SJK-ennakko 2020: Jani Honkavaara palaa kuninkaana kotiin – palauttaako menestyksen lakeuksille?

© Kuva: Juha Tamminen
Veikkausliigassa FC Lahti - MIFK! Käytä hyväksesi maistuva vetoidea ja talletusbonus!

Sisällysluettelo

Viime kausi

  • Yhdeksäs sija Veikkausliigassa
  • Pisteitä 30
  • 7 voittoa, 9 tasapeliä, 11 tappiota
  • Suomen Cup: lohkovaihe

Vuoden 2015 suomenmestari SJK on ollut enemmän tai vähemmän tuuliajolla siitä lähtien, kun Simo Valakari lähti Norjaan helmikuussa 2017. Sen jälkeen – kahden ja puolen vuoden aikajänteellä – seuran edustusjoukkueella on ollut viisi eri päävalmentajaa, ja tulokset ovat jääneet laihoiksi.

SJK:n budjetti on vuodesta toiseen Veikkausliigan kärkipäätä, ja olosuhteet Seinäjoella ovat suomalaisittain huippuluokkaa. Tulokset ovat kuitenkin viime kausina jättäneet runsaasti toivomisen varaa, eivätkä organisaation upeat toimintaedellytykset välity edustusjoukkueen toimintaan. Syy tähän on pitkälti seurajohdon linjattomuudessa valmentajavalintoja ja toivottua pelitapaa koskien, sekä myös täydellisessä kärsivällisyyden ja tuen puutteessa.

Kaudella 2019 edustusjoukkueen valmentajana jatkoi Alexei Eremenko, joka saikin pysyä pestissään poikkeuksellisen pitkään – lähes 15 kuukautta. Eremenko toi joukkueeseen itselleen entuudestaan tuttuja pelaajia, joita hän oli valmentanut Jarossa, Kazakstanissa ja Armeniassa. Asetetuista tavoitteista jäätiin kuitenkin kauas.

Kokeneen valmentajan pelikirjassa puolustus oli paras hyökkäys, eikä viime kauden SJK:ta voi millään tapaa viihdyttäväksi kuvailla. Sitä vähemmän maaleja päästivät sarjassa vain KuPS ja Ilves, mutta vastaavasti SJK:n tehtyjen maalien määrä oli koko sarjan pienin. Se teki 27 ottelussaan ainoastaan 18 maalia. Tuollaisella saldolla oli täysin epärealistista haaveillakaan yläloppusarjan paikasta.

Alexei Eremenko sai SJK:sta lähtöpassit kesken sopimuskautensa. Kuva: Juha Tamminen

Topparipari Boris Kadio-Nadson muodosti SJK:lle kyllä turvallisen tukipilarin alakertaan. Kun heidän edessään häärivät vielä Jude Arthur ja Mehmet Hetemaj, ei seinäjokisten onnistuminen puolustuksen pitävyyteen kaatunut.

Joukkueenrakennuksessa oltiin kuitenkin pahasti epätasapainossa, sillä laadukasta pelintekijää ei joukkueessa ollut. Sergei Eremenko ei vastannut huutoon alkuunkaan, ja Moshtagh Yaghoubilla oli ties kuinka mones vaikea kausi – kentällä ja vähän kentän ulkopuolellakin. Juniori-ikäisiltä Obed MalololtaJeremiah Strengiltä ja Maximo Toloselta odotettiin läpimurtoa, mutta sellaista ei nähty.

Vaisun kauden syistä voidaan perustellusti kyseenalaistaa Alexei Eremenkon onnistumista, sillä SJK:n peli oli usein aivan liian hidasta ja mielikuvituksetonta. Luovuus loisti poissaolollaan – vaikka valmentaja itse ja hänen Huuhkajiin nousseet poikansa ovatkin tunnettuja juuri erinomaisen luovina ja taiturimaisina jalkapalloilijoina.

Alkukausi oli kaikesta huolimatta hyvä. Kun runkosarjasta oli pelattu kolmannes, löytyi SJK yhä sarjan kärkikolmikosta. Keskikesän vieraspainotteisen ottelukalenterin keskellä alkoi tappioita kuitenkin hiljalleen kertyä ja maalihanat ehtyä. Vaikka SJK taistelikin pitkään yläloppusarjan paikasta, oli sen lopulta tyydyttävä alempaan loppusarjaan. Seitsemästä viimeisestä runkosarjan ottelusta heltisi vain ja ainoastaan kolme tasapelipistettä.

