaan nyt pitäisi hyödyntää tilaisuus tehdä jalkapallomaailmaan rakennemuutoksia pidemmälläkin tähtäimellä.

– Jokaisessa johtokunnan kokouksessa esillä oli teema: Mitä opimme tästä kriisistä ja mitä meidän pitää ottaa huomioon? Lista pitenee jokaisessa kokouksessa. Emme halua vain selvitä jotenkuten kriisistä ja jatkaa samalla tavalla kuin tähän saakka, Seifert toteaa.

Eri kansallisissa sarjoissa on perustettu ”urheilulääketieteen työryhmiä” selvittämään mahdollisuuksia jatkaa pelaamista. Seifertin mielestä se ei riitä.

– Tarvitsemme nyt myös ammattijalkapalloilun tulevaisuutta pohtivan työryhmän, joka määrittelee suuntaviivat sille, miten haluamme tulevaisuudessa pelata.

Kultaiset pihvit historiaan

Seifert aikoo itse perustaa tällaisen työryhmän ensi syksynä. Monet faniryhmittymät ovat jo toivoneet julkisesti ammattilaisjalkapalloiluun arvomuutosta ja ”uutta jalkapalloilua”.

– Jos meillä on nyt rohkeutta ja kärsivällisyyttä tehdä pitkän aikavälin muutoksia ammattijalkapalloiluun, voi tästä kriisistä syntyä myös jotain positiivista.

– Luonnollisesti Bundesliiga on luonut pelaajien palkkojen, siirtosummien ja joidenkin itse synnyttämiensä kuvien – kuten kultaisten pihvien (toim. huom. Seifert viittaa Franck Ribéryn kohua herättäneeseen, julkkiskokki Salt Baen valmistamaan kultaiseen pihviin) – myötä itsestään kuvan, jota jotkut ihmiset eivät voi hyväksyä.

– Olen itsekin nähnyt, kokenut ja kuullut Bundesliigassa paljon asioita, jotka eivät tee välttämättä minuun vaikutusta, Seifert vihjaa.

50-vuotiaan bundesliigapomon toiveissa olisi määritellä ylärajat pelaajien palkkoihin, agenttien palkkioihin ja siirtosummiin. Eikä hän viittaa tällä vain Saksaan, vaan koko Euroopaan.

– Fakta on, että palkkakatto on Euroopan lakien vastainen. Jos politiikasta tulisi kuitenkin uusia signaaleja, antaisin UEFA:n puheenjohtaja Aleksander Ceferinille sinetöidyn kirjeen, pyytäisin häntä ajamaan EU:n pakeille ja sanomaan: ”Jutellaanpa palkkakatosta, siirtosummien rajoituksista ja agenttien palkkioista”, Seifert maalailee.

– Ja minä olisin ensimmäisenä lähdössä häntä saattamaan.

Seifert on kuitenkin varma siitä, että suunnitelma saisi osakseen vastustusta pelaajien ja ennen kaikkea pelaaja-agenttien taholta. DFL-pomo on pitänyt ajatusta agenttipalkkioiden rajoituksesta esillä ennenkin, ja häntä on jo nyt uhattu henkilökohtaisella haasteella oikeuteen, jos hän vie asiaa eteenpäin. Uhkauskirjeen ovat allekirjoittaneet ”monet erittäin tunnetut pelaaja-agentit”.

Hans-Joachim Watzke haluaa ”pelastaa jalkapallon”

Myös Borussia Dortmundin toimitusjohtaja Hans-Joachim Watzke on antanut painokkaita kommentteja jalkapallon kaipaamista muutoksista.

– Olen ihmetellyt yhteiskunnassa esiintyvää kriittistä suhtautumista ammattijalkapalloilua kohtaan. Kun joskus selviämme kriisistä, pitää monen asian muuttua jalkapalloilussa, 60-vuotias Watzke sanoi ZDF:n TV-haastattelussa.

Watzkenkin mielestä kultaisilla pihveillä pröystäily pitäisi jättää taakse, ja sen sijaan palata perusasioiden äärelle.

– Globaalisti ajateltuna olen skeptinen, mutta ainakin Saksassa pitäisi yrittää saada tiettyjä asioita taas haltuun.

Watzke esitteli jo kauan ennen koronakriisiä, viime lokakuussa oman kuuden kohdan suunnitelmansa ”jalkapallon pelastamiseksi”. Watzken visiot painettiin hänen tuolloin julkaisemaansa kirjaan ”Echte Liebe – ein Leben mit dem BVB” (suomeksi ”Aito rakkaus – elämä BVB:n kanssa”). Dortmund-pomon ideologian keskiössä ovat yksinkertaisesti sanottuna fanit.

Watzken mukaan on tärkeää, että Bundesliigan formaatti pysyy nykyisessä muodossaan eikä sarjasta saa koskaan tehdä toissijaista. Pääsylippujen hintojen täytyy pysyä niin matalina, että pienituloisetkin pääsevät otteluihin.

Watzken vision kolmas kohta oli ottelupäivien painopisteen pitäminen viikonlopuissa, mitä kansallisiin sarjoihin tulee. Lisäksi Saksassa vallalla olevasta ”50+1 -säännöstä”, joka pitää ulkopuoliset omistajat vähemmistöosakkaina seuroissa, täytyy pitää kiinni. ”Kaikkialla, joissa sijoittavat päättävät seuran asioista yksin, nousevat lopulta hinnat kuluttajille dramaattisesti”, Watzke kirjoitti.

– Fanit rakastavat seuraansa riippumatta siitä, ketä vastaan se pelaa. Niin sen pitäisi pysyä jatkossakin, Watzke perusteli viidettä ja kenties tärkeintä kohtaansa, fanien pitämistä keskiössä.

Kuudentena ja viimeisenä kohtanaan Watzke sanoo haluavansa taistella eurofutiksen ”eliitin rakentamista” vastaan. ”Suljettu jalkapalloyhteisö Euroopan huipulla sotii kilpailullisuuttamme vastaan”, hän kirjoitti.

[readmore from=Koronavirus]

Kun Saksassa on arvosteltu Bundesliigan jatkoaikeita koronakriisin keskellä, ovat jalkapallotoimijat muistuttaneet lajin sosiaalisesta merkityksestä. Tätä korosti lokakuussa julkaistussa kirjassaan Watzkekin.

– Yhteiskunnassamme vallitsee lisääntyvä individualismi, tietynlainen solidaarisuuden puute ja myös verbaalinen radikalisoituminen. Sitovat tekijät puuttuvat. Kirkot, puolueet ja ammattiliitot ovat menettäneet dramaattisesti vaikutusvaltaansa. Jalkapallosta keskustellaan kuitenkin sekä kaduilla että johtoportaissa ilman sitä yhteiskunnallista kuilua, joka muuten hallitsee elämää.

Lähteet: Transfermarkt ja Sport