Elokuun puolivälissä Eremenko sai lähteä, mutta vaihdoksen seurauksena tulokset heikkenivät entisestään. Jo loppukaudesta 2017 SJK:ta luotsannut Brian Page nostettiin jälleen väliaikaiseen valmennusvastuuseen, mutta aivan kuten tuolloinkin, jäivät tulokset jälleen surkeiksi. Pagen johdolla SJK ei voittanut yhtään ottelua, ja se sai kahdeksasta pelistä vain kolme pistettä, tehden otteluissa yhteensä kaksi maalia. Pagen CV:tä ei kovin rehennellen esitellä.

SJK ei tehnyt yhdessäkään ottelussaan kolmea maalia, ja kahden maalin pelejäkin oli vain kolme. Runkosarjan lopun häämöttäessä se pelasi kuusi ottelua putkeen ilman maalin maalia. Alaloppusarjan päätteeksi putki ehti venyä vain neljään peliin.

Niin heikkoa SJK:n syyskauden tekeminen oli, että kausi ei päättynyt sen osalta yhtään liian aikaisin. Nyt saldoksi jäi 30 pistettä ja sarjan yhdeksäs sija, mutta karsintaviivaan etäisyyttä jäi lopulta vain viisi pistettä. Jos KPV olisi ehtinyt kiriä SJK:n rinnalle, olisi seinäjokelaisnippu ollut epäilemättä aidossa vaarassa pudota sarjasta.

Suomen Cup -taivalkaan ei SJK:ta hymyilyttänyt. Viiden ottelun saldo oli kaksi tasapeliä ja kolme tappiota, eikä asiaa pudotuspelivaiheeseen ollut.

Joukkueen tehollinen yksittäinen valopilkku oli ukrainalaislaituri Denis Oliinyk, joka teki peräti kahdeksan SJK:n 18 sarjamaalista – toisin sanoen lähes puolet.

Valmennus

  • Päävalmentaja: Jani Honkavaara
  • Valmentaja: Joaquín Goméz
  • Valmentaja: Rain Nappir
  • Maalivahtivalmentaja: Luis Fernando
  • Kuntovalmentaja: Mikko Kujala
Jani Honkavaara on suuren haasteen edessä Seinäjoella. Kuva: Juha Tamminen.

SJK:n seurajohdossa on nähty viime vuosina sellaista poukkoilua, että koko päävalmentajan pestistä on tullut meemi. Kun kahteen ja puoleen vuoteen mahtuu kaikkiaan seitsemän valmentajanvaihdosta, ei voi paljon muuta odottaakaan.

Kaiken lisäksi SJK:n valmentajilleen antamat sopimukset ovat olleet varsin pitkiä. Todennäköisesti kontrahteja on myös ”ostettu ulos”, mutta jos tarkastellaan vain alkuperäisiä sopimuksia, olisi SJK:lla ollut viime syksynä samanaikainen sopimus peräti neljän päävalmentajan kanssa – Simo Valakarin ollessa yksi heistä.

Alexei Eremenkon ja Tommi Kautosen tekemät sopimukset kattoivat puolestaan myös kauden 2020, mutta hekin ovat olleet jo hyvän aikaa entisiä SJK-valmentajia. Jani Honkavaaran sopimus on kaksivuotinen, ja lisäksi siihen sisältyy optio kaudesta 2022.

SJK:lle olisi imagovoitto jo se, jos vaihteeksi pelattaisiin läpi yksi kausi ilman valmentajan potkuja. Suorastaan huikea saavutus olisi se, jos Honkavaara saisi valmentaa Seinäjoella peräti sopimuksensa loppuun saakka.

Joko Raimo Sarajärvi löysi valmentajan, joka saisi valmentaa seurassa sopimuskautensa loppuun asti? Pitkäjänteisyyttä on Seinäjoelle kaivattu. Kuva: Juha Tamminen

44-vuotias Honkavaara ei ole kuitenkaan tullut Seinäjoelle sinnittelemään. Hän palaa kotiin mestarivalmentajana, sillä viime kausi päättyi Honkavaaran valmentaman KuPS:n mestaruusjuhliin. Myös SJK:n pelaajahankinnat kielivät siitä, että nyt halutaan tosissaan palata mitali-, tai mieluiten jopa mestaruuskantaan.

On vaikea uskoa, että Seinäjoella tyydyttäisiin taisteluun yläloppusarjan paikasta, sillä Honkavaaralle on annettu mukavasti tämän toivomia pelinappuloita. Suomen Cupin lohkovaihe oli kuitenkin tälläkin kaudella SJK:lle tuskaisa ja lyhyt taival, joten ainakin kevättalvella tekeminen oli vielä kaukana valmiista. Kauden alun lykkääntyminen koronavirusepidemian takia pelannee kuitenkin rajusti muuttuneen SJK:n pussiin.

Honkavaaran valinta valmentajaksi on paitsi paikallinen ratkaisu, niin myös pelillinen suunnanmuutos. ”Honsu” peluutti Kuopiossa aktiivista ja viihdyttävää jalkapalloa, jossa pallo pyrittiin riistämään nopeasti ja prässipeli oli vastustajille myrkkyä. Ero Eremenkon passiiviseen ja yltiövarovaiseen pelitapaan on valtava – ja siksi joukkueellakin voi kestää aikansa siihen tottua.

Honkavaara on kohtelias ja sanavalmis supliikkimies, ja suurelle yleisölle tuttu myös TV-kommentaattorin tehtävistä. Häntä arvostetaan suuresti yli seura- ja maakuntarajojen. Seinäjokisena hän saanee kotiyleisöltä muutenkin laajemman tuen. Honkavaara pelasi Seinäjoella itsekin, kunnes lähti 26-vuotiaana kohti etelää, tehden tosin mutkan Joensuun kautta ensin. Kierros kesti lähes 20 vuotta, ja nyt Honkavaara on taas takaisin lakeuksilla. Kausi 2020 näyttää, onko hänestä profeetaksi myös omalla maallaan.

Arvio

Sija: 6

SJK on ollut Veikkausliigan kestoalisuorittaja viimeisten kausien aikana. Monena vuonna on julistettu, että nyt palataan takaisin kärkikahinoihin – eli sinne, minne seura resurssien perusteella kuuluu. Kauteen on lähdetty suurin odotuksin, mutta vuosi toisensa jälkeen on saatu pettyä.

Jos on valmentajavalinnoissa vedetty tyhjiä arpoja jo monta putkeen, niin heikkoa työtä on tehty myös joukkueenrakennuksessa. Joillekin tonteille on ollut ylitarjontaa, ja toisille osa-alueille ei ole löydetty pelimiehiä mitenkään.

Tänä talvena kellossa on ollut toinen ääni. Muutokset SJK:ssa ovat olleet rajuja, sillä muun muassa lähes koko puolustuslinja meni uusiksi, ja myös konkarivahti Mihkel Aksalu hyvästeli seuran. Kerhossa on kuitenkin ollut niin paljon alisuorittajia, ettei lähtijöiden paikkaamisen pitäisi olla ylivoimainen haaste.

Honkavaaran muutto Seinäjoelle oli varmaa jo ennen KuPS:n mestaruuden varmistumista, ja valmentaja onkin saanut osallistua merkittävästi joukkueen kasaamiseen. Muun muassa Keaton Isaksson ja hyökkäyksen uusi ykköstykki Tuco ovat Honkavaaralle entuudestaan tuttuja pelaajia.

Hankintoja on tehty harkiten ja kulloisenkin pelitarpeen mukaan, mutta ainakin paperilla näyttää siltä, että joukkueeseen on tullut osuma toisensa perään. Walter Viitala on ulkomailla marinoitunut taannoinen IFK Mariehamnin sensaatiomestaruuden takuumies. Maarianhaminasta saapuneilta Isakssonilta ja Robin Sidilta odotetaan maalipaikkojen rakentelua, ja Matej Hradecky terveenä pysyessään tiivistää keskikenttää entisestään. Suuret odotukset kohdistuvat myös Kosovon maajoukkuemies Anel Rashkajhin.

Myös puolustuslinjaan on tehty merkittäviä hankintoja. Niko Markkula nousi Interissä A-maajoukkuerinkiin, ja Jarosta saapunut Darvin Chávez on olympiavoittaja Lontoon kesäkisoista 2012. Ykkönen oli Chávezille liian alhainen sarjataso, ja nyt kahden Jaron-vuoden jälkeen hän pääsee esittelemään osaamistaan Veikkausliigassa. Honkavaaran tavoin paluumuuttaja on Seinäjoelta lähtöisin oleva puolustaja Tero Mäntylä.

Tero Mäntylä palasi 12 vuoden poissaolon jälkeen Seinäjoelle. Kuva: Juha Tamminen

SJK on tehnyt useita nimekkäitä pelaajahankintoja. Kun kentän laidalla häärii Veikkausliigan viime kauden parhaaksi valittu valmentaja Jani Honkavaara, on odotukset pakkokin nostaa korkealle. Jos ei SJK tällä materiaalilla nouse taistelemaan mitalisijoista, niin on syytä pohtia huolella, mikä organisaatiossa oikein on pielessä.

Ainakin äveriäs omistaja Raimo Sarajärvi on tehnyt kaikkensa, että menestys palaisi Seinäjoelle. Jos kuitenkin jossain vaiheessa kautta tulee vaikeuksia, kysytään jälleen kerran Sarajärven kärsivällisyyden perään. Aiemmin sitä ei ole liiemmin riittänyt, mutta ollaanko ”oman pojan” kohdalla pitkämielisempiä?

Tärkein pelaaja – Keaton Isaksson

Keaton Isakssoniin kohdistuvat suuret odotukset. Kuva: Juha Tamminen.

26-vuotias Keaton Isaksson on ”late bloomer” parhaasta päästä. Sipoolaislähtöinen keskikenttäpelaaja ei ole pelannut ainuttakaan juniorimaaottelua ja hän pelasi vielä 18-vuotiaana Kolmosta. Kaudella 2015 Isaksson pelasi HIFK:ssa 12 minuuttia Veikkausliigaa, mutta sen jälkeen hän haki taas vauhtia Suomen ja Ruotsin alemmilta sarjatasoilta.

Isaksson kehittyi pikkuhiljaa median katseilta piilossa, ja teki läpimurtonsa Veikkausliigassa kaudella 2018. Vuosi vierähti puoliksi PS Kemissä ja puoliksi IFK Mariehamnissa, ja tilastoihin kertyi viisi maalia ja neljä maalisyöttöä. Viime kaudella Isakssonin rooli IFK Mariehamnissa kasvoi entisestään.

Tähänastisen uransa Isaksson on tehnyt pitkälti joukkueissa, jotka ovat taistelleet lähempänä sarjan häntäpäätä kuin kärkeä. Nyt hän siirtyi nippuun, jonka uskotaan pelaavan mitalisijoista, vieläpä pelaajan vahvuudet ja ominaisuudet tuntevan tutun valmentajan alaisuuteen. Isaksson pääsee jakamaan palloa pätevöityneille maalintekijöille, ja tehoja on lupa odottaa häneltäkin. Tucosta ja Denis Oliinykista voidaan saada paljon irti, jos Isakssonin tarjoilu pelaa.

Isaksson oli IFK Mariehamnin ehdotonta parhaimmistoa viime kaudella, ja hän on vain kehittynyt vuosi vuodelta. Hyvä pelisilmä ja pyyteetön työmoraali auttavat paljon. Isaksson voi pelata myös monella eri pelipaikalla, ja hän on hyvä rankkarien ampuja.

Vaikka pelipaikka löytyykin keskikentältä eikä laitapuolustuksesta, tuo Isakssonin urakaari vähän mieleen toisen pienen rannikkokaupungin Paraisten kasvatin Albin Granlundin. Granlund nousi Suomen A-maajoukkueeseen 27-vuotiaana, pelaamatta koskaan nuorisomaaotteluita. Mahtaisiko Keaton Isaksson voida jopa uusia tempun?

Läpimurtopelaaja – Joonas Lepistö

21-vuotias SJK:n oma kasvatti saanee kunnollisen tilaisuuden kasvattajaseuransa hyökkäyksessä. Lepistö debytoi jo viime syksynä Veikkausliigassa pelattuaan edustusjoukkueessa kaksi ottelua. Varsinaiset kannustimensa hän on kuitenkin hankkinut Ykköseen nousseessa SJK Akatemiassa.

Jo toissa kaudella Lepistö teki Kakkosessa kymmenen maalia, mutta kaudella 2019 tahti oli vielä paljon hurjempaa. Lepistö mässäili 20 sarjaottelussa hurjat 23 maalia voittaen koko Kakkosen maalikuninkuuden.

Koko uransa SJK:n organisaatiossa pelannut Lepistö on tähän mennessä pelannut yliopisto-opintojen ohessa, mutta nyt nuori mies aikoo jättää opinnot hetkeksi etäopiskelujen varaan ja satsata kunnolla futikseen. Suomen Cupissa Lepistö osui jo kahdesti FC Lahden verkkoon, ja jos maalijyvä on kunnossa heti alkukaudesta, on hänellä hyvät saumat kunnon läpimurtoon myös veikkausliigatasolla.

Väitteet

  • Ihmeiden aika ei ole ohi. Jani Honkavaara saa pitää paikkansa SJK-valmentajana koko kauden ajan.
  • Tuco saa tyytyä viimeistään loppukaudesta super-subin rooliin nuorten SJK-kasvattien viedessä konkarilta minuutit.
  • Jude Arthur siirtyy viimeistään kauden jälkeen hyvällä siirtokorvauksella ulkomaille.

Jani Honkavaaralla on Seinäjoki-lisä puolellaan, mutta hän myös nostaa SJK:n kärkikahinoihin. Honkavaara osaa myös opettaa nuorille hyökkääjille maalinteon saloja. Jude Arthurin uralla Veikkausliiga ei tule jäämään läheskään parhaaksi sarjaksi, vaan rahkeita on suurliigoihin asti.

Kokoonpanolista

# PelaajaPositioPelipaikkaIkä
24suomiWalter ViitalaMVMaalivahti9.1.1992
1suomiJesse ÖstMVMaalivahti23.10.1990
32suomiMehdi El MoutacimMVMaalivahti4.8.2000
5suomiTero MäntyläKPToppari18.4.1991
3senegalSamba BengaKPToppari24.11.1996
17suomiVille TikkanenKPToppari8.8.1999
30brasiliaNadsonKPToppari18.10.1984
15meksikoDárvin ChávezVPVasen laitapuolustaja21.11.1989
16suomiJoonas SundmanVPVasen laitapuolustaja20.1.1998
18suomiNiko MarkkulaOPOikea laitapuolustaja27.6.1990
6ghanaJude ArthurPKKPuolustava keskikenttä8.6.1999
58suomiMehmet Hetemaj (C)PKKPuolustava keskikenttä8.12.1987
21kosovoAnel RashkajKKKeskikentän keskusta19.8.1989
31suomiKeaton IsakssonKKKeskikentän keskusta21.4.1994
7suomiMatej HradeckyKKKeskikentän keskusta17.4.1995
23kosovoArjanit KrasniqiKKKeskikentän keskusta16.10.1999
27suomiAatu KujanpääHKKHyökkäävä keskikenttä27.7.1998
11ukrainaDenys OliinykVHVasen laitahyökkääjä16.6.1987
19suomiRobin SidVHVasen laitahyökkääjä21.9.1994
10englantiBilly IonsVHVasen laitahyökkääjä11.3.1994
14suomiJyri KiuruVHVasen laitahyökkääjä9.2.2000
45suomiSerge AtakayiOHOikea laitahyökkääjä30.1.1999
25suomiDaniel HåkansOHOikea laitahyökkääjä26.10.2000
88kamerunAriel NgueukamKHKeskushyökkääjä15.11.1988
20suomiJoonas LepistöKHKeskushyökkääjä22.6.1998
29suomiJeremiah StrengKHKeskushyökkääjä8.11.2001

Pelaajasiirrot – saapuneet

  • Ariel ”Tuco” Ngueukam, 31, KuPS
    Suomeen (joensuulaiseen JIPPO:on) jo vuonna 2011 saapunut Tuco on Seinäjoella tuttu näky, sillä hän edusti SJK:ta jo kausina 2015-2016. Veikkausliigaa Tuco on pelannut neljässä eri seurassa yhteensä 154 ottelua (47 maalia). KuPS:n mestaruuskampanjassa Tucon panos oli neljä osumaa.
  • Keaton Isaksson, 26, IFK Mariehamn
    Myöhäisherännäinen Keaton Isaksson on tehnyt tasaisesti tuloaan kansallisen pääsarjajalkapalloilun eturiviin. SJK:ssa on iso pelintekovastuu tarjolla. Nyt on ensiluokkainen tilaisuus vastata huutoon.
  • Anel Rashkaj, 30, AFC Eskilstuna (Ruotsi)
    Kuusi täyttä kautta Ruotsin ja kolme Norjan pääsarjassa, ja 9 A-maaottelua Kosovon maajoukkuepaidassa. Meriittilista on Veikkausliigaan vakuuttava. Mikään tehohirmu Rashkaj ei ole, mutta odotukset ovat syystä korkealla.
  • Niko Markkula, 29, FC Inter
    Markkula hoiti Interissä wingbackin roolia. Kuva: Juha Tamminen

    Kesällä 30 vuotta täyttävä laitapuolustaja/wing-back on potentiaalisesti yksi off-seasonin parhaista hankinnoista. Markkula oli viime kaudella keskeinen pala Interin peliä etenkin hyökkäyssuuntaan. Interin kanssa ei sopua jatkosta syntynyt, joten nyt ”Marsu” on Jani Honkavaaran uusi täsmäase. Onneksi jyväskyläläislähtöinen pelimies toipui sitkeistä kantapäävaivoistaan, sillä Huuhkajienkin ringissä olevalla Markkulalla on vielä paljon annettavaa.

  • Aatu Kujanpää, 21, VPS
    SJK:n oma kasvatti tekee nyt uutta tulemista kahden pahojen loukkaantumisten pilaamien kausien jälkeen. Potentiaalia on. Toivottavasti vaikeat vuodet ovat jo takana.
  • Robin Sid, 25, IFK Mariehamn
    Sid pelasi kuudella edellisellä kaudella Veikkausliigaa IFK Mariehamnissa, ja tuo mukanaan 122 ottelun pääsarjakokemuksen. 25-vuotias inkoolainen on monikäyttöinen pelaaja, jolle on otteluruuhkassa varmasti runsaasti käyttöä.
  • Tero Mäntylä, 29, HIFK
    29-vuotias Seinäjoen oma poika palaa kotiin 12 vuoden poissaolon jälkeen. Mäntylä oli aikanaan Suomen suurimpia puolustajalupauksia. Erinomainen pelimies hän on edelleen, vaikka murtautumista A-maajoukkuetasolle ei tapahtunutkaan. Tutuiksi tulivat vuosien saatossa Englannin, Bulgarian ja Norjan kentät. Veikkausliigaa Mäntylä on pelannut HIFK:n lisäksi Interissä.
  • Dárvin Chávez, 30, FF Jaro
    Meksikolainen vuoden 2012 olympiavoittaja oli Jarolta melkoinen pommihankinta kaksi vuotta sitten. Chávez onnistui Ykkösessä erinomaisesti, ja olikin hieman ihmeellistä, että hän viihtyi sillä sarjatasolla jopa kaksi kautta. Talvella laitapakki sanoi Meksikossa antamassaan haastattelussa toivovansa paluuta kotimaansa sarjoihin. Sopimus olikin välillä lähellä, mutta kariutui. Niinpä SJK onnistui Chávezin nappaamaan. Hyvä kiinnitys.
  • Serge Atakayi, 21, Rangers (Skotlanti)
    Jaron kasvatti pelasi jo viime kaudella SJK:ssa kymmenen ottelua lainasopimuksella ennen kuin palasi kesken kauden takaisin Rangersiin. Siirtyi nyt SJK:hon pysyvällä siirrolla. Seura maksoi laiturista jopa siirtokorvauksen. Isot odotukset.
  • Walter Viitala, 28, Sandefjord (Norja)
    Hongan kasvatti voitti kaudella 2016 IFK Mariehamnissa Veikkausliigan mestaruuden ja löi tiskiin sarjan uuden, yhä voimassa olevan nollapeliennätyksen. Viitala piti tuolloin maalinsa puhtaana 18 ottelussa. Seuraavat kolme vuotta menivät Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa suhteellisen rajallisella peliajalla, ja nyt Viitala teki paluun Suomeen. Kunnianhimoa riittää, sillä Viitala on kertonut tavoitteekseen Suomen EM-kisajoukkueessa.
  • Matej Hradecky, 25, TPS
    Vaikeista loukkaantumisista viime vuosina kärsinyt Hradeckyn veljessarjan kuopus oli viime kaudella nostamassa kasvattajaseuraansa Veikkausliigaan. Pelasi SJK:ssa hyvän kauden 2016, mutta loukkaantui alkuvuodesta 2017, joten ura Seinäjoella jäi silloin kesken.
  • Jude Arthur, 21, Liberty Professionals (Ghana) – SJK lunasti osto-option
  • Arjanit Krasniqi, 20, Billericay (Englanti)
  • Mehdi El Moutacim, 19, Ekenäs IF
  • Joonas Lepistö, 21, SJK 2

Pelaajasiirrot – lähteneet

  • Joel Mero, 25, HIFK
  • Didier Kadio, 30, Al-Hilal (Sudan)
    Norsunluurannikkolainen on seurannut Alexei Eremenkoa seurasta toiseen. Viime kaudellakin Kadio oli SJK:n tärkeimpiä onnistujia, mutta nyt hän hyvästeli Suomen kentät ja palasi kotimantereelleen.
  • Dani Hatakka, 26, FC Honka
    Pelaajayhdistyksen johtohahmoihin kuuluva Hatakka palasi kotiseuduilleen Espooseen kolmen SJK-kauden jälkeen. Hatakka oli nuorisomaajoukkueiden profiilipelaajia, mutta A-maajoukkuetasolle murtautuminen ei ole onnistunut.
  • Obed Malolo, 23, RoPS
  • Jaakko Hurme, 34, KPV
    Huuhkajistakin hyvin tutun Hurmeen viime kausi jäi vaatimattomaksi loukkaantumisista johtuen. Nyt konkari vaihtoi sarjatasoa alemmas, auttamaan KPV:tä tavoitteessaan, pikaisessa pääsarjaan paluussa.
  • Trevor Elhi, 27, FCI Levadia
  • Maximo Tolonen, 19, IFK Mariehamn
  • Mihkel Aksalu, 35, ilman seuraa
    SJK-ikoni sanan varsinaisessa merkityksessä. Virolaisvahti pelasi seitsemän kauden aikana seurassa 209 virallista ottelua – enemmän kuin kukaan muu. Veikkausliigamitaleita palkintokaapissa on kaikkia värejä, ja myös Suomen Cupin voitto tuli plakkariin. Kapteenin nauhaakin Kerhossa kantanut Aksalu valittiin Veikkausliigan parhaaksi maalivahdiksi vuonna 2015. Viron A-maajoukkueessa Aksalu on pelannut 45 ottelua.
  • Dion Acoff, 28, ilman seuraa
  • Jesse Sarajärvi, 25, ilman seuraa
    SJK:n puheenjohtajan poika ilmoitti tammikuussa lopettavansa toistaiseksi pelaamisen. Sarajärvellä todettiin aivolisäkkeen kasvain kesällä 2018, ja hän totesi keskittyvänsä nyt kauppatieteiden opintoihin. Viime kaudella 23 ottelua SJK:ssa.
  • Zakaria Beglarishvili, 30, KTP
  • Batista, 25, Atlético Tubarão (Brasilia), laina päättyi

Ihanneavaus

SJK-uutiset

TPS:n joukkueessa todettu koronatartunta – joukkue 14 päivän karanteeniin

Veikkausliigaseura TPS ilmoitti torstai-iltana tiedotteessaan, että joukkueen sisällä on todettu positiivinen koronavirustartunta. Tapaus on havaittu tällä viikolla. Viranomaiset asettavat TPS:n 14 päivän karanteeniin tartunnan takia....

HIFK:n Sakari Mattila sai punaisen kortin, mutta somessa toivotaan vastustajalle pelikieltoa – ”Häpeällistä ja...

HIFK:n keskikenttäpelaajalla Sakari Mattilalla oli maanantaina tapahtumarikas ottelu Seinäjoen Jalkapallokerhon vieraana. Mattila, 31, iski jo kauden neljännen osumansa Veikkausliigassa upottamalla komean vapaapotkun verkkoon 53. minuutilla. https://twitter.com/HIFKedustus/status/1310648148298272768 Entisen...

Teksti: Heikki Kuparinen
Twitter: @Heykki80

Kuvankäsittely: Eetu Ikola

Veikkausliigassa FC Lahti - MIFK! Käytä hyväksesi maistuva vetoidea ja talletusbonus